Bessie Smith

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bessie Smith
Bessie Smith
Bessie Smith Carl Van Vechtenin kuvaamana vuonna 1936.
Syntynyt 15. huhtikuuta 1894
Kuollut 26. syyskuuta 1937 (43 vuotta)
Aktiivisena 1912 - 1937
Tyylilajit jazz, blues

Bessie Smith (15. huhtikuuta 189426. syyskuuta 1937) oli yhdysvaltalainen jazz- ja blues-laulaja. Hän oli ensimmäisiä merkittäviä laulajia, jotka levyttivät jazzia ja bluesia.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alkupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smith palkattiin aluksi tanssijaksi Moses Stokes -nimisen yhtiön show'hun, jossa mukana oli myös toinen kuuluisa blueslaulaja Ma Rainey. Raineyltä Bessie Smith ei saanut oppia laulamisessa, mutta sai sen sijaan neuvoja lavaesiintymistä varten. Vuonna 1913 Smith alkoi luoda omaa uraa laulajana Atlantassa. 1920-luvulla hänet tunnettiin jo maan eteläosissa ja itärannikolla.

Vuonna 1923 blueslevyt alkoivat mennä kaupaksi, ja New Yorkiin siirtynyt Smith sai sopimuksen Columbia recordsille. Tämän jälkeen Smith nousi nopeasti tähdeksi. Hänen menestyneinen kappaleensa oli levytys Alberta Hunterin kappaleesta "Down Hearted Blues". Smith esiintyi ahkerasti, ja hänestä tuli aikansa parhaiten palkattu musta viihdyttäjä. Hänen levyillään olivat mukana tuon ajan kuuluisat jazz-muusikot, kuten Louis Armstrong ja Fletcher Henderson. Smithin repertuaari ei käsittänyt pelkkää suoraviivaista bluesia, vaan hän esitti myös paljon ajan viihteellisempää musiikkia sekä joitakin jazzmaisia kappaleita.

Vaikeat vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smithin uralle muodostui kuitenkin 1920-luvun lopulla suuria esteitä. Hän ajautui alkoholismiin, levymyynti kärsi pahoin suuresta lamasta, eivätkä viihdemaailman trendit enää olleet hänelle suotuisia bluesin jäädessä pois muodista. Smith ei kuitenkaan lakannut esiintymästä, vaan lauloi klubeilla, esiintyi epäonnistuneessa Broadway-musikaalissa ja pääsi myös valkokankaalle eräässä musiikkielokuvassa.

Kuuluisa tuottaja John Hammond pyysi Smithiä levyttämään Okeh-levymerkille vuonna 1933. Nämä levytykset jäivät Smithin viimeisiksi. Hammond ei ollut tyytyväinen siihen, että Smith levytti nyt swingkaudelle tyypillisempää musiikkia bluesin sijaan. Tuolloin levytetyistä neljästä kappaleesta, joihin sisältyivät "Take Me for a Buggy Ride" ja "Gimme a Pigfoot", tuli kuitenkin Smithin tunnetuimpia. Smith jatkoi esiintymislavoilla kiertämistä kuolemaansa asti lisäten swing-kappaleita ohjelmistoonsa.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smith loukkaantui vakavasti 26. syyskuuta 1937 auto-onnettomuudessa matkalla Memphisistä Clarksdaleen. Hänet vietiin läheiseen sairaalaan, jossa hänen kätensä amputoitiin. Smith ei kuitenkaan toipunut onnettomuudesta vaan kuoli seuraavana aamuna. Myöhemmin on arvioitu, että Smithillä olisi saattanut olla vielä mahdollisuuksia comebackiin John Hammondin avustuksella.

Smithin vaikutus myöhempiin laulajiin on ollut valtava. Esimerkiksi Billie Holiday, Mahalia Jackson ja Janis Joplin nimeävät kaikki Smithin tärkeäksi vaikutteiden antajaksi. Vuonna 1970 Joplin auttoi kustantamaan Bessie Smithille kunnollisen hautakiven nimettömän haudan tilalle. Jälkikäteen on esitetty arvioita, että Smith oli aikansa muihin laulajiin verrattuna ylivoimainen. Hänen voimakkaan äänensä on katsottu voittaneen varhaisen nauhoitustekniikan rajoitukset, minkä takia hänen ensimmäisiäkin nauhoituksiaan voidaan yhä pitää kuuntelua hyvin kestävinä levytyksinä.