Roope Ankka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Roope Ankka
Roope Ankka Don Rosan piirtämänä
Roope Ankka Don Rosan piirtämänä
Luoja(t) Carl Barks
Näyttelijä(t) Bill Thompson (1967)
Will Ryan (1986)
Alan Young (1983–)
Pekka Autiovuori (suomenkielinen)
Seppo Mäki (suomenkielinen)
Matti Ranin (suomenkielinen)
Ensiesiintyminen ”Joulu Karhuvuorella”, 1947 (kronologisesti "Klaaninsa viimeinen", 1997)
Kustantaja Disney (useita kustantamoita, joilla lisenssi)
Henkilötiedot
Koko nimi Roope MacAnkka
Ammatti liikemies, pankkiiri ja sijoittaja
Ikä sarjakuvan maailmassa noin 80 (Don Rosan epävirallisen aikajanan mukaan Roope kuolee 100-vuotiaana Ankkalinnassa vuonna 1967)
Kotipaikka Syntynyt 1867 Glasgow’ssa, Skotlannissa
Asuinpaikka Ankkalinna, Calisota, Yhdysvallat
Luonteenpiirteet Taitava liikemies, maailman rikkain ankka
Suhteet
Muut sukulaiset Aku Ankka, siskonpoika
Tupu, Hupu ja Lupu, siskontyttären pojat
Della Ankka, siskontytär
MacAnkan klaani
Tutut Skotti McTerrier, Kultu Kimallus, Iines Ankka

Roope Ankka eli Roope-setä (engl. Scrooge McDuck, tai Uncle Scrooge) on sarjakuvataiteilija Carl Barksin vuonna 1947 luoma animaatio- ja sarjakuvahahmo, joka seikkailee Disneyn sarjakuvamaailmassa. Roopea pidetään yleisesti Barksin lukuisista luomuksista merkittävimpänä. Vuodesta 1952 lähtien Roopella on ollut Yhdysvalloissa oma nimikkolehti nimeltä Uncle Scrooge, ja vuonna 1978 julkaistiin Suomessa Roope-setä-lehden ensimmäinen numero.

Roope Ankka on maailman rikkain ankka, joka elää Ankkalinnassa Calisotan osavaltiossa ja säilyttää valtaisia rahavaroja rahasäiliössä. Roope Ankka on ammatiltaan liikemies, pankkiiri ja sijoittaja. Roope Ankka omistaa suurimman osan Ankkalinnan yrityksistä ja kaupoista. Suuresta omaisuudestaan huolimatta Roope on hyvin saita. Hänen rakkain rahansa on ensilantti, kolikko jonka hän ansaitsi ensimmäisenä työnteolla. Toisinaan Roope-tarinat kuvaavat seikkailuja, joissa Roope sukulaistensa Aku Ankan sekä Tupun, Hupun ja Lupun kanssa metsästää muinaisia aarteita. Yleisestä harhaluulosta huolimatta Roope on Akun eno eikä setä. Suomennoksessa Roopesta käytetään toisinaan kiertoilmaisuja "saituri", "kitupiikki" ja "vanha visukinttu". Barksin mukaan syy Roopen suosioon ovat hänen rahavaransa, jotka kiehtovat ihmisten mieliä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Joulu Karhuvuorella joulukuussa 1947.[1] Roopen englanninkielinen nimi Scrooge McDuck on viittaus Charles Dickensin Joulukertomuksessa esiintyvään rikkaaseen kitupiikkiin Ebenezer Scroogeen, joka epäilemättä oli yksi Roopen esikuvista. Ensiesiintymisessään Roope ei vielä muistuttanut myöhempää itseään: hän oli raihnas ja silmälasipäinen ankkarahjus, jolla oli nyky-Roopen pulisonkien sijasta eräänlainen poskiparta. Hän asui valtavassa loistokartanossa palvelijoittensa ympäröimänä. Yksi Roopen muista mahdollisista esikuvista oli Kansalainen Kane -elokuvassa nähty lehtikeisari Charles Foster Kane.

