Juho Jaakonaho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johannes ”Juho” Jaakonaho (1. syyskuuta 1882 Haapajärvi21. tammikuuta 1964 Haapajärvi) oli suomalainen maanviljelijä, suksiseppä ja maantiepyöräilijä.

Pyöräilijänä Jaakonaho edusti Kälviän Tarmoa, Sievin Lylyä, Oulun Pyrintöä ja Kokkolan Veikkoja, sillä hänen kotipaikkakunnallaan Haapajärvellä ei ollut pyöräilyseuraa. Jaakonaho voitti pitkän kilpapyöräilyuransa aikana yhteensä 22 maantiepyöräilyn eri matkojen Suomen-mestaruutta, joista ensimmäisen viiden kilometrin matkalla vuonna 1910 ja viimeisen 30 kilometrin matkalla 49-vuotiaana vuonna 1931. Jaakonaho piti uransa aikana hallussaan Suomen ennätyksiä ainakin yhden, kymmenen, viidentoista, kahdenkymmenen, kahdenkymmenenviiden ja kolmenkymmenen kilometrin matkoilla. Jaakonaho kilpaili Suomen edustajana myös viidensissä kesäolympialaisissa Tukholmassa vuonna 1912, mutta joutui keskeyttämään henkilökohtaisen matkansa rengasrikkoon.

Jaakonaho voitti pyöräilyn SM-kisoissa 1910 kaikki kolme matkaa. Hänen voittoaikansa 1 kilometrillä oli 1.25,2, 10 kilometrillä 15.56,4 ja 30 kilometrillä 1.00.19,8. Seuraavana vuonna hän voitti jälleen kaikki kilpailumatkat, tällä kertaa neljä kappaletta. Voittoajat olivat 1 kilometrillä 1.30,3, 10 kilometrillä 16.50,7, 30 kilometrillä 51.06,0 ja 60 kilometrillä 1.49.08,0. Vuonna 1913 hän voitti kaksi SM-kultaa, 1 kilometrin ajalla 1.29,6 ja 10 kilometrin ajalla 15.53,0. Seuraavana vuonna hän voitti jälleen kaikki kilpailumatkat, 1 kilometrin ajalla 1.22,0, 10 kilometriä 15.23,0, 30 kilometriä 50.21,7 ja 60 kilometriä loppuajalla 1.46.07,8. SM-kisoissa vuonna 1915 Jaakonaho voitti 1 kilometrin kilpailun ajalla 1.26,8 ja 60 kilometriä ajalla 1.47.23,0. Vielä vuonna 1922 hän voitti kaksi henkilökohtaista Suomen-mestaruutta. Jaakonaho oli nopein 1 kilometrillä ajalla 1.26,1 ja 10 kilometrillä ajalla 16.20,2.[1]

Pasi Jaakonahon suunnittelema Juho Jaakonahon muistomerkki, jonka jalustassa on taiteilija Bo Aurénin suunnittelema reliefi, paljastettiin Haapajärvellä Jaakonahon 100-vuotismuiston kunniaksi 1982.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 315. Otava, 1970.
  2. Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa, s. 7. Väriteos Henna Oy, 1996. ISBN 951-97134-3-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]