Hermès (sukkula)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hermès-sukkulan pienoismalli Expo 92 maailmannäyttelyssä Sevillassa 1992.

Hermès [ermes] oli Ranskan avaruusjärjestön 1980-luvulla kehittämä avaruussukkula, josta tuli ESAn ohjelma 1990-luvulla. Hermès-ohjelma alkoi Ranskassa vuonna 1978. Nimettynä sukkulaprojektina se alkoi vasta marraskuussa 1987. Tällöin sen kaavaltiin olevan käytössä vuonna 1995. Ohjelma kuitenkin lopetettiin vuonna 1993 ohjelman kustannusylitysten ja ESAn rahoitusvaikeuksien vuoksi.

Ohjelma oli syntynyt aikana, jolloin NASA Avaruussukkula oli operatiivisessa käytössä ja Neuvostoliitto rakensi Buran-sukkulaansa. Hermeksen piti lentää länsi-eurooppalaiselle avaruusasemalle (Man-Tended Free Flyer, MTFF), mutta tämäkään hanke ei toteutunut.

Euroopan avaruusjärjestöllä ESAlla on kuitenkin edelleen oma avaruussukkulaohjelmansa, nimeltä Phoenix. Tavoitteena on saada sukkula käyttöön suunnilleen vuosina 20152020. ESA teki toukokuussa 2004 Kiirunassa sukkulan pienoismallilla koelennon, jolla testattiin onnistuneesti automaattista laskeutumista.

Muiden Euroopan maiden hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESAn kehitellessä Hermès-sukkulaansa keskittyi Saksa omaan Sänger-avaruussukkulaansa. Myös Englanti suunnitteli HOTOL-sukkulan rakentamista. Molemmat projektit kuitenkin lopetettiin jo kauan ennen prototyypin rakentamista, syynä rahoitusongelmat.

Tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermès oli tarkoitus laukaista Ariane 5-kantoraketilla, eikä sukkulassa ollut lainkaan omia voimakkaita rakettimoottoreita.

Hermès-sukkulassa on samoja piirteitä kuin amerikkalaisessa 1950-luvun lopun X-20 Dynasoar-sukkulasuunnitelmassa. Hermèsiin sopi kolme astronauttia ja 3 000 kg rahtia. Sen laukaisumassa oli 21 000 kg.

Hermès-sukkulan kehityksen päätekijät olivat ranskalaiset lentokonetehtaat Aérospatiale ja Dassault.

Tulevaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESAlla on käynnissä uusien kantorakettien kehitysohjelma (FLTP, Future Launcher Technology Programme). Siihen on vuosien ajan kuulunut esitutkimuksia myös avaruussukkuloista. NASAn Orion-alukseen ESA ei ole ottanut siihen kantaa, vaikka sen alkuvaiheessa oli mukana EADS ja Alenia. Venäjän Kliper-sukkulaa ESA on rahoittanut pienellä summalla 2000-luvulla.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]