Peippo

Peippo
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Peipot Fringillidae Suku: Peipot Fringilla Laji: coelebs
Kaksiosainen nimi
Fringilla coelebs Linnaeus, 1758
Katso myös
Peippo Wikispeciesissä   Peippo Commonsissa

Peippo (Fringilla coelebs) on Suomen yleisimpiä lintuja. Se tunnetaan kauniista viserryksestään, joka alkaa heti sen tultua pesimäseuduilleen keväällä, Etelä-Suomessa jo huhtikuun alussa, ja se jatkuu hyvin pitkään, jopa heinäkuun puoleenväliin. Pitkä laulanta-aika johtuu peipon tavasta tehdä kaksi poikuetta kesässä.

Olemus

Molemmilla sukupuolilla on siivissä selvät valkoiset kaksoisjuovat tummanharmaalla pohjalla. Koiraan alapuoli on punertava, naaraan ruskehtava. Koiraan päälaki on sinertävä ja naaraan päälaki on harmaa ja vartalonmuoto tanakka. Pyrstön reunasulat ovat valkeat ja yläperä vihertävä (järripeipolla valkea). Pituus on 15–18 cm, paino 20–23 g. Koiras on selvästi naarasta kookkaampi.

 Koiraan laulu^? on reipas, voimakas säe, jota kuulee kaikkialla huhtikuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle. Lentoääni on pehmeä ”jyb”, kutsu- ja varoitusääni kiihkeä, talitiaismainen ”tvink-tvink…”. Koiras toisinaan ääntelee inttävästi ”hyit hyit hyit…”. Lentopoikaset kerjäävät ruokaa varpusmaisella tsirp-äänellä, jota myös naaras käyttää soidinmenojen aikana.

Vanhoilla peipoilla on sulkasato heinä–syyskuussa. Sen kesto on keskimäärin 60 päivää. Nuoret peipot vaihtavat ruumiinhöyhenensä elo–syyskuun aikana.

Vanhin suomalainen rengastettu peippo on ollut 10 vuotta 3 kuukautta 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut hollantilainen 14-vuotias lintu.

Levinneisyys

Peippo on yleinen ja tunnettu lintu koko Euroopassa. Se on levinnyt myös läntiseen Aasiaan, Luoteis-Afrikkaan ja Makaronesiaan. Kanariansaarilla se esiintyy yhdessä endeemisen paikallisen peippolajin kanssa. Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Se on Etelä-Suomessa yksi tavallisimmista laululinnuista, mutta Oulun seudulta lähtien se harvinaistuu asteittain pohjoisempaan mentäessä. Peippo on Suomen toiseksi runsain pesimälintu pajulinnun jälkeen, meillä pesii noin 6 miljoonaa peippoparia, eli saman verran kuin Suomessa on ihmisiä. Läntisen Euroopan peippokanta on lähes 100 miljoonaa paria. Britteinsaarilla pesii 7,5 miljoonaa paria.

Etelämpänä se ei ole muuttolintu, mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Vanhan lorun mukaan peipot palaavat kun on ”puoli kuuta kesään”. Todellisuudessa ensimmäiset peipot saapuvat jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Koiraat muuttavat lyhyemmän matkan ja saapuvat ennen naaraita, josta johtuu lajin tieteellisen nimen loppuosa, coelebs, joka tarkoittaa leskeä tai poikamiestä. Suomessa pesivät peipot talvehtivat Länsi-Euroopassa Ranskassa ja Iberian niemimaalla, uskaliaimmat jopa Pohjois-Saksassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100 000 muuttavaa peippoa päivässä. Suomessa talvehtii pieni määrä peippoja lintulautojen, kaatopaikkojen ja korjaamatta jääneiden viljapeltojen turvin.

Elinympäristö

Peipponaaras

Peippo viihtyy kaikissa metsissämme, mutta suosii erityisesti lehtoa ja tuoretta kangasmetsää. Peipon saattaa löytää vaikkapa kaupunkien puistoista, joissa ne viihtyvätkin hyvin. Saaristossa peippo asuu lähes kaikissa pienissäkin metsäpeitteisissä saarissa. Se viihtyy kaikkialla, missä on puita. Suurimmat tiheydet on laskettu parhaissa lehdoissa ja vanhoissa OMT-kuusikoissa, joissa pesii yli 100 paria neliökilometrillä eli reviirin koko on pienempi kuin 1 hehtaari.

Muuttoaikoina peipot ruokailevat pelloilla ja rikkaruohostoissa.

Lisääntyminen

Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen ja naamioi sen sammalella tai jäkälällä. Tällainen pesä naamioituu hyvin koivun oksanhaaraan rakennettuna. Pesä on pieni mutta erittäin taidokkaasti rakennettu. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Munintakausi on pitkä ja jostakin syystä pesät tuhoutuvat helposti. Uusintapesiä ja 2. pesiä esiintyy runsaasti. Naaras munii keskimäärin 5 vaaleapohjaista, tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo n. 12 vrk ja koiras käy ruokkimassa sitä haudonnan aikana. Poikaset lähtevät pesästä usein jo lentokyvyttöminä, ja melko usein voi löytää maassa ruokaa kerjäävän puolikasvuisen poikasen. Hyvin ne lentävät n. 3 viikon ikäisinä. Emot huolehtivat niistä vielä 2–3 viikkoa. Nuori lintu muistuttaa puvultaan naarasta.

Ravinto

Peippo saalistamassa ravintoa

Peippo syö monenlaisia siemeniä ja kesällä paljon selkärangattomia, ja usein sen näkee nappaavan ilmasta lentävän hyönteisen. Poikasilleen peippo syöttää selkärangattomia. Talvella syö lintulaudoilta myös mm. leivänmuruja ja pähkinää.