Janis Joplin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Janis Joplin
Janis Joplin 1969
Syntynyt 19. tammikuuta 1943
Port Arthur, Yhdysvallat
Kuollut 4. lokakuuta 1970 (27 vuotta)
Los Angeles, Yhdysvallat
Kotipaikka Yhdysvallat
Aktiivisena 19631970
Tyylilajit Blues rock, psykedeelinen rock, acid rock, blues, hard rock
Ammatit muusikko
Soittimet kitara, marakassit
Yhtyeet Big Brother & The Holding Company
Levy-yhtiöt Columbia Records
MusicBrainz

Janis Lyn Joplin (19. tammikuuta 1943 Port Arthur, Texas4. lokakuuta 1970 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen rock- ja blueslaulaja, jota pidetään Jefferson Airplanen Grace Slickin ohella ensimmäisenä naispuolisena rocktähtenä.

Joplin teki neljä albumia, joista viimeinen ilmestyi postuumisti. Hän sai vuonna 2013 tähden Hollywoodiin Walk of Famelle.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janis Joplin syntyi Texasin Port Arthurissa 19. tammikuuta 1943. Hänen perheeseensä kuuluivat vanhempien lisäksi myös kuusi vuotta nuorempi pikkusisko Laura ja kymmenen vuotta nuorempi pikkuveli Michael.[2]

Epäsovinnaisen ja koulukiusatun Joplinin murrosikä texasilaisessa pikkukaupungissa ei ollut helppo.[2] 14-vuotiaana hän ryhtyi beatnikiksi luettuaan artikkelin Time-lehdestä. Bluesista ja folkmusiikista voimaa saanut Joplin löysi lopulta itselleen sopivan elintilan San Franciscoon muodostuneen hippiyhteisön keskuudesta. Aika ajoin Joplin palasi takaisin kotiin Port Arthuriin ja suoritti sihteerin tutkinnon läheisten painostuksesta, mutta palasi lopulta takaisin San Franciscoon toteuttaakseen unelmaansa laulajana. Raa'an ja voimakkaan lauluäänensä ansiosta hänet pyydettiin paikallista suosiota nauttineeseen Big Brother and the Holding Company -yhtyeeseen.

Yhtyeen ensimmäinen, vuonna 1967 julkaistu albumi ei menestynyt kovin hyvin, eikä Joplin ollut vielä tuolla levyllä yhtyeen keulahahmo. Samana vuonna Joplin sai kuitenkin maanlaajuista mainetta yhtyeen esiinnyttyä Montereyn popfestivaaleilla.[2] Levytyssopimuksiin liittyneiden sotkujen vuoksi seuraavan levyn ilmestyminen lykkääntyi. Lopulta levy ilmestyi nimellä Cheap Thrills (1968) ja nousi Yhdysvaltain albumilistan kärkeen. Levyllä on sekä psykedeelistä rockia että bluesiin suoraan perustuvaa materiaalia. Kyseiseltä albumilta löytyvät muun muassa Joplinin sittemmin klassikoiksi muodostuneet cover-kappaleet "Summertime", "Piece Of My Heart" sekä "Ball And Chain."

Joplin jätti Big Brother -yhtyeen vuoden 1968 joulukuussa.[2] Vuoden 1969 Kozmic Blues -albumilla mukana on iso taustaorkesteri, johon kuului myös puhallinsoittimia. Musiikki kääntyi kitaravetoisesta rockista askeleen verran rhythm and bluesiin päin. Albumilla oli myös runsaasti vaikutteita soul-musiikista. Kozmic Blues kuitenkin sai osakseen varsin varaukselliset arvostelut. Joplin hajotti yhtyeen perustaen uuden, pienemmän taustakokoonpanon, joka sai nimekseen Full Tilt Boogie Band.

Kuuluisuuteen singonnut Joplin eli samanlaista elämää kuin monet miespuolisetkin rocktähdet: siihen kuului paljon alkoholia, huumeita ja seksiä.[3]

Joplin kuoli losangelesilaisessa Landmark-hotellissa 4. lokakuuta 1970 heroiinin yliannostukseen kesken uusimman albuminsa nauhoituksia.[4] Joplinin viimeinen levy Pearl julkaistiin postuumisti vuonna 1971. Musiikin tyyli on hieman aiempaa kevyempää. Levystä tuli Joplinin menestynein albumi, ja sillä on myös hänen ainoa listaykköseksi noussut singlensä, versio Kris Kristoffersonin kappaleesta "Me and Bobby McGee". Muita merkittäviä kappaleita albumilla olivat muun muassa "Cry Baby" ja Joplinin itse kirjoittama "Move Over."

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joplin In Concert  (1972)
  • Janis Joplin's Greatest Hits  (1973)
  • Farewell Song  (1982)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laulaja Janis Joplin sai tähden Hollywoodin Walk of Famelle Helsingin Sanomat. 5.11.2013. Viitattu 5.11.2013.
  2. a b c d Janis Joplin bio Biography.com. Viitattu 8.3.2015.
  3. Amy Raphael: The last party 30.10.2004. The Guardian. Viitattu 8.3.2015.
  4. Janis Joplin FindaDeath.com. Viitattu 8.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]