CMX

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista rockyhtyettä. Sanan muita merkityksiä erillisellä täsmennyssivulla.
Cmx tk logo.JPG
CMX Suomipop-festivaaleilla Jyväskylässä 2011.
CMX Suomipop-festivaaleilla Jyväskylässä 2011.
Tiedot
Toiminnassa: 1985–
Tyylilaji: rock
taiderock
progressiivinen rock
hardcore punk
Kotipaikka: Suomi
Laulukieli: suomi
Sivusto: www.cmx.fi
Jäsenet
A. W. Yrjänä laulu, basso (1985–)
Janne Halmkrona kitara, taustalaulu (1990–)
Timo Rasio kitara (1991–)
Olli-Matti Wahlström rummut (2013–)
Entiset jäsenet
Tuomas Peippo rummut, taustalaulu (1997–2012)
Pekka Kanniainen rummut (1985–1997)
Kimmo Suomalainen kitara (1985–1990)
Pasi Isometsä kitara (1990)
Levy-yhtiöt
P. Tuotanto  
Bad Vugum  
Herodes  
EMI  
Ratas Music Group  

CMX on vuonna 1985 Torniossa perustettu, sittemmin eteläsuomalaistunut rockyhtye. Eräs yhtyeen tunnetuimmista piirteistä on laulaja-basisti A. W. Yrjänän monitulkintaiset sanoitukset, jotka ottavat vaikutteita muun muassa mytologioista ja kansanperinteestä.[1][2] Myös runoilijana tunnettu Yrjänä on toiminut yhtyeen pääasiallisena säveltäjänä. 1990-luvun alusta kitaristeina ovat olleet Janne Halmkrona ja Timo Rasio. Nykyinen rumpali on Olli-Matti Wahlström.

Hardcore-punkilla aloittanut yhtye on historiansa aikana kokeillut monenlaisia tyylejä, kuten progressiivista rockia. CMX on eräs menestyneimmistä ja pitkäikäisimmistä suomalaisista rockyhtyeistä. Yhtye on voittanut rocklehti Rumban parhaan yhtyeen vuosiäänestyksen lukuisia kertoja ja kerran jopa lehden äänestyksen kaikkien aikojen parhaasta yhtyeestä.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1985−1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CMX:n ura sai alkunsa 6. huhtikuuta pitkäperjantaina vuonna 1985 Torniossa nimellä Cloaca Maxima 18-vuotiaiden A. W. Yrjänän ja Pekka Kanniaisen päätettyä perustaa uuden yhtyeen.[4][5][6] He olivat aiemmin soittaneet punkia, heviä ja tummasävyistä rockia ja tehneet yhdessä demonauhoja eri nimillä ja lähettäneet niitä levy-yhtiöille ilman menestystä. Sana ”Cloaca Maxima” on peräisin H. P. Blavatskyn Hunnuton Isis -kirjan alaviitteestä ja se tarkoittaa kirjaimellisesti latinan kielellä suurinta viemäriä. Termi viittaa nimeen, jota muinoin käytettiin antiikin Rooman viemäröintijärjestelmästä.[3]

Seuraavan puolen vuoden kuluessa kokoonpano vakiintui. Kanniaisesta tuli rumpali, Yrjänästä basisti ja laulaja. Kitaristiksi löytyi Kimmo Suomalainen. Yhtyeen nimi lyhennettiin seuraavana vuonna muotoon CMX. Materiaalista suuri osa oli englanniksi, suomi valtasi alaa laulukielenä vähitellen. Musiikki oli lähinnä nopeatempoista hardcore punkia Dischargen ja torniolaisen Terveiden käsien tapaan. Esiintymisiä oli vain pari Torniossa ja Haaparannassa. Yhtye teki kaksi studionauhoitusta 1985 ja 1986. Yrjänästä tuli myös sanoittaja ja hän alkoi kokeilla tiivillä ilmaisulla ja kirjallisilla viitteillä. Musiikiin tuli aiheita muun muassa samanistisuudesta, mihin Yrjänä on viitannut yhtyeen kulttuuriantropologisena sivujuonteena.[3]

