Varpuspöllö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varpuspöllö
Värbkakk.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Varpuspöllöt Glaucidium
Laji: passerinum
Kaksiosainen nimi
Glaucidium passerinum
Carolus Linnaeus, 1758
Varpuspöllön levinneisyys
Varpuspöllön levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Varpuspöllö Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Varpuspöllö Commonsissa

Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Euroopan pienin pöllö.

Sisällysluettelo

Koko ja ulkonäkö [muokkaa]

  • Pituus: 16–19 cm
  • Siipiväli: 34–36 cm
  • Paino: 60–70 g
  • Ääni: ”Pyyppäävä” soidinvihellys kuulostaa ihmisen vihellykseltä, ja on helppo erottaa muiden pöllöjen äänistä. Silloin tällöin voi kuulla myös nopean, nousevan vihellyssarjan. Ruuankerjuuääni on hyvin korkea vinkuminen.

Vanhin suomalainen rengastettu varpuspöllö on ollut 5 vuotta 8 kuukautta 1 päivää vanha. Euroopan vanhin varpuspöllö on ollut 6-vuotias saksalainen yksilö.

Levinneisyys [muokkaa]

Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopasta idässä aina Tyynelle valtamerelle ulottuvalla alueella, Suomessa etelästä noin Sodankylän korkeudelle asti. Suomessa pesii noin 10 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 100 000 – 500 000 yksilöä.

Elinympäristö [muokkaa]

Tyypillisimmät elinpiirit ovat luonnontilaisia vanhoja kuusikoita ja sekametsiä, joissa on vanhoja tikankoloja. Pesii tikankoloon tai sitä muistuttavaan linnunpönttöön.

Lisääntyminen [muokkaa]

Muninta huhtikuussa tai vasta toukokuussa, joskus jo maaliskuun lopussa. Valkoisia munia on keskimäärin 7, joskus jopa 10. Naaras hautoo kuukauden ja koiras ruokkii sitä haudonnan aikana. Poikaset jättävät pesäkolon kuukauden ikäisinä ollessaan jo lentokykyisiä.

Ravinto [muokkaa]

Pikkupöllö, päästäiset, pienet varpuslinnut, sammakot jne. Myyräkantojen ollessa vahvat syö pääasiassa niitä. Tavallisimmat lintusaaliit ovat tiaisia, hippiäisiä, urpiaisia, peippoja, vihervarpusia. Suurimmat lintusaalit ovat pikkurastaiden ja käpytikan kokoluokkaa. Syksyllä ja talvella varastoi saaliita koloihin ja linnunpönttöihin.

Lähteet [muokkaa]

  1. Glaucidium passerinum IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]