Juha Pentikäinen
| Juha Pentikäinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1940 Rantsila |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Lauri Honko |
| Instituutti |
Helsingin yliopisto Lapin yliopisto Pohjoisen kulttuuri-instituutti |
| Oppilaat | Osmo Pekonen |
| Tutkimusalue | uskontotiede, folkloristiikka, etnografia |
| Tunnetut työt |
The Nordic Dead Child Tradition (1968) Marina Takalon uskonto (1971) Kalevalan mytologia (1987) Suomalaisen lähtö (1990) Saamelaiset (1995) Samaanit (1998) |
Juha Yrjänä Pentikäinen (s. 26. helmikuuta 1940 Rantsila) on Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen emeritusprofessori sekä Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professori.[1][2]
Pentikäinen toimi Helsingin yliopiston uskontotieteen professorina 1972–2008 ja virkaa tekevänä professorina 1970–1972. Hän on myös toiminut Turun yliopistossa folkloristiikan ja uskontotieteen dosenttina vuosina 1968–1998.[3] Vuonna 2009 hänet kutsuttiin Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoriksi.[2] Pentikäinen on tullut tunnetuksi etenkin kansanuskon, kansanperinteen ja mytologian tutkijana. Häntä on luonnehdittu yhdeksi maailman johtavista etnografian ja uskontotieteen asiantuntijoista.[4] Pentikäiselle myönnettiin vuonna 2018 merkittävä eurooppalainen tunnustus kansansatujen tutkimuksen alalta, kun Märchenpreis der Märchen-Stiftung Walter Kahn jaettiin hänelle Volkachissa 20. syyskuuta 2018.[5]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juha Pentikäisen isä oli rovasti Veikko Pentikäinen.[6] Neuvostoliiton vakoojana tunnetuksi tullut Vilho Pentikäinen oli hänen setänsä.[6]
Pentikäinen meni naimisiin teologianopiskelija Elina Lyyran kanssa 1963. He saivat seitsemän lasta (Juha Mikael 1964, Katja 1968, Antti Yrjänä 1972, Hanna 1975, Mari 1978, Mirja 1980 ja Aino 1984). He erosivat myöhemmin.
Pentikäinen on ollut mukana politiikassa. Hänet valittiin vuonna 1986 keskustapuolueen varapuheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1988 asti. Vuosina 1985–1995 hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.[3] Pentikäinen muutti vuonna 2004 Heinäveden Palokkiin. Hän toimi 2005–2009 Heinäveden kunnanvaltuuston jäsenenä ja valtuuston toisena varapuheenjohtajana.[3]
Pentikäisen arkisto on talletettu pysyvästi Saamelaisarkistoon Inariin.[7]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Nordic Dead Child Tradition (1968) (Väitöskirja)
- Honko, Lauri & Pentikäinen, Juha: Kulttuuriantropologia. 1. painos 1970 Tiedon portaiden 8. osassa. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-01801-5.
- Marina Takalon uskonto: Uskontoantropologinen tutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 299. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1971.
- Uskontotieteen tutkimusalat. Studies on religion, Articles & reprints 1. Ilmestynyt ensi kerran artikkelina teoksessa Johdatus teologisiin oppiaineisiin, 1972. Helsinki: Finnish Society for the Study of Comparative Religion, 1973.
- Pentikäinen, Elina & Pentikäinen, Juha: Aikamme uskontotieto 1: Muut uskonnot. Porvoo Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06588-9.
- Suomalaisen kansanperinteen ihmiskuva ja käsitys luonnosta. Eripainos teoksesta Ihminen ja luonto (1983). Uskontotieteen laitoksen toimitteita 3. Helsinki: Uskontotieteen laitos, Helsingin yliopisto, 1984 (4. painos 1992, ISBN). ISBN 951-45-4171-5.
- Kalevalan mytologia. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-403-0.
- Kalevalan maailma. Uusittu laitos teoksesta Kalevalan mytologia. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-662-403-0.
