CryoSat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

CryoSat on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kaukokartoitussatelliitti. Alkuperäisen Cryosat-satelliitin laukaisu 8. lokakuuta 2005 Plesetskin kosmodromilta, Venäjältä, epäonnistui Rockot-kantoraketin toisen vaiheen vian vuoksi. CryoSat-2 laukaistiin Baikonurin kosmodromilta 8. huhtikuuta 2010 kello 13.57 UTC Dnepr-kantoraketilla. [1][2]

CryoSat ja Cryosat-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cryosat-2 testattavana Ottobrunnissa 9.6.2009.

Satelliitti oli ESA:n kaukokartoitusohjelman Earth Watch-satelliiteista pienempään eli Opportunity-luokkaan kuuluva. Sen toteutus maksoi alle 136 miljoonaa euroa, josta satelliitin rakentaminen maksoi 70 miljoonaa euroa. Kantoraketti maksaa noin 14 miljoonaa euroa. Lopun piti kulua tekniseen suunnitteluun, lennonjohtoon ja satelliitin datan käsittelyyn satelliitin kolmen toimintavuoden aikana.

Satelliitin valmisti monikansallinen eurooppalainen EADS Astrium-yhtiö. Suomalainen Patria valmisti sen sähkötehon jakoyksikön, joka on samaa sarjaa kuin yhtiön ESAn Mars Express, Rosetta ja Venus Express-luotaimiin valmistamat.

Satelliitin massa on 684 kg, josta 37 kg ajoainetta satelliitin asennonsäätöön. Satelliitin rungon koko on 4,60 m x 2,34 m x 2,20 m. Sen aurinkokennot on asennettu satelliitin rungon päälle eikä erillisiin aurinkopaneleihin. Yksi GaAs-kennoilla pinnoitettu paneli tuottaa 800 W, kun aurinko valaisee sen kohtisuoraan.

Sen piti olla kolmivuotinen tutka-altimetriamissio, jossa tutkitaan pohjoisen pallonpuoliskon meri- ja mannerjäätä. Sen piti mitata pääasiassa merijään paksuutta ja etsii merkkejä napajään vähenemisestä, jonka olisi mahdollisen ilmaston ja meren lämpenemisen seurausta. Siinä on kolme instrumenttia, joista tärkein on SAR Interferometric Radar Altimeter (SIRAL) -mikroaaltotutka. Tarkka radankorkeus olsi mitattu satelliitin Doppler Orbitography and Radiopositioning Integration by Satellite (DORIS) -paikannuslaitteella, jotka mittaavat eri maa-asemien satelliitille lähettämään radiosignaalia. Satelliitissa oli myös laserheijastin, jota käytetään mm. sen kiertoradan tarkkaan määritykseen.

ICESat

Sen kiertoradan korkeuden piti olla 717 km ja radan kaltevuus 92 astetta. Yhden kierroksen kesto olisi ollut 100 minuuttia.

Se laukaistiin saksalais-venäläisen yhteisyrityksen markkinoimalla venäläisellä Rockot-kantoraketilla, joka on entinen SS-19-ohjus.

Cryosat-2 on alkuperäisen kopio ja sen toiminta alkoi 8. huhtikuuta 2010 samalla kiertoradalla kuin alun perin aiottiin.

NASAlla on samankaltainen jäätikkömissio, ICESat (Ice, Cloud,and land Elevation Satellite), joka laukaistiin 12. tammikuuta 2003. Se käyttää lasermittausta, joka on tarkempi kuin CryoSatin mittaus olisi ollut, eikä voi tehdä mittauksia pilvien peittämiltä alueilta.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]