Metsäkauris

Wikipedia

Metsäkauris
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla Heimo: Hirvieläimet Cervidae Alaheimo: Peurat Capreolinae Suku: Capreolus Laji: capreolus
Kaksiosainen nimi
Capreolus capreolus (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Metsäkauris Wikispeciesissä   Metsäkauris Commonsissa

Metsäkauris (Capreolus capreolus) on pienikokoinen hirvieläin, joka on lyhyessä ajassa palannut Suomen eläimistöön. Täysikasvuisen yksilön säkäkorkeus on noin 75 cm ja paino 20–35 kg.

Sisällysluettelo 1 Levinneisyys 1.1 Levinneisyys Suomessa 2 Ravinto 3 Lainsäädännöllinen asema Suomessa 4 Bambi 5 Lähteet

[muokkaa] Levinneisyys

Metsäkauris asuttaa lähes koko Eurooppaa. Sen elinalue ulottuu Britteinsaarilta ja Fennoskandiasta Espanjaan ja Vähään-Aasiaan sekä Venäjällä Volgalle asti.

[muokkaa] Levinneisyys Suomessa

Metsäkauris ei ole uusi eläinlaji Suomessa, kuten monet virheellisesti luulevat. Kauris oli metsäpeuran ohella runsas ja tärkeä riistaeläin, mutta hävisi 1500- ja 1600-luvuilla sukupuuttoon kylmän kauden vallitessa. Tällöin se tunnettiin nimellä tarvas, ja tästä nimityksestä ovat peräisin lukuisat Tarvas-alkuiset paikannimet. Kauriita oli pitkään ainoastaan Ahvenanmaalla, jonne Ruotsin kuninkaat niitä aikoinaan istuttivat. Mannermaalle kauris on hivuttautunut tunnetusti saaristoa pitkin, mutta levinneisyys on paljon laajempi; kauriita tulee Suomen puolelle myös Pohjanlahden ympäri, jossa itse asiassa päästiin ensimmäisenä kauriita metsästämäänkin Manner-Suomessa. Siirtoistutukset ovat vaikuttaneet suuresti kannan leviämiseen. Kauriita on tuotu muun muassa Uudellemaalle. Metsäkauris on leviämässä maahamme lisäksi Karjalankannaksen kautta, mutta suuret petokannat siellä harventavat tehokkaasti maahanpyrkijöitä. Kannat ovat tätä nykyä vahvat ja elinvoimaiset Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikolla.

Metsäkauris tulee toimeen Suomessa myös talvisin, mutta jo noin puolen metrin syvyinen lumikerros vaikeuttaa sen ravinnonsaantia. Lisäksi lyhyet jalat rajoittavat sen liikkuvuutta hangessa ja se on siksi alttiimpi pedoille.

[muokkaa] Ravinto

Metsäkauris kuuluu märehtijöihin. Päivän aikana se voi käydä laiduntamassa jopa runsaat kymmenkunta kertaa, sillä pienenä eläimenä sen suhteellinen energiantarve on suuri. Ravintonaan se suosii energiapitoisia, helposti sulavia kasvikunnan tuotteita. Kesällä metsäkauris syö heinä- ja ruohokasveja. Myös marjat sekä sienet kelpaavat ravinnoksi. Joillain seuduilla metsäkauriin ruokalistalle voi kertyä vuoden aikana jopa 1000 kasvilajia. Talvisin metsäkauriit joutuvat turvautumaan varpuihin, puiden ja pensaiden oksiin ja versoihin. Runsaslumisina talvina laji selviytyy hyvin pitkälle lisäruokinnan ansioista.

[muokkaa] Lainsäädännöllinen asema Suomessa

Suomessa metsäkaurisuros on rauhoitettu vuosittain 16.6.–31.8. ja 16.1.–15.5. ja metsäkaurisnaaras sekä saman vuoden vasa 16.1.–31.8.^[2] Muina aikoina metsäkauriita saa Suomessa metsästää ilman pyyntilupaa.^[3] Myös pyyntimenetelmä on vapaa laissa erikseen kiellettyjä menetelmiä lukuun ottamatta. Rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujan on kuitenkin ensin suoritettava metsästyslaissa säädetty ampumakoe.^[4] Metsästäjällä on vuonna 2005 laaditun asetuksen mukaan myös velvollisuus ilmoittaa riistanhoitopiirille kunkin tapetuksi tulleen metsäkauriin ikä, sukupuoli, pyyntiajankohta ja -paikka.^[5]

[muokkaa] Bambi

Felix Saltenin kuuluisan lastenkirjan Bambi on metsäkauris, vaikka amerikkalainen piirroselokuva kuvaakin valkohäntäpeuraa, johtuen siitä että metsäkaurista ei esiinny Amerikassa.

[muokkaa] Lähteet