Varpuspöllö
Tätä sivua ei ole | Varpuspöllö | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Glaucidium passerinum Carolus Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Varpuspöllön levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Varpuspöllö Wikispeciesissä |
Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on Euroopan pienin pöllö.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
- Pituus: 16–19 cm
- Siipiväli: 34–36 cm
- Paino: 60–70 g
- Ääni: ”Pyyppäävä” soidinvihellys kuulostaa ihmisen vihellykseltä, ja on helppo erottaa muiden pöllöjen äänistä. Silloin tällöin voi kuulla myös nopean, nousevan vihellyssarjan. Ruuankerjuuääni on hyvin korkea vinkuminen.
Vanhin suomalainen rengastettu varpuspöllö on ollut 5 vuotta 8 kuukautta 1 päivää vanha. Euroopan vanhin varpuspöllö on ollut 6-vuotias saksalainen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesii Keski- ja Pohjois-Euroopasta idässä aina Tyynelle valtamerelle ulottuvalla alueella, Suomessa etelästä noin Sodankylän korkeudelle asti. Suomessa pesii noin 10 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 100 000 – 500 000 yksilöä.
[muokkaa] Elinympäristö
Tyypillisimmät elinpiirit ovat luonnontilaisia vanhoja kuusikoita ja sekametsiä, joissa on vanhoja tikankoloja. Pesii tikankoloon tai sitä muistuttavaan linnunpönttöön.
[muokkaa] Lisääntyminen
Muninta huhtikuussa tai vasta toukokuussa, joskus jo maaliskuun lopussa. Valkoisia munia on keskimäärin 7, joskus jopa 10. Naaras hautoo kuukauden ja koiras ruokkii sitä haudonnan aikana. Poikaset jättävät pesäkolon kuukauden ikäisinä ollessaan jo lentokykyisiä.
[muokkaa] Ravinto
Pikkujyrsijät, päästäiset, pienet varpuslinnut, sammakot jne. Myyräkantojen ollessa vahvat syö pääasiassa niitä. Tavallisimmat lintusaaliit ovat tiaisia, hippiäisiä, urpiaisia, peippoja, vihervarpusia. Suurimmat lintusaalit ovat pikkurastaiden ja käpytikan kokoluokkaa. Syksyllä ja talvella varastoi saaliita koloihin ja linnunpönttöihin.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Glaucidium passerinum IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Varpuspöllö Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
