Tallholm
Tallholm on noin seitsemän hehtaarin laajuinen huvilasaari läntisessä Espoossa Moisön lounaispuolella ja Soukanniemen eteläpuolella. Moisön ja Tallholmin välissä sijaitsee Getholmin luonnonsuojelualue ja Lilla Tallholmenin saari. Tallholmin lounaispuolella on Pentalan saari. Tallholmin ja Pentalan välissä on Tallholmsgrundetin luoto. Virallisessa kaupunginosajaossa Tallholm kuuluu Suvisaaristoon.[2] 1860-luvulla alkanut huvila-asutus on muovannut Tallholmin rehevän puistomaiseksi kokonaisuudeksi, jonka villat ovat rakennushistoriallisesti merkittäviä.[3]
Huvilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen huvila-asutusta Tallholmilla oli kalastaja-asutusta: kalastaja August Zetterberg perheineen muutti saarelle 1846. Kielitieteilijä ja kirkkoherra Gabriel Geitlin osti Tallholmin 1865 kesäpaikakseen, sitä ennen saari kuului Moisön yksinäistaloon. Geitlin kuoli 1871, minkä jälkeen hänen poikansa ja näiden jälkeläiset rakennuttivat saarelle omat huvilansa. Geitlin rakennutti Villa Tallholmenin 1866, ja sitä pidetään Espoon vanhimpana varsinaisena kesähuvilana.[3]
Geitlinin vanhin poika, suomenkielen lehtori Johan Gabriel Geitlin rakennutti koristeellisen Nannelan 1872. Hänen lempinimensä oli Nanne. Huvilaan kuuluu torni sakaroineen ja sen läheisyydessä on muun muassa pakaritupa, venetalas ja apulaisia varten rakennettu mökki "Jungfruburen". Johan Geitlin myi Nannelan Gyllingin suvulle.[3]
Tohtori Fritz Gabriel Geitlin rakennutti taitekattoisen, kaksikerroksisen Villa Gluschkoffin 1914. Sen arkkitehtina toimi Ellen Segerstråle. Villa Gluschkoffin runkona on kalastaja Zetterbergin mökki 1840-luvulta, mökin sisätilat on säilytetty Villa Gluschkoffin sisällä.[3]
Saaren eteläkärjen Villa Appelqvist sai nykyasunsa 1910-luvulla, sen runkona on saattanut olla vanha kalastusmaja tai se on toiminut aiemmin leivintupana. Villa Appelqvistin omisti 1800-luvun lopulla valtiosihteeri Wilhelm Gabriel Geitlin.[3]
Tallholmin pohjoisosaan rakennettiin Villa Sjöblom 1910-luvulla, rakennuttaja oli Geitlinien sukulainen tohtori Neovius. Villa Sjöblom muistuttaa varsin paljon Villa Gluschkoffia, ja myös se saattaa olla Segerstrålen käsialaa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. Toinen, tarkistettu painos. Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Saariluettelo : Selvitys vapaa-ajan asumissaarista, s. 18/298 Mmm.fi. Dimenteq Oy. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Tallholm Espoon opaskartalla
- ↑ a b c d e f Härö, s. 179–182