Zine el-Abidine Ben Ali

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zine el-Abidine Ben Ali
Zine El Abidine Ben Ali.jpg
Ben Ali vuonna 2004.
Tunisian 2. presidentti
7. marraskuuta 1987 – 14. tammikuuta 2011
Edeltäjä Habib Bourguiba
Seuraaja Muhammad al-Ghannuši
Tunisian 7. pääministeri
2. lokakuuta 1987 – 7. marraskuuta 1987
Edeltäjä Rachid Sfar
Seuraaja Hedi Baccouche
Tunisian sisäministeri
28. huhtikuuta 1986 – 7. marraskuuta 1987
Edeltäjä Mohamed Mzali
Seuraaja Abdallah Kallel
Tiedot
Syntynyt 3. syyskuuta 1936 (ikä 78)
Flag of French Tunisia.svg Hammam Sousse, Ranskan Tunisia
Puolue RCD
Puoliso Leïla Ben Ali
Ammatti Esikuntaupseeri
Uskonto Islam

Zine el-Abidine Ben Ali (arab. زين العابدين بن علي‎, s. 3. syyskuuta 1936 Hammam Sousse, Ranskan Tunisia[1][2]) on tunisialainen poliitikko, ammattisotilas ja Tunisian toinen presidentti vuosina 1987–2011.

Nuoruus ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zine el-Abidine Ben Ali syntyi Hammam Soussessa 3. syyskuuta 1936 keskiluokkaiseen perheeseen.[3] Hän kävi lukiota Soussessa ja kesken opiskelun liittyi Tunisian kansanliikkeeseen. Ben Ali toimi Neo Destour -puolueen ja aseellisen taistelun välikätenä Ranskaa vastaan. Tämän seurauksena hänet vangittiin ja sai kiellon kaikkiin tuolloin Ranskan hallinnassa olleisiin Tunisian oppilaitoksiin. Neo Destour -puolue lähetti muutamaa vuotta myöhemmin Ben Alin Ranskaan jatkamaan opiskelujaan. Hän opiskeli aluksi sotilaskoulutusta École spéciale militaire de Saint-Cyrissä ja sen jälkeen tykistökoulutusta Châlons-sur-Marnessa.[3] Ben Ali muutti valmistumisen jälkeen Yhdysvaltoihin, missä hän opiskeli tiedustelupalvelua Marylandissa ja kenttätykistön ilmatorjuntaa Texasissa. Sotilaskoulutuksen ohessa Ben Ali saavutti sähkötekniikan tutkinnon.[3]

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan takaisin jo itsenäistyneeseen Tunisiaan hän aloitti sotilasuransa vuonna 1964 esikuntaupseerina. Ben Ali perusti Tunisiaan sotilaallisen turvallisuusosaston, jota hän johti kymmenen vuotta. Tehtävän jälkeen Ben Ali nimettiin vuonna 1974 sotilasasiamieheksi Marokkoon ja Espanjaan. Kolme vuotta myöhemmin hän toimi kansallisen turvallisuusneuvoston pääjohtajana.[3] Ben Ali ylennettiin vuonna 1979 kenraaliksi[4], jonka jälkeen hänet nimitettiin huhtikuussa 1980 suurlähettilääksi Varsovaan, Puolaan. Neljän vuoden jälkeen Ben Ali toimi vielä pääjohtajana, valtiosihteerinä ja sittemmin myös kansallisturvallisuuden ministerinä lokakuussa 1985.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan takaisin Tunisiaan Ben Ali nousi sisäministeriksi 28. huhtikuuta 1986. Kesäkuussa 1986 hän liittyi sosialistipuolue PSD:hen, jossa Ben Ali nimitettiin varapääsihteeriksi. Toukokuussa 1987 hänet ylennettiin sisäasiainministeriön valtiosihteeriksi ja vajaan puolen vuoden päästä Ben Ali nimettiin pääministeriksi 2. lokakuuta 1987. Hän sai pitää myös valtiosihteerin viran ja nousi samalla puolueensa pääsihteeriksi.

Viiden viikon kuluttua pääministerinaseman saamisesta lääkärit julistivat presidentti Habib Bourguiban kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa ja Ben Ali nousi maan presidentiksi 7. marraskuuta 1987.[5] Sittemmin hänet on valittu presidentiksi viidelle kaudelle, joka kerta lähes 90 prosentin äänisaalilla.[6]

Tunisiassa vuodenvaihteessa 2010–2011 puhjenneiden levottomuuksien vuoksi presidentti lupasi luopua virasta vuonna 2014.[7] Hän joutui kuitenkin poistumaan maasta 14. tammikuuta 2011. Pääministeri Muhammad al-Ghannuši ilmoitti toimivansa väliaikaisena presidenttinä.[8]

Ranskan tiedustelupalvelun epäilyjen mukaan Ben Alin vaimo otti maan keskuspankista mukaansa 1,5 tonnia kultaharkkoja ennen poistumistaan maasta.[9] Tunisiassa Ben Alia kohtaan nostettiin syytteitä varkaudesta ja käteisen sekä jalokivien laittomasta hallussapidosta. Hänet ja hänen vaimonsa tuomittiin kesäkuussa 2011 vankeuteen ja sakkoihin. He saivat poissaolevina 35 vuoden tuomion sekä kymmenien miljoonien eurojen sakot.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BEN ALI, Zine El Abedine Medea Viitattu 15.1.2011 (ranskaksi)
  2. Tunisie : Ben Ali promet de ne pas se représenter en 2014 Le Monde 13.1.2011 Viitattu 15.1.2011 (ranskaksi)
  3. a b c d President Zine El Abidine Ben Ali President of the Republic of Tunisia Tunisia Online Viitattu 15.1.2011 (englanniksi)
  4. Profile: Tunisia's Zine el-Abidine Ben Ali About.com Viitattu 15.1.2011 (englanniksi)
  5. 1987-2009 Les années Ben Ali Jeune Afrique 21.9.2009 Viitattu 15.1.2011 (ranskaksi)
  6. Ben Alí, reelegido presidente de Túnez con el 89% de los votos El País, 2009.
  7. Tunisian presidentti antoi periksi mielenosoittajille YLE Uutiset. 13.1.2011. Viitattu 15.1.2011.
  8. Tunisian presidentti poistunut maasta YLE Uutiset. 14.1.2011. Viitattu 15.1.2011.
  9. L'Elysée soupçonne la famille Ben Ali d'avoir fui la Tunisie avec 1,5 tonne d'or Le Monde 18.1.2011 Viitattu 19.1.2011 (ranskaksi)
  10. STT: Tunisian ex-presidentti sai 35 vuoden vankeustuomion TS.fi. 20.6.2011. Turun Sanomat. Viitattu 22.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]