- Suomalaisen lähtö: Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 530. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1990. ISBN 951-717-625-2.
- Saamelaiset: Pohjoisen kansan mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 596. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-826-3.
- Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu. Helsinki: Etnika, 1998 (3. painos 2006). ISBN 951-97889-1-3.
- Pentikäinen, Juha & Miettinen, Timo: Pyhän merkkejä kivessä. Helsinki: Etnika, 2003. ISBN 951-97889-2-1.
- Marina Takalo: Runolaulaja ja näkijä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1270. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2010. ISBN 978-952-222-043-1.
- Pentikäinen, Juha & Pulkkinen, Risto: Lars Levi Laestadius. Yksi mies, seitsemän elämää. Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-182-6.
Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Uskonto ja yhteisö: Tutkimuksia uskontososiologian alalta. Helsinki: Gaudeamus, 1974. ISBN 951-662-108-2.
- Uskonnollinen liike: Suomalaisia tapaustutkimuksia. Toimitustyössä avustaneet Päivikki Suojanen ja Kaisa Sinikara (kartat). Tietolipas 74. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1975. ISBN 951-717-055-6.
- Kulonen, Ulla-Maija & Pentikäinen, Juha & Seurujärvi-Kari, Irja (toim.): Johdatus saamentutkimukseen. Tietolipas 131. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-792-5.
- Palva, Heikki & Pentikäinen, Juha (toim.).: Uskonnot maailmanpolitiikassa. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23326-9.
- Pentikäinen, Juha & Hiltunen, Marja (toim.): Suomen kulttuurivähemmistöt. Pohjautuu teokseen Cultural minorities in Finland: An overview towards cultural policy, 1995. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja 72. Helsinki: Suomen Unesco-toimikunta, 1997. ISBN 951-53-1699-5.
- Löylyn henki: Kolmen mantereen kylvyt. Inipi, furo, sauna. Helsinki: Rakennustieto, 2000. ISBN 951-682-589-3.
- Kontiopoika ja tsaarintytär. Koonnut Juha Pentikäinen. Valokuvat: Vesa Matteo Piludu. Tekstit muokanneet Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, Anna Partanen. Helsinki: Etnika, 2006. ISBN 951-97889-6-4.
- Pentikäinen, Juha & Pulkkinen, Risto: Saamelaisten mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018. ISBN 978-952-222-912-0
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 541–542. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b Etelä-Karjala-instituutin studia generalia – Pyhä luonto LUT-yliopisto.
- ↑ a b c Pulkkinen, Risto: Pentikäinen, Juha (1940–) Kansallisbiografia. 15.1.2010. Viitattu 11.2.2010.
- ↑ Juha Pentikäisen arkisto Saamelaisarkistoon Inariin Lapin yliopisto, 16.6.2015.
- ↑ Europäischer Märchenpreis 2018 für Prof. Dr. Juha Pentikäinen | Märchen-Stiftung Walter Kahn www.maerchen-stiftung.de. Viitattu 26.9.2018. (saksaksi)
- ↑ a b Kavén, Harri & Miettunen, Hannu: Turussa vihittiin ensimmäinen vanhoillislestadiolainen naispappi. Turun Sanomat, 5.3.2012.
- ↑ Suominen, Inge-Elle: Emeritusprofessori Pentikäinen luovutti arkistonsa Saamelaisarkistoon Inariin 16.6.2015. Ylen uutiset. Viitattu 17.6.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kare, Antero: Pyhät kalliot ja šamanismi. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 28.6.2003.
- Kovanen, Marjo: Folkloristiikan klassikot: Juha Yrjänä Pentikäinen. Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos.
- Kovanen, Marjo: Karhuprofessorin jäähyväiset yliopistolle. Elore 2/2008. (PDF)
- Etnika. (Arkistoitu – Internet Archive) Sivusto esittelee Juha Pentikäisen tutkijanuraa ja meneillään olevia hankkeita.
| ||||||||||||||||||||||||||