Muualle lähetetyt kasettidemot saivat hyviä arvioita punk-pienlehdissä, mutta levyttämistä ei ollut suunnitteilla. Vuonna 1986 jyväskyläläinen Vote Vasko sai käsiinsä CMX:n demonauhan. Hän halusi yhtyeen julkaisevan pienlevymerkillään ja alustava yhteistyösopimus solmittiin. Yrjänä muutti Helsinkiin opiskelemaan teologiaa.[3] CMX:n ensimmäinen EP Johannes Kastaja äänitettiin kesällä 1987 Tico Tico -studiolla Kemissä. Johannes Kastaja ilmestyi alkuvuodesta 1988. Erään pienlehden haastattelussa yhtye selitti levyn nimeä sillä, että ”Se kastaa mahdollisen kuulijan meidän apokalyptiseen visioomme”. Albumin kansitaiteen teki Läjä Äijälä, jonka Terveet kädet -yhtyeessä Yrjänä oli vähän aikaa soittamassa kitaraa. Rumba-lehdessä ep-levy arvosteltiin albumien joukossa. Samana vuonna CMX esiintyi ensimmäistä kertaa muualla kuin Tornion lähiseudulla, kun yhtye konsertoi Liedon punkfestivaaleilla.[3]

Pienlevymerkki Bad Vugumin Kari Heikonen otti yhtyeeseen yhteyttä ja haluten ryhtyä yhteistyöhon. CMX äänittää materiaalin EP:hen Raivo. Alun perin kyseessä piti olla albumi, mutta rahoitus ei ollut riittävä. EP julkaistiin 1989 ja seurasi ensiesiintyminen Helsingin Tavastialla.[3]

Syksyllä 1989 yhtye äänitti ensilevyn Kolmikärki. Levy ilmestyi tammikuussa 1990 ja Yrjänä kuvasi sen olevan ”psykologinen näky tästä aikakaudesta”. Levyä myytiin julkaisuvuonna parituhatta kappaletta ja CMX alkoi olla kulttiyhtye. Kevään yhteiskiertueelle Bad Vugumin Radiopuhelimien ja kanadalaisen Nomeansno:n kanssa CMX:ään tuli toinen kitaristi, torniolainen Pasi Isometsä.[3]

Yhtyeen jäsenet asuivat tässä vaiheessa omilla tahoillaan, osa etelässä, osa pohjoisessa. He katsoivat, että toiminnan edistäminen vaatii tiiviimpää yhteydenpitoa. Kanniainen muutti Etelä-Suomeen, mutta Suomalainen ei perhesyiden takia voinut muuttaa ja jättäytyi yhtyeestä pois. Suomalaisen mukaan hänelle ei ilmoitettu yhteistyön päättymisestä. Hänet korvasi Helsingissä opiskellut Janne Halmkrona, joka oli aiemmin soittanut Torniossa Yrjänän ja Kanniaisen kanssa sekä omissa yhtyeissään. Uudella kokoonpanolla levytettiin EP Tanssitauti.[3]

1991−1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmeni, että Isometsä ei ole myöskään kiinnostunut muuttamaan etelään. Vuonna 1991 Kanniaisen kanssa Helsinkiin muuttanut Timo Rasio päätettiin ottaa yhtyeeseen Isometsän tilalle. Kokoonpanon muututtua ja yhtyeen kyllästyttyä ylinopean hardcoren soittamiseen myös musiikkityyli rauhoittui. Vuonna 1991 ilmestynyt toinen albumi Veljeskunta oli entistä kauempana punkista. Yrjänä on luonnehtinut levyn olevan jopa goottisävyinen. Levy voitti Rumban kriitikkoäänestyksen vuoden parhaasta levystä. Syksyllä yhtye julkaisi singlen ”Musiikin ystävälliset kasvot”. Bad Vugum piti yhtyeen äänittämiä kappaleita liian pop-henkisinä levymerkilleen, joten nauhoitetut kappaleet julkaistiin alun perin aiotussa ep-levyn muodossa vasta myöhemmin.[3] Helmikuussa 1992 CMX ja Radiopuhelimet tekivät viiden viiden viikon yhteisen kiertueen Saksan, Itävallan, Italian ja Tanskan pienissä punk-esiintymispaikoissa.[3]

