Denaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ylärivi vasemmalta oikealle:: 157 BC Roman Republic, A.D 73 Vespasian, A.D 161 Marcus Aurelius, A.D 194 Septimius Severus;
Alarivi vasemmalta oikealle: A.D 199 Caracalla, A.D 200 Julia Domna, A.D 219 Elagabalus, A.D 236 Maximinus Thrax

Denaari (lat. denarius) oli antiikin roomalainen kolikko. Se oli pieni hopeakolikko, joka oli yleisin tuotettu käyttöraha, kunnes antoninianus sen vähitellen syrjäytti.

Ensimmäiset denaarit lyötiin Rooman tasavallan aikana vuoden 211 eaa. tienoilla, samoihin aikoihin toisen puunilaissodan kanssa. Se painoi keskimäärin 4,5 grammaa. 100-luvulla eaa. sen paino laski noin 3,9 grammaan ja edelleen 3,4 grammaan keisari Neron kaudella. Tämän jälkeen sen arvo alkoi laskea nopeammin, kun sen hopeapitoisuutta ja painoa vähennettiin seuraavien keisarien aikoina.

Sen alkuperäinen arvo oli 10 as-rahaa, mihin kolikon nimi viittaa. Noin vuonna 141 eaa. sen arvoksi asetettiin 16 asia johtuen asin painon laskemisesta. Denaari oli tärkein imperiumissa käytetty kolikko antoninianuksen käyttöönottoon 200-luvun puolivälissä. Ilmeisesti viimeiset denaarit lyöttivät keisari Aurelianus vuosina 270–275 ja keisari Diocletianus kautensa alkuvuosina. Käytöstä poistumisensa jälkeen denaaria käytettiin edelleen kirjanpidossa tavalla, jota nykyisin ei enää ymmärretä.

Rooman tasavallan lopunaikoina työläisen bruttopalkka päivässä saattoi olla yhden denaarin. Denaarin nimestä johtuu myös sana dinaari, joka on nykyäänkin rahayksikön nimenä monissa maissa.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.