Barks loi Roopen kertakäyttöhahmoksi, mutta hahmosta tuli niin suosittu, että Barks päätti tehdä toisenkin Roope-tarinan, kesäkuussa 1948 ilmestyneen Vanhan linnan salaisuuden. Siinä Roope lähtee sukulaistensa kanssa vanhaan sukulinnaansa Skotlantiin etsiäkseen esi-isänsä Rikhard Ankanmielen kätkemän aarrearkun. Tarinassa Roope kärsi rahapulasta, mutta myöhemmissä tarinoissa hänellä ei enää ollut tällaista ongelmaa. Myöhemmin samana vuonna nähty tarina Kettujahdissa käytti Roopesta ensimmäisen kerran titteliä "maailman rikkain ankka".

Elokuussa 1949 ilmestynyt tarina Aku Ankka ja zombi vihjasi ensi kerran Roopen nuoruuteen. Sen mukaan afrikkalainen voodoo-poppamies ja heimopäällikkö Fuula Tsuula lähetti Roopen perään Bombi-nimisen zombin kostoksi siitä, että Roope oli tuhonnut hänen heimonsa kylän. Roope kuitenkin onnistui välttelemään Bombia vuosikymmeniä, ja lopulta zombi antoikin voodoo-nukkensa Akulle, joka muistutti suuresti nuorta Roopea. Tarina kuitenkin sisältää ristiriitoja myöhempiin tarinoihin: Roopen puheiden perusteella hän tuhosi kylän vuonna 1879, mutta vuonna 1867 syntyneenä hän olisi ollut silloin vasta 12-vuotias. Lisäksi hän sanoo olleensa kylän tuhoamisen aikoihin ansaitsemassa toista miljardiaan, mutta nykyisten tietojen mukaan hän rikastui vasta Klondiken kultaryntäyksessä 1890-luvun loppupuolella. Niinpä Don Rosa sittemmin sijoitti kylän tuhoamisen vuoteen 1909.

Taikatiimalasi vuodelta 1950 paljastaa, että Roope omistaa suurimman osan Ankkalinnasta. Tarinassa Roope muistelee, että hän syntyi köyhään perheeseen ja työskenteli jo lapsena karjalaivalla. Taikatiimalasi kuitenkin myös väittää, että Roopen vauraus olisi hänen Marokosta ostamansa tiimalasin taikavoimien ansiota. Myöhemmissä tarinoissa Roope toteaa, ettei hänen rikkautensa ole taikuuden, vaan ahkeruuden ja uutteruuden ansiota.

Marraskuussa 1951 Barks esitteli Karhukoplan, rikollisjärjestön joka havittelee Roopen omaisuutta. Seuraavassa Karhukopla-tarinassa, Roope-sedän uusi rahasäiliö, Barks esitteli myös rahasäiliön, jossa Roope säilyttää rahavarojaan.

Nykyinen Roopen hahmo muotoutui tarinassa Ovela Roope-setä vuodelta 1952. Tarina Takaisin Klondikeen kertoi Roopen osallistuneen Klondiken kultaryntäyksen Yukonissa vuosina 1896–99. Vuonna 1961 Barks esitteli Midaan kosketuksessa Milla Magian, velhottaren, joka yrittää kaapata Roopen ensilantin ja tehdä siitä taika-amuletin uskoen, että sen voimilla hänestä tulisi maailman rikkain henkilö. 1956 Barks loi Roopen vihamieheksi Kulta-Into Piin.

Piirtämisestä eläkkeelle jäänyt Barks jatkoi vielä tekemällä käsikirjoituksia muille, joista hienoin lienee Tony Stroblin Korakarumin ruhtinas vuodelta 1967. Vuosina 1970–74 Barks kirjoitti tukun sudenpentutarinoita, joissa Roope sai usein toimia kapitalistina. Näitä tarinoita piirsivät Tony Strobl ja Kay Wright. 1970-luvulla piirtäjäksi ryhtynyt Daan Jippes piirsi tarinansa Barksia jäljittelevään tyyliin.

