Varpuspöllö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varpuspöllö
Värbkakk.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Varpuspöllöt Glaucidium
Laji: passerinum
Kaksiosainen nimi
Glaucidium passerinum
Carolus Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Varpuspöllön levinneisyys
Varpuspöllön levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Varpuspöllö Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Varpuspöllö Commonsissa

Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Euroopan pienin pöllö.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pituus: 16–19 cm
  • Siipiväli: 34–36 cm
  • Paino: 60–70 g
  • Ääni: ”Pyyppäävä” soidinvihellys kuulostaa ihmisen vihellykseltä, ja on helppo erottaa muiden pöllöjen äänistä. Silloin tällöin voi kuulla myös nopean, nousevan vihellyssarjan. Ruuankerjuuääni on hyvin korkea vinkuminen.

Vanhin suomalainen rengastettu varpuspöllö on ollut 5 vuotta 8 kuukautta 1 päivää vanha. Euroopan vanhin varpuspöllö on ollut 6-vuotias saksalainen yksilö.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopasta idässä aina Tyynelle valtamerelle ulottuvalla alueella, Suomessa etelästä noin Sodankylän korkeudelle asti. Suomessa pesii noin 10 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 100 000 – 500 000 yksilöä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisimmät elinpiirit ovat luonnontilaisia vanhoja kuusikoita ja sekametsiä, joissa on vanhoja tikankoloja. Pesii tikankoloon tai sitä muistuttavaan linnunpönttöön.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muninta huhtikuussa tai vasta toukokuussa, joskus jo maaliskuun lopussa. Valkoisia munia on keskimäärin 7, joskus jopa 10. Naaras hautoo kuukauden ja koiras ruokkii sitä haudonnan aikana. Poikaset jättävät pesäkolon kuukauden ikäisinä ollessaan jo lentokykyisiä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varpuspöllö kuusessa

Päästäiset, pienet varpuslinnut, sammakot jne. Myyräkantojen ollessa vahvat syö pääasiassa niitä. Tavallisimmat lintusaaliit ovat tiaisia, hippiäisiä, urpiaisia, peippoja, vihervarpusia. Suurimmat lintusaalit ovat pikkurastaiden ja käpytikan kokoluokkaa. Syksyllä ja talvella varastoi saaliita koloihin ja linnunpönttöihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Glaucidium passerinum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 20.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]