JAS 39 Gripen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
JAS 39 Gripen
JAS 39 Gripen (2004)
Lentokonetyyppi hävittäjä
Miehistö 1
Ensilento 1988
Palveluskäyttöön 1996
Valmistaja Saab AB
Mitat
Pituus 14,1 m
Kärkiväli 8,4 m
Korkeus 4,5 m
Siipipinta-ala 25,54 m²
Paino
Tyhjäpaino 6 620 kg
Lastattuna 8 720 kg
Suurin lentoonlähtöpaino 14 000 kg
Voimanlähde
Moottori 1× Volvo Aero RM12 (GE404)
Työntövoima 54 kN, jälkipolttimella 80 kN
Suorituskyky
Huippunopeus 2 Mach
Toimintasäde > 1 200 km, rynnäkkötehtävä vahvistetulla omasuoja-aseistuksella
Siirtomatka km
Lakikorkeus 15 000 m
Nousunopeus m/min
Siipikuorma 341 kg/m²
Työntövoima/painosuhde 0,94
Avioniikka
Mittaristo
Aseistus
Aseistus

Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone, joka korvasi Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone). Ensilentonsa joulukuussa 1988 lentänyt JAS on IG JAS:n, Saab AB Ericsson Microwave Systemsin, Ericsson Saab Avionicsin, Volvo Aero Corp.:n ja FFV Aviotechin yhteishanke, jonka markkinointia on tukenut vuodesta 1995 British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta.

Flygvapnetille toimitettiin vuoteen 2007 mennessä 204 JAS 39 Gripeniä.

Gripen sai alkuunsa hieman epävarman maineen, koska kaksi Gripeniä putosi ennen niiden varsinaista käyttöönottoa (vuosina 1989 ja 1993), jälkimmäinen Tukholman keskustaan Långholmenille Vesifestivaalien aikaan. Molemmissa onnettomuuksissa lentäjänä oli Lars Rådeström.[1] Lisäksi kolmessa tapauksessa (vuosina 1999, 2005 ja 2007) kone on pudonnut palveluskäytössä. Kaikissa tapauksissa vakavilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty, eikä ongelmamäärä ole sinällään saman kaltaisilla koneilla mitenkään poikkeava.lähde?

Tilaukset ja käyttäjät ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikan ilmavoimat osti 28 konetta vastakaupoin ja yhdeksän kaksipaikkaista JAS 39B -koulutuskonetta. Etelä-Afrikalla on lisäksi optio 19 yksipaikkaiseen lisähävittäjään vuoteen 2012.

Unkarin ilmavoimat vuokrasi 14 konetta kymmeneksi vuodeksi, aseistus hankitaan Yhdysvalloista ja se sisältää myös koneiden muutostyöt NATO-standardien mukaisiksi.

Tšekin ilmavoimat on hankkinut 14 Gripen-konetta leasing-sopimuksella.

Britanniassa sijaitseva The Empire Test Pilots' School käyttää Gripeneitä koelentäjien koulutuksessa.

Thaimaan ilmavoimat on hankkinut 12 konetta.[2]

Sveitsi on tehnyt aiesopimuksen 22 JAS-39E koneen hankkimisesta. Kauppa saattaa mennä kansanäänestykseen keväällä 2014.

Brasilian ilmavoimat on päättänyt tilata 36 konetta JAS-39E tyyppiä, kaupan yhteisarvo on arviolta 3 mrd euroa. Lopullista tilaussopimusta ei ole tehty. [3]

Potentiaalisia kauppoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita maita, joille konetta pyritään lähitulevaisuudessa kauppaamaan ovat: Intia, Kreikka, Tanska, Slovakia, Bulgaria, Kroatia, Alankomaat ja Slovenia. Lisäksi Baltian maat voisivat hankkia koneita leasing-sopimuksilla. Norja on tehnyt periaatepäätöksen hankkia kilpailevan valmistajan F-35 koneita, mutta lukuisten seikkojen takia tämä voi vielä muuttua. Norja ei ole allekirjoittamassa tilaussopimusta lähiaikoina. Kilpailu markkinoista on erittäin kovaa ja tekniset ominaisuudet ovat vain yksi osa monien muiden tekijöiden joukossa.

Gripen oli yksi pääehdokas harkittaessa Suomen ilmavoimille Saab 35 Drakenin ja MiG-21:n korvaajaa; valituksi tuli Boeing F-18 Hornet. Gripenin uudempia malleja on esitetty Hornetin seuraajaksi.lähde?

Yleistä ominaisuuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääominaisuuksia on muun muassa ketteryys ilmassa, edulliset käyttökustannukset, toimintavarmuus ja kehittynyt elektroninen sodankäynti. Valmistaja väittää Gripenin olevan puolet halvempi käyttökustannuksissa kuin kilpailijat ja lentotunteihin suhteutettuna luotettavin yksimoottorinen monitoimihävittäjä maailmassa.

Gripen on suunniteltu laskeutumaan lyhyille tienpätkille, joissa viisihenkinen huoltomiehistö pystyy tankkaamaan ja aseistamaan koneen noin 10 minuutissa. Varsinkin Israelin käymät sodat ovat osoittaneet lentokenttien heikkouden ja tärkeyden saada kone mahdollisimman nopeasti takaisin ilmaan. Nousuun tarvitaan noin 400 metriä ja laskeutumiseen ilman jarrukaapeleita noin 500 metriä.

Datalinkki-yhteydet mahdollistavat esimerkiksi sen, ettei koneiden tarvitse pitää tutkaa ollenkaan päällä, tai lentueesta vain yksi pitää tutkaa päällä. Koneiden tutkatietoja voi myös matemaattisesti verrata keskenään, mikä auttaa havaitsemaan muuten piilossa olevan vihollisen.

Gripen on osallistunut sotatoimiin Libyassa ja ilmasotaharjoituksissa (esimerkiksi Red Alaska) sen operatiivinen käyttövarmuus on ollut hyvä. Gripenin elektronisen sodankäynnin järjestelmät ovat luoneet pääetulyöntiaseman vanhemman sukupolven koneisiin nähden. Gripeniä on ollut vaikea havaita tai saada tutkalukitusta aikaiseksi. Lähitaistelussa tietokone voi itsenäisesti suunnata koneen ja suorittaa tykillä ampumisen. Tiukassa kaarrossa Gripen säilyttää hyvin lentonopeutensa. Gripenin nykyaikaisuutta kuvastaa esimerkiksi se, että yhteis-eurooppalaisen Meteor-ohjuksen koeammunnat suoritetaan Gripenistä käsin.lähde?

Koneissa käytetään siviilikoneiden Jet A1 -polttoainetta, ja niillä on siksi ollut ongelmia yhteisoperaatioissa, joissa muut koneet käyttävät NATO-standardin mukaista JP5-polttoainetta.[4]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996.
  • JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta.
  • JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio.
  • JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä.
  • JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Näillä muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.
JAS 39 Gripen (2004)
Tšekkiläisten vuokraama JAS 39 Gripen (2005)


Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta JAS-39 Gripen.