EMIn uusi tuotantopäällikkö Gabi Hakanen ilmoitti yhtyeelle haluavansa tehdä sopimuksen CMX:n kanssa. Hän oli juuri myynyt Kauko Röyhkän kanssa perustamansa Herodes–levy-yhtiön EMI:lle. Yhtyettä arvelutti aluksi päätyminen suurelle yhtiölle, mutta solmi levytyssopimuksen. Kesällä yhtye alkoi äänittää albumia Herodes-studiossa Helsingissä. Yhtyeellä oli nyt ensi kertaa tilaisuus työstää kappaleita kunnolla studuossa. Mukana oli myös ensi kertaa oikea tuottaja eli Gabi Hakanen. Koskettimia levyllä soitti Hakasen entinen soittokumppani Mara Salminen. Kappaleessa ”Ainomieli” oli ainekset hitiksi, mutta yhtye piti Pixies-vaikutteista vaihtoehtorockia edustavaa kappaletta tyyliltään liian kevyeksi aikaisempaan tuotantoon verrattuna. Aurinko-albumi ilmestyi syksyllä 1992. Musiikkilehdissä ilmestyivät ensimmäiset kansikuvajutut yhtyeestä ja CMX:n nimi alkoi olla rockpiireissä laajemmin tiedossa. Yhtyeestä alettiin ensi kertaa puhua 90-luvun tärkeimpänä suomalaisena yhtyeenä. Veda Honkasesta tuli yhtyeen ensimmäinen keikkamyyjä ja yhtye alkoi esiintyä entistä säännöllisemmin eri puolilla Suomea. Albumi sai hyvät arvostelut ja yhtye voitti ensi kertaa Rumban lukijaäänestyksen vuoden parhaasta yhtyeestä.[3]

Seuraavalle albumille äänitettiin paitsi paljon akustisia kitaroita, myös Veikko Huuskosen tekemät jousisovitukset useisiin kappaleisiin. Gabi Hakanen oli tuottanut Topi Sorsakosken tangolevyn, jonka jousitaustat oli suunnitellut Huuskonen. Levyn musiikkityyli vaihteli tangomusiikkia raskaaseen rockiin yhdistävästä ”Nainen tanssii tangoa” -kappaleesta akustisen ”Talvipäivänseisauksen” kautta ”Pilvien kuninkaan” progressiiviseen rockiin. Aikataulujen vuoksi yhtye pääsi studioon vasta syksyllä 1993, joten opintonsa ajanpuutteen vuoksi kesken jättänyt Yrjänä käytti kesän hioen kappaleiden sanoituksia yhä uudestaan. Jälkeenpäin hän katsoi sen kannattaneen.[3]

Vuoden 1994 helmikuussa ilmestyi Aura, joka nousi albumilistan kolmanneksi. Albumin myyntiä siivitti balladiksi luonnehdittu, jousitaustainen singlekappale ”Ruoste”, joka sai runsaasti radiosoittoa. Yhtye lähti ensimmäiselle pitkälle kiertueelleen ja oli sanojensa mukaan hämmentynyt, kun yleisö ei enää koostunutkaan pelkistä punk-riehujista. Kesällä yhtye teki ensimmäiset festivaaliesiintymiset.[3]

