Kehrääjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lintulajia. Kehrääjien muita merkityksiä on lueteltu erillisellä täsmennyssivulla.
Kehrääjä
Paukstelis.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kehrääjälinnut Caprimulgiformes
Heimo: Kehrääjät Caprimulgidae
Suku: Kehrääjät Caprimulgus
Laji: europaeus
Kaksiosainen nimi
Caprimulgus europaeus
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Caprimulgus europaeus distr.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kehrääjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kehrääjä Commonsissa

Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) on kehrääjien (Caprimulgidae) lintuheimoon kuuluva laji. Se on tämän heimon ainoa edustaja laajoilla alueilla Euroopassa ja Aasiassa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehrääjä on jokseenkin räkättirastaan kokoinen. Pitkä pyrstö ja pitkät, leveäpäiset siivet. Pää suuri. Höyhenet pehmeitä, harmaita ja ruosteenruskeita. Naamioväri erittäin hyvä, ei juurikaan liiku päiväsaikaan. Nokka on erittäin pieni mutta aukeaa suureksi. Koiraalla käsisiivellä ja pyrstön kulmissa selkeät valkoiset täplät. Kehrääjän soidinääni on omalaatuinen - pitkä monotoninen "rrr...", joka voi jatkua jopa tuntikausia. Normaalisti pitkiä sarjoja jotka koostuvat vain parista äänenkorkeudesta. Koiras läpsyttää siipiään kovaäänisesti soidintaessaan. Kutsuäänenä sammakkomainen "kruik"-kurahdus.

Vanhin suomalainen rengastettu kehrääjä on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on brittiläinen vähintään 11 vuotta 11 kuukautta vanha lintu.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehrääjä on muuttolintu, joka pesii Etelä- ja Keski-Suomessa ja talvehtii Afrikan savanneilla. Suomessa esiintyy Keski- ja Etelä-Suomessa. Saapuu toukokuussa, poistuu elo-syyskuussa.

Kehrääjä pesii lähes koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Idässä sen esiintymisalue ulottuu Kiinan länsiosiin. Euroopassa pesii 224 000 - 264 000 paria, Suomessa noin 4000 paria. Laji on taantunut viime vuosikymmeninä, ja kuuluu silmälläpidettäviin lintulajeihin.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehrääjä pesii kuivilla, harvapuustoisilla männikköseuduilla. Viihtyy hakkuuaukeiden, soiden ja kallionlakimänniköiden läheisyydessä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caprimulgus europaeus

Kehrääjä ei rakenna pesää, vaan munii munansa maahan. Muninta alkaa tavallisesti kesäkuun puoliväliin mennessä. Pohjaväriltään vaaleita, tummin kiemuraisin suojavärityksen antavin juovin kuvioituja munia on yleensä 2, joskus 3. Molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin enemmän. Haudonta-aika on noin 2½ viikkoa. Poikasia ruokkivat molemmat vanhemmat. Poikaset osaavat auttavasti lentää 2-viikkoisina, kunnolla 4−5-viikkoisina. Kehrääjä on sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehrääjä syö yöperhosia ja muita yöllä lentäviä hyönteisiä. Jos on sateinen sää, eivätkä hyönteiset lennä, se osaa vaipua horrokseen, ja säästää näin energiaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Caprimulgus europaeus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 31.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]