Simon & Garfunkel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Simon & Garfunkel
(1957–1970, 1972, 1975, 1977, 1981–1983, 1990, 1993, 2003–2011)
Art Garfunkel ja Paul Simon esiintymässä Dublinin konsertissa vuonna 1981
Art Garfunkel ja Paul Simon esiintymässä Dublinin konsertissa vuonna 1981
Tiedot
Tyylilaji: folk, folk rock, pop
Kotipaikka: Yhdysvaltain lippu New York, Yhdysvallat
Laulukieli: englanti
Sivusto: simonandgarfunkel.com
Jäsenet
Paul Simon  
Art Garfunkel  
Levy-yhtiöt
Columbia Records  

Simon & Garfunkel oli yhdysvaltalainen, Paul Simonin ja Art Garfunkelin muodostama, suuren suosion saavuttanut folk-duo. Se voitti vuonna 1970 vuoden parhaan albumin Grammy-palkinnon. Vuonna 2004 musiikkiaikakauslehti Rolling Stone rankkasi Simon & Garfunkelin sijalle 40 sadan parhaan artistin listalla. Se on myös valittu Rock and Roll Hall of Fameen[1] ja Long Island Music Hall of Fameen (2007).[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensialkuun kaksikko perusti kouluikäisinä 1950-luvun puolivälissä lauluduon nimeltä Tom & Jerry. Heidän suurin esikuvansa oli The Everly Brothers. Samoissa New Yorkin folk-piireissä liikkui myös uraansa aloitteleva Bob Dylan. Myöhemmin parivaljakko muutti nimensä Simon ja Garfunkeliksi ja akustinen esikoisalbumi Wednesday Morning, 3 A.M. julkaistiin vuonna 1964. Se menestyi alkuun huonosti, mutta sen kappaleesta "The Sound of Silence" tuli vähitellen suosittu floridalaisilla radioasemilla. Kun tuottaja Tom Wilson keksi muokata kappaleesta alkuperäistä sähköisemmän version, siitä tuli lopulta syyskuussa 1965 Simon ja Garfunkelin läpimurtokappale. Yhtyeen muita tunnettuja kappaleita ovat muun muassa samannimisen albumin laulu "Bridge Over Troubled Water", "Homeward Bound", "The Boxer", vanhasta sävelmästä tehty "El Condor Pasa", englantilaisesta balladista tehty "Scarborough Fair" ja etenkin Dustin Hoffmanin läpimurtoelokuvan Miehuuskoe soundtrackille alun perin tehty "Mrs. Robinson". Lauluduon levytyksissä ykköslaulajana toimi pääsääntöisesti Paul Simon[3], mutta kappaleilla "April Come She Will" (1966), "For Emily, Whenever I May Find Her" (1966) ja "Bridge Over Troubled Water" (1970) Art Garfunkel laulaa yksinään. Laulussa "Scarborough Fair" (1966) molemmilla on oma osansa, he laulavat eri säkeistöjä päällekkäin.

Duon toiminnan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon & Garfunkel vuonna 2009.

Duo lopetti toimintansa vuonna 1970, jonka jälkeen molemmat lähtivät soolouralle. Kaksikko on lopettamisen jälkeenkin esiintynyt yhdessä useita kertoja, joista kuuluisin lienee New Yorkin keskuspuiston konsertti vuodelta 1981. Viimeisen yhteisen laulun, "My Little Town", he levyttivät vuonna 1975 ja se päätyi molempien omille levyille. Jäähyväiskonsertti järjestettiin vuonna 2004, jolloin he esiintyivät Old Friends: Live on Stage -nimisellä kiertueella. Vuonna 2009 duo aloitti kuitenkin taas uuden kiertueen ja on esiintynyt myös vuonna 2011.[4]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkinäyte

”Peggy-o”

Peggy-o on Simon & Garfunkelin versio vanhasta skotlantilaisesta kansanlaulusta The Bonnie Lass o' Fyvie.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konserttitaltioinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlejen Billboard Hot 100 -listasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon & Garfunkel: Mrs Robinson EP (1968)

Kappaleet The Sound of Silence, Mrs. Robinson sekä Bridge Over Troubled Water ovat yltäneet listaykkösiksi.

  • The Sounds of Silence / We've Got a Groovy Thing Goin' (1965, US HOT100 # 1)
  • Homeward Bound / Leaves That Are Green (1966, US HOT100 # 5)
  • I Am a Rock / Flowers Never Bend with the Rainfall (1966, US HOT100 # 3)
  • The Dangling Conversation / The Big Bright Green Pleasure Machine (1966, US HOT100 #25)
  • A Hazy Shade of Winter / For Emily, Whenever I May Find Her (1966, US HOT100 #13)
  • At the Zoo / The 59th Street Bridge Song (Feelin' Groovy) (1967, US HOT100 #16)
  • Fakin' It / You Don't Know Where Your Interest Lies (1967, US HOT100 #23)
  • Scarborough Fair/Canticle / April Come She Will (1967, US HOT100 #11)
  • Mrs. Robinson / Old Friends-Bookends (1968, US HOT100 # 1)
  • The Boxer / Baby Driver (1969, US HOT100 # 7)
  • Bridge over Troubled Water / Keep the Customer Satisfied (1970, US HOT100 # 1)
  • Cecilia / The Only Living Boy in New York (1970, US HOT100 # 4)
  • El Condor Pasa (If I Could) / Why Don't You Write Me (1970, US HOT100 #18)
  • For Emily, Whenever I May Find Her (live) / America (1972, US HOT100 #53 / #97)
  • My Little Town / Rag Doll (Art Garfunkel) / You're Kind (Paul Simon) (1975, US HOT100 # 9)
  • Wake Up Little Susie (Live) / Me and Julio Down by the Schoolyard (1982, US HOT100 #27)

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Simon and Garfunkel Rock and roll hall of fame
  2. Simon & Garfunkel BBC Music
  3. Nousevan auringon talo, YLE Radio Suomi, 30. lokakuuta 2011, toim. Jake Nyman
  4. Art Garfunkel hopes for Simon & Garfunkel 2011 tourReuters

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simon & Garfunkel.