Seuraava levy, A. W. Yrjänän tuottama Rautakantele ilmestyi helmikuussa 1995. ”Ruosteen” pehmeää linjaa seuraava single ”Pelasta maailma” sai radiosoittoa.[3] Vuoden 1995 loppupuolella Halmkronan aloitteesta yhtye perusti internet-sivut, eräänä ensimmäisistä yhtyeistä Suomessa. Sivuilla julkaistiin yhtyeen sanoitukset, historia ja Kysy-palsta.[3] CMX esiintyi ensimmäisenä eurooppalaisena yhtyeenä livenä internetissä 30. toukokuuta 1996. Hanke toteutettiin Telen kokeilulaboratorion avustuksella. Suoran lähetyksen ja uusintojen yhteenlaskettu katsojamäärä oli yli 18 000.[3]

Vuonna 1996 Gabi Hakanen oli taas yhtyeen tuottajana. Tarkoituksena oli tehdä Herodeksen uudella täysdigitaalisella äänityslaitteistolla ensimmäinen suomalainen rockalbumi, jonka kaikki soitto-osuudet koostettaisiin pienistä palasista. Studiossa syntyi konemusiikkivaikutteinen levy Discopolis. Levyn sanoitukset kommentoivat yhteiskuntaa aikaisempaa suoraviivaisemmin ja yksinkertaisemmin. Lehtiarvostelut eivät kuitenkaan olleet yhtä kiittäviä kuin ennen. Talvella 1998 yhtye sai Discopoliksesta ensimmäisen kultalevynsä.[3]

1997−2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Yrjänä julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Likelle ja samana syksynä yhtyeeltä ilmestyi kolmen levyn kokoelma Cloaca Maxima. Aiemmin samana vuonna Kanniainen totesi, ettei halua jatkaa yhtyeessä, ja uudeksi rumpaliksi valikoitui Tuomas Peippo. Seuraavan levyn, Vainajalan, tuottajaksi yhtye pyysi Faith No More -yhtyeen Billy Gouldin, johon yhtye oli tutustunut FNM:n Suomen-konsertin yhteydessä vuosia aiemmin. Levy äänitettiin kesällä 1998 hirsimökissä Ylläsjärven kylässä Lapissa. Vainajalasta tuli pelkistetty rock-levy ja se nousi heti ilmestyessään albumilistan ykköseksi. Kiertueen yhteydessä yhtye kuitenkin kärsi motivaatio-ongelmista ja päätti keskittyä jatkossa levyttämiseen ja lopettaa esiintymiset kokonaan. Vainajalan kultalevyjen jaon yhteydessä Lista-ohjelmassa vuonna 1999 julkituotu ilmoitus herätti kohua. Viimeinen esiintyminen Ilosaarirockissa keräsi noin 17 000 katsojaa.[3]

Vuonna 2000 CMX työsti yli viisi kuukautta Dinosaurus Stereophonicus -levyä, joka oli kahden levyn mittainen ja ilmeeltään progressiivista rockia. Levy nousi albumilistan toiseksi ja myi kultaa hieman yli kuukaudessa. Vuonna 2001 CMX pyörsi päätöksensä esiintymisten lopettamisesta ja palasi lavalle Provinssirockissa. Taukonsa aikana yhtye teki kaksi esiintymistä salanimellä: Ensimmäisen Helsingin Lepakossa nimellä Johannes Kastaja marraskuussa 1999 ja toisen lähes kaksi vuotta myöhemmin Jyväskylän Lutakossa nimellä Rappion Apostolit. Jälkimmäisen oli tarkoitus olla harjoittelua Provinssirockia varten.[3]

2001−[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuvuodesta 2001 yhtye julkaisi DVD:n, jolle oli koottu sekä musiikkivideoita että muuta materiaalia. Vuonna 2002 julkaistiin albumi Isohaara, joka oli hieman raskaampi edelliseen albumiin nähden. Levy meni ilmestyttyään listakärkeen. Vuonna 2003 syntyi kymmenes levy Aion. Yhtye kuvasi pahuutta käsittelevää levyä voimakastunnelmaiseksi ja lähes teemalevyn omaiseksi. Ylistävät arvostelut saanut levy oli kaksi viikkoa albumilistan kärjessä jouluaikaan ja myi kultaa. Vuonna 2004 julkaistiin toinen kokoelma Cloaca Maxima II, joka edellisen tapaan käsitti kolme levyä.[3]

