Tapio Räisänen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Tapio Räisänen
Tapio Räisänen
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten mäkihyppy
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 1978 suurmäki

Tapio Räisänen (s. 10. toukokuuta 1949 Taivalkoski) on suomalainen entinen mäkihyppääjä ja ensimmäinen suomalainen suurmäen maailmanmestari. Seuratasolla Räisänen kilpaili Kainuun Hiihtoseuran riveissä.

1978 Lahden MM-hiihdoissa Räisänen voitti maailmanmestaruuden suurmäessä ja sijoittui normaalimäessä kuudenneksi. Vuoden 1977 lentomäen MM-kilpailuissa Norjan Vikersundissa Räisänen oli sijoittunut kokonaiskilpailun 7:lle sijalle oltuaan yhden osakilpailun 3.

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensi kertaa Suomen edustustehtävissä Räisänen esiintyi vuonna 1974.

Vuoden 1976 Innsbruckin olympiakisojen katsastuksissa Räisänen sijoittui toiseksi. Suomen Hiihtoliitto esitti häntä olympiakisoihin, mutta olympiakomitea pudotti hänet kisajoukkueesta. Hänen sijastaan olympiakisoissa hyppäsi yhdistetyn mies Rauno Miettinen, joka ei koskaan ollut voittanut Räisästä. Tästä sisuuntuneena Tapio Räisänen saavutti hyviä kansainvälisiä sijoituksia jo tuona olympiavuonna. Edellisen vuoden, mutta varsinkin noiden kisojen jälkeiset näytöt 1976 todistivat, että hän olisi kuulunut Innsbruckin olympiakisojen ehdottomiin mitalisuosikkeihin. Hän sijoittui 1976 olympialaisten jälkeen Ruotsin hiihtokisoissa Falunissa toiseksi ohittaen jopa olympiakisojen mitalimiehiä, Norjan mäkiviikolla maailman kaikkien huippujen joukossa hän sijoittui kolmanneksi sekä voitti vielä suurmäen Suomen mestaruuden Rukalla 1976.

Rukan kisan Räisänen voitti myös vuonna 1977, lentomäen maailmanmestaruuden juuri voittaneen Walter Steinerin tullessa toiseksi. Tuossa lentomäen MM-kisassa Räisänen oli sijoittunut 7:nneksi (Vikersund 1977), jossa tuli yhden osakilpailun kolmas sija.

Räisänen omisti useita vuosia mäkiennätykset Suomen suurimmissa mäissä: Lahti 116 m, Ruka 116,5 m ja Laajavuori 99,5 m. Jo vuosina 1976 ja 1977 hän oli paras suomalainen Salpausselän kisoissa sijoittuen sijoille 6-7.

Räisänen sijoittui Suomen MM-karsinnoissa 1978 kakkoseksi, mikä ei kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan valitsijoita. Niinpä Räisänen nimettiin joukkueen varamieheksi. Hän nousi joukkueeseen, kun suurin ennakkosuosikki, Keski-Euroopan mäkiviikon juuri voittanut Kari Ylianttila loukkaantui harjoituksissa. Suurmäen MM-kisa siirrettiin pariin kertaan kovan tuulen takia ja 80 000 katsojaa poistui pettyneenä paikalta lauantai-iltana. Lopulta kisa hypättiin sunnuntaiaamuna. Kilpailussa Lahden mäkimontussa Räisäsen voittoa todisti parikymmentätuhatta katsojaa. Räisänen voitti mestaruutensa 0,3 pisteen erolla Itävallan Alois Lipburgeriin[1] ja 0,8 pisteen erolla Itä-Saksan Falko Weisspflogiin.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen valitsi Räisäsen Lahden MM-kisojen 1978 parhaaksi kotimaiseksi miesurheilijaksi palkiten hänet "Taistelijan Maljalla". Parhaana kotimaisena naisurheilijana saman tunnustuksen sai Helena Takalo.

Lahden MM-kisojen jälkeen Räisänen kilpaili aktiivisesti vielä pari vuotta. Berchtesgadenista Saksasta tuli muovimäkivoitto kesällä 1978. Sapporon suurmäessä Japanissa tuli voitto 1980, jossa kisassa Keski-Euroopan mäkiviikon juuri voittanut Pentti Kokkonen sijoittui neljänneksi. Mäkiviikolla Räisäsen paras sijoitus oli 9. Hän tähtäsi tosissaan Lake Pladicin olympialaisiin 1980, mutta ei tullut valituksi. Mäkihypyn maailmancup aloitetiin vasta Räisäsen uran jälkeen. Räisänen lopetti aktiiviuransa 30-vuotiaana.

Räisänen on lahjoittanut kansainvälisen palkintokokoelmansa Taivalkosken kunnalle. Niitä säilytetään yleisön nähtävänä Taivalvaaran Hiihtokeskuksessa. Taivalkosken kunta on julkistanut virallisesti 22.3.2014 Hopeasompa-loppukilpailujen yhteydessä Taivalvaaran hyppyrimäkien uudeksi nimeksi Mäkikeskus - Tapio Räisänen - Ski Jumping Hill.

Suomen Opetusministeriö myönsi Räisäselle 26.2.1997 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin. Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Tapio Räisäselle 20 000 euron Pro Urheilu -palkinnon 19.12.2012 tunnustuksena merkittävästä urheilu-urasta.[1]

Valmentajanura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räisänen on tehnyt aktiivisesti nuorten valmennustyötä 1970-luvulta lähtien.[1] Kansainväliseen menestykseen hänen henkilökohtaisista valmennettavistaan ovat yltäneet Pekka Suorsa (joukkuemäen maailmanmestaruus 1987, suurmäessä sija 6, maailman-cupin osakilpailujen voitot 1985 ja 1986, Jyri Pelkonen (yhdistetyn nuorten-MM kolmas 1985, samana vuonna miesten MM-pronssi joukkue-yhdistetyssä ja Lahden MM-kisojen yhdistetyn 6. sija 1989 aikuisten sarjassa. Heidän lisäkseen Räisäsen valmennettavista maan edustustehtävissä olivat Kimmo Kylmäaho ja Veli-Matti Ahonen (2 kertaa maailmancupin osakilpailuissa sijalla 2).

Räisänen toimi myös hiihtoliitossa nuorten maajoukkueen valmentajana sekä Karhu-suksitehtaan tuotekehittelijänä. Talvella 2008 Räisänen toimi Taivalkoskella pidetyissä mäkihypyn veteraanien maailmanmestaruuskisoissa kilpailun johtajana.[2]

Matkailuyrittäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Räisänen toimii matkailuyrittäjänä syntymäpitäjässään Taivalkoskella ja jatkaa edelleen nuorten hyppääjien kouluttamista. Taivalvaara on kansainvälisestikin suosittu mäkihyppääjien ja yhdistetyn urheilijoden harjoittelu- ja valmennuskeskus. Räisäsen johdossa ja osaomistuksessa olivat 1990-2010 -luvuilla hiihtokeskus, hotelli, kolme ravintolaa ja mökkikylä Taivalvaaralla. Nykyisin hän keskittyy Kuuharjun mökkikylän hoitamiseen sekä rakennusten suunnitteluun. Koulutukseltaan hän on rakennusmestari ja työskenteli pitkään Kajaanin kaupungin rakennusvalvojana. Hän on toiminut myöskin rakennusurakoitsijana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pro Urheilu -palkinto Tapio Räisäselle. Hiihtoliitto 19.12.2012. Luettu 29.3.2013.
  2. MTV3-uutinen Luettu 29.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]