Monterey Pop Festival

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Monterey Pop Festival (koko nimeltään Monterey International Pop Music Festival) oli 16.–18. kesäkuuta 1967 Montereyssa, Kaliforniassa järjestetty musiikkifestivaali. Se oli suurin siihen mennessä koskaan järjestetty rock-festivaali, ja siinä esiintyi moni sen ajan ja seuraavien vuosien tunnetuimmista pop- ja rock-artisteista, kuten Jimi Hendrix, The Who, Janis Joplin, Jefferson Airplane ja Otis Redding.

Festivaalilla oli kävijöitä kolmen päivän aikana yhteensä 200 000. Sen järjestelyt onnistuivat hyvin, ja se toimi esimerkkinä myöhemmille suurille rock-festivaaleille kuten Woodstockille. Se myös aloitti hippikulttuurin kuuluisan "Rakkauden kesän" San Franciscossa.[1]

Ideointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idean Monterey Pop Festivalista sai tuottaja Alan Pariser, jolle Montereyn perinteinen jazz-festivaali oli tuttu. Hän ehdotti keväällä 1967 muusikko John Phillipsille ja tuottaja Lou Adlerille, että Phillipsin yhtye The Mamas & the Papas esiintyisi Montereyssä järjestettävässä uudessa blues- ja rock-konsertissa. Konsertista päätettiin tehdä hyväntekeväisyystapahtuma, ja osanottajat aiottiin valita mahdollisimman monipuolisesti ja tasa-arvoisesti eri nykymusiikkityyleistä. John ja Michelle Phillips vastasivat Adlerin kanssa suuresta osasta käytännön järjestelyistä West Hollywoodissa sijaitsevasta toimistostaan käsin. Järjestelyt sujuivat hyvin nopeasti, sillä idean keksimisestä itse festivaaliin kului vain kuusi viikkoa.[2]

Festivaalin ideointiin ja järjestelyyn osallistuivat myös Paul McCartney ja The Beach Boys, jotka eivät kuitenkaan itse esiintyneet festivaalissa.[3]

Osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Festivaalille oli helppo saada nopeasti nimekkäitä osanottajia, etenkin Los Angelesista. Sana levisi myös San Franciscoon, ja sieltä mukaan ilmoittautui lisää tunnettuja ja nousevia esiintyjiä. Lopulta esiintyjälistalla oli 32 yhdysvaltalaista ja brittiläistä rock-artistia, folk-esiintyjiä, jazz-esiintyjiä ja maailmanmusiikin esittäjiä kuten intialainen Ravi Shankar.[2]

Konsertin ikimuistoisiin kohokohtiin luetaan etenkin Jimi Hendrixin kitaran sytytykseen kulminoitunut spektaakkeli, sekä Janis Joplinin esitys Big Brother & The Holding Companyn laulusolistina.[4]

Esiintyjälista[5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantai 16. kesäkuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauantai 17. kesäkuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntai 18. kesäkuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaaja D. A. Pennebaker teki konsertista dokumenttielokuvan Monterey Pop (1968).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Monterey Pop Festival reaches its climax History.com. Viitattu 4.1.2013.
  2. a b The Big Idea Monterey International Pop Festival. Viitattu 4.1.2013.
  3. Monterey Pop Festival The Golden Age of Rock. Viitattu 4.1.2013.
  4. a b The Monterey Pop Festival, 40 Years Later 14.6.2007. NPR.org. Viitattu 4.1.2013.
  5. Ohjelmalehtinen Monterey International Pop Festival. Viitattu 4.1.2013.