Vuonna 2005, kun CMX:n perustamisesta tuli täyteen kaksikymmentä vuotta, julkaistiin seuraava levy Pedot. Levy meni suoraan listaykköseksi ja myi kultaa noin kuukaudessa. Singlet ”Uusi ihmiskunta” ja ”Kain” saivat paljon radiosoittoa. A. W. Yrjänä on kuvannut albumin olevan hyvin henkilökohtainen ja todennut sillä olevan eräitä hänen kypsimpiä tekstejään ja sävellyksiään.[3]

Elokuussa 2006 CMX, Kotiteollisuus ja 51koodia järjestivät Tuuliajolla 2006 -risteilyn, alkuperäisen Tuuliajolla-kiertueen kunniaksi.[7]

Kahdestoista albumi Talvikuningas ilmestyi syksyllä 2007. Albumista julkaistiin aluksi ainoastaan numeroitu 8000 kappaleen erikoispainos[8]. Albumi on teemalevy, jonka 12 raitaa muodostavat yhden teoksen. Levyn tuottaja on Rauli ”Illusion Rake” Eskolin. Avaruusooppera-aiheinen progelevy jakoi yleisön kahtia.[3]

Vuonna 2008 yhtyeeltä julkaistiin radiohiteiksi sopivien kappaleiden kokoelma Kaikki hedelmät. Kokoelmalla on myös kaksi uutta kappaletta, ”Rautalankaa” ja ”Kivinen kirja”, ja sen mukana tuli tilauslappu, jolla sai tilata harvinaisen HC-EP:n.

Elokuussa 2010 CMX julkaisi 13. albuminsa Iäti. Levy meni listakärkeen[9] ja singlet ”Sateenkaaren pää” ja ”Linnunrata” saivat radiosoittoa.

CMX:n 14. albumi Seitsentahokas ilmestyi helmikuussa 2013. Tuomas Peippo jätti yhtyeen muiden kiireidensä vuoksi ja albumilla rumpuja soittaa 51koodia ja Kumikameli -yhtyeiden rumpalina tunnettu Olli-Matti Wahlström. Myöhemmin keväällä Wahlströmistä tuli yhtyeen virallinen jäsen. Albumin ensimmäinen single Kusimyrsky ilmestyi 30. marraskuuta 2012.[10]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CMX on yksi suosituimmista nykyajan suomalaisista rockyhtyeistä. A. W. Yrjänä on luonnehtinut yhtyeensä tyylisuuntaa taiderockiksi.[11] CMX:n uran alkupään tuotanto on punk-henkisempää kuin uudempi. Muun muassa ensialbumilla Kolmikärki (1990) on tyypillisiä hardcore punkin piirteitä: pariminuuttisia, nopeita kappaleita ja huutavaa, rosoista laulua. Taiderockin piirteitä on muun muassa albumeilla Dinosaurus Stereophonicus (2000), Aion (2003) ja Talvikuningas (2007).

CMX:n sanoitukset ovat koko uran ajan olleet lähes poikkeuksetta suomeksi. Varhaisilta hardcore punk -ajoilta ovat kuitenkin peräisin englanninkieliset ”My Tribe” ja ”On The Wing”, sekä nimeltään englanninkielinen ”Shaman's Prayer”, jossa tosin ei lauleta selviä sanoja. Myös Kreikan-matkallaan yhtye esitti laulunsa englanniksi. Sanoitukset käsittelevät monesti mytologisia, uskonnollisia tai filosofisia aiheita tai ovat yhteiskuntakritiikkiä tai itsetutkiskelua.[12]

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A.W. Yrjänä.
Yrjänä ja Halmkrona.

