Musiikkivideo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kylie Minogue musiikkivideolla Spinning Around
Michael Jacksonin Scream on yksi maailman kalleimmista musiikkivideoista. Sen tekemiseen käytettiin noin seitsemän miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Musiikkivideo on lyhytfilmi, jonka tarkoitus on esittää kuvallinen esitys musiikkiteoksesta.kenen mukaan? Musiikkivideot ovat ensisijaisesti markkinointiväline levymyynnin edistämiseksi. Yhdysvaltalainen MTV (”Music Television”) aloitti ensimmäisenä pelkkien musiikkivideoiden tauottoman esittämisen 1981.

Alice Cooperin vuoden 1973 kappaleen Elected musiikkivideota pidetään ensimmäisenä musiikkivideona, jossa yhtyeen jäsenet näyttelevät jonkinlaisen juonellisen tarinan soittamisen sijaan. Kyseinen kappale tehtiin parodioimaan Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Queenin Bohemian Rhapsodyn musiikkivideo vuodelta 1975 oli merkittävä käänne siinä, että yhä useammat levy-yhtiöt alkoivat tehdä musiikkivideoita julkaistujen singlejen tueksi. 1970-luvun lopulla musiikkivideot yleistyivät ja jo 1980-luvulle tultaessa musiikkivideot olivat hyvin yleisiä.

Alkujaan musiikkivideoissa ei ollut sen kummempaa tarinaa, vaan videossa näkyi lähinnä soittajia soittamassa ja laulamassa kappaletta, ja mahdollisesti myös muita lyhyitä pätkiä. Vuonna 1982 julkaistu Michael Jacksonin Billie Jean esitti katsojille tarinan. Tästä alkoi kertova musiikkivideoteollisuus.

Michael Jacksonilla on hallussaan useita saavutuksia/ennätyksiä musiikkivideoiden osalta. Esimerkiksi Thriller on maailman menestynein musiikkivideo yhdeksän miljoonan kappaleen myynnillään ja Scream on maailman kallein musiikkivideo seitsemän miljoonan dollarin budjetillaan. Ghosts taas on maailman pisin musiikkivideo. Sen pituus on yli 38 minuuttia.

Suomessa musiikkivideoteollisuus kehittyi hieman muita Länsi-Euroopan maita hitaammin, mutta 1990-luvulta lähtien myös suomalaisartistit ovat tehneet musiikkivideoita yleisemmin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanen, Antti & Pohjola, Ilppo: Sähköiset unet: Musiikkivideot – Miten taiteesta tuli pop. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0837-3.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.