Yhtyeen kokoonpano on muuttunut useita kertoja vuosien varrella. A. W. Yrjänä on ainoa yhä mukana oleva alkuperäisjäsen. Vuodesta 2013 kokoonpano on ollut seuraava:

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Kanniainen (rummut, 1985–1997)
  • Kimmo Suomalainen (kitara, 1985–1990)
  • Pasi Isometsä (kitara, 1990)
  • Tuomas Peippo (rummut, 1997–2012)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CD-singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Manalainen / Katariinanpyörä (akustinen versio) / Näkyjen Pitelijä  (1992)
  • Härjät / Kaksi Jokea  (1992)
  • Ruoste / Saatana  (1994)
  • Kultanaamio (singleversio) / Kultanaamio (albumiversio) / Keskellä  (1994)
  • Pelasta Maailma / Joet (akustinen live)  (1995)
  • Nimetön / Seittemän jeesusta  (1996)
  • Aamutähti / Aamutähti (viidakkoversio)  (1996)
  • Vallat ja väet / Riitti  (1997)
  • Siivekäs (Promo)  (1997)
  • Ainomieli '97 / Pelasta Maailma (Promo)  (1997)
  • Ei yksikään / Linnunhammas (live)  (1998)
  • Sillanrakentaja / Punainen nro 6  (1998)
  • Surunmurhaaja / Π / Aivosähköä (live)  (1999)
  • Myrskyn ratsut / Ehdotus ensimmäisen mainoskatkon paikaksi  (2000)
  • Jatkuu niinkuin sade / Negatiivinen asenne  (2000)
  • Iliman pielet / Iliman pielet (video)  (2001)
  • Meidän syntimme / Ei tästä maailmasta  (2001)
  • Puuvertaus (Promo)  (2001)
  • Pohjoista leveyttä / Kolme kimaltavaa neitoa / Väkivallan moottorit  (2002)
  • Minun sydämeni on särkynyt / Epäluoma / Helevetinkone  (2002)
  • Minne paha haudattiin / Ehdota jotain parempaa / Kvartetto rock-yhtyeelle ja solistille, op. 1 / Minun sydämeni on särkynyt (video)  (2002)
  • Silmien takana (Promo)  (2003)
  • Lepattajat / Ruisperkele  (2003)
  • Melankolia / 10118  (2003)
  • Palvelemaan konetta / Kiusaajien kiusaaja / Huntu / Melankolia (video)  (2004)
  • Kauneus pettää  (2004)
  • Olet tässä  (2005)
  • Uusi ihmiskunta / Kirotut  (2005)
  • Kain / Epätodennäköisyyslaskelma  (2006)
  • Vapaus johtaa kansaa  (Tuuliajolla 2006 -single, CMX / Kotiteollisuus feat. 51 koodia, 2006)
  • Kuolemaantuomitut / Mekaanisten lintujen puisto  (2007)
  • Rautalankaa  (2008)
  • Kivinen kirja  (2008)
  • Sateenkaaren pää  (2010)
  • Linnunrata  (2010)
  • Kappaleina  (2011)
  • Auringon kultainen kaupunki / Mesokosmos / Requiem 2012 / Vanhan liiton arkkiveisu  (2011)
  • Kusimyrsky  (2012)
  • Rikkisuudeltu  (2013)
  • Rakkaudessa ja sodassa  (2014)

DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Butterfly (1987)
  • Arktinen Hysteria (1990)

Covereita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Covereita CMX:n kappaleista on julkaistu seuraavasti:

  • Rautakantele-albumilla ilmestyneen ”Pelasta maailma” -kappaleen ovat levyttäneet Antti Tuisku vuonna 2005 ilmestyneelle joululevylleen Minun jouluni[13] ja Vesa-Matti Loiri vuoden 2006 albumilleen Ivalo.[14].
  • Vesa-Matti Loirin Inari-coverlevyllä on Aura-levyllä julkaistu ”Ruoste”.
  • Kotiteollisuus julkaisi vuonna 2008 cover-levyn Sotakoira, josta löytyy muun muassa coverversio kappaleesta ”Matti”.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]