Vuonna 1997 ilmestyi kovakantisena Don Rosan piirtämä ja käsikirjoittama Roope Ankan elämä ja teot, 12-osainen sarjakuvakirja, joka kertoo Roopen elämäkerran. Kirjan tarinat sisältävät erittäin paljon viittauksia Barksin tarinoiden mainintoihin Roopen nuoruudesta. Rosa palkittiin teoksestaan Yhdysvalloissa vuonna 1995 parhaan sarjamuotoisen tarinan Eisner-palkinnolla.

Roopen luoja Carl Barks kuoli elokuussa 2000, 99-vuotiaana. Monet piirtäjät jatkavat Roope-seikkailujen tekoa.

Hahmo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe ja sukulaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roope Ankka syntyi vuonna 1867 Glasgow’ssa Skotlannissa.[2] Hänen vanhempansa olivat Fergus ja Lauha MacAnkka.[1] Roopella oli myös kaksi pikkusiskoa, Matilda ja Hortensia.[1] Roopen sedät olivat Jake MacAnkka ja Angus "Hiidenkirnu" MacAnkka. Hänen tunnetuimmat sukulaisensa kuitenkin ovat sisarenpoika Aku Ankka sekä tämän sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu.

Kun Roope oli kymmenvuotias, hänen isänsä Fergus MacAnkka antoi hänelle syntymäpäivälahjaksi kengänkiillotusvälineet. Hän meni välineidensä kanssa kadulle ja sai ensimmäisen asiakkaan: ojankaivajan. Ojankaivaja antoi Roopelle palkaksi amerikkalaisen kymmensenttisen, joka on mikäs muu kuin Roope Ankan ensilantti.

Vaikka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu usein kutsuvatkin Roopea suomenkielisessä käännöksessä sedäkseen, Roope on todellisuudessa Akun eno. Virhe johtuu siitä, että englanninkielinen sana uncle merkitsee sekä setää (isän veli) että enoa (äidin veli). Myös esimerkiksi ruotsalaisessa käännöksessä (Farbror Joakim) Roopea on virheellisesti kutsuttu sedäksi. Roope Ankan elämä ja teot -kirjan viimeisen luvun suomennoksessa Aku – kohdatessaan Roopen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen – kutsuu tätä sedäkseen, jolloin ankkavanhus toteaa olevansa oikeastaan Akun eno, mutta sanoo ”Roope-sedän” käyvän yhtä hyvin. Alkuteoksessa sananvaihto on erilainen.

Joidenkin – erityisesti italialaisten piirtäjien suosimien – tulkintojen mukaan Roope olisi Mummo Ankan veli. Marco Rotan mukaan Mummo ja Roope löysivät maantieltä munan, josta orpo Aku Ankka kuoriutui. Carl Barksin ja Don Rosan mukaan Roope ja Mummo eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen, vaan Roopen Hortensia-sisko meni naimisiin Mummon pojan Aaron Ankan kanssa, ja näiden lapset olivat Aku ja Della Ankka.

Myös muut piirtäjät kuin Barks ja Rosa ovat luoneet Roopelle sukulaisia. Romano Scarpan Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyi muutaman kerran Roopen velipuoli Teodor McAnkka. William Van Horn on luonut Roopelle serkun, Unkka T. Kumiankan.

Roope on ollut mukana monissa historian tapahtumissa: Hän oli matkustajana Titanicilla ja mukana monissa muissakin tapahtumissa. Roope muutti Klondikeen noin 30-vuotiaana ja löysi sieltä suurimman kultahippunsa, ”Hanhenmunahipun”, joka teki hänestä kertaheitolla Klondiken rikkaimman miehen. Noin 50-vuotiaana Roope muutti Ankkalinnan kaupunkiin Calisotaan, missä hän on kasvattanut omaisuuttaan.

Luonteenpiirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roope on luonteeltaan kärttyisä ja äärimmäisen saita, ehkä myös vähän häijy. Varsinkin varhaisissa Barksin Roope-tarinoissa hän huijaa sukulaispoikaansa Akua julmillakin tavoilla ja kohtelee tätä säälimättömästi. Myös italialaistaiteilijoiden taskukirjatarinoissa Roopen tehtävänä tuntuu olla Akulle vihollinen, kun taas Carl Barks laittoi Roopen, Akun ja poikien maailmalle aarteita etsimään hyvässä hengessä. Roope ei kuitenkaan toimi yhtä roistomaisesti ja häikäilemättömästi kuin esimerkiksi vastustajansa Kulta-Into Pii, joka ansaitsi omaisuutensa nimenomaan epärehellisin keinoin. Monissa tarinoissa Roope heltyy ja hänen kovan kuorensa alta paljastuu tunteellinen henkilö. Roope on aina ollut myöhemmissä tarinoissa seikkailunhaluinen, ja hänen rahasäiliönsä lantit ovat muistoja seikkailusta. Roope siis voi olla sukulaispoikansa Akun tavoin yhtä hyvin tarinan sankari tai konna, toisin kuin esimerkiksi aina hyveellinen Mikki Hiiri. Hän on myös sitkeä ja periksiantamaton, joka lannistuu ani harvoin. Roope voi olla myös hyvin aggressiivinen. Hänellä on toimistossaan buurisodan (suomennoksissa Suomen sodan) aikainen kanuuna eli Pertta sekä väkipyssy eli ”tussari”, jota hän käyttää monessa tarinassa.

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roope puhuu äidinkielenään englantia. Vuosikausien matkustamisen ansiosta hän kuitenkin on oppinut puhumaan myös monia muita kieliä, kuten arabiaa, espanjaa, indonesiaa, ruotsia, hollantia, saksaa, polynesiaa ja useita kiinalaisia murteita sekä monia kuvitteellisia kieliä. Hän osaa myös lukea arabialaista kirjaimistoa ja egyptiläisiä hieroglyfejä. Suomennoksessa Roope tietysti puhuu suomea, kieltä jota hän Sammon salaisuuden mukaan oppi aikoinaan käydessään porokauppaa Lapissa.

Vauraus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roope Ankka on maailman rikkain ankka sekä Miljardööriklubin vaurain ja arvostetuin jäsen. Hänen omaisuutensa määrästä on eri tarinoissa erilaisia lukemia, joissa on usein kuvitteellisia lukusanoja: esimerkiksi englanniksi three skyrillion dollars tai 250 umptillion fabulatillion dollars.[3] Taikatiimalasi sisältää tunnetun väitteen, jonka mukaan Roope kohtaisi konkurssin 600 vuoden päästä, mikäli hän menettäisi miljardin minuutissa; tämä tarkoittaisi noin 300 000 biljoonan omaisuutta. Don Rosan mukaan Roopella olisi 5 multibiljoonaa, 9 absurdiljoonaa, 7 fantastriljoonaa ja 16 penniä.lähde? Vuonna 2007 talouslehti Forbes valitsi Roope Ankan kaikkien aikojen rikkaimmaksi kuvitteelliseksi henkilöksi jättäen taakseen muun muassa Lucius Malfoyn ja Bruce Waynen.

Liikeimperiuminsa Roope rakensi vuosikymmenien työskentelyn tuloksena. Hän lähti noin 13-vuotiaana karjalaivalla pois kotoaan Skotlannissa voidakseen rikastua Amerikassa, koska hänen perheensä oli rutiköyhä eikä kotona ollut mahdollisuutta vaurastua. Hän kierteli ympäri maailmaa etsien aarteita, mutta rikastui varsinaisesti vasta Klondiken kultaryntäyksessä, jossa hän myös kohtasi Kultu Kimalluksen, johon Roopen sittemmin on uskottu rakastuneen. 1900-luvun alkupuolella Roope kartutti omaisuuttaan muiden muassa myymällä sadelakkeja Adenissa, tuulta tuulimyllyntekijöille Hollannissa ja ruohonleikkureita Saharassa.

Roopen kallein ja arvokkain esine on hänen ensilanttinsa, ensimmäinen raha jonka hän ansaitsi elämässään työskentelemällä. Lanttia kutsutaan toisinaan erheellisesti "onnenrahaksi", vaikkei Roopen mukaan se tuonut hänelle onnea vaan innostusta. Jotkut henkilöt, kuten Milla Magia, uskovat kuitenkin lantin taikavoimaan.

Roope säilyttää rakkaimpia rahojaan kuuluisassa rahasäiliössään Rahasäiliökukkulalla samalla paikalla, jossa Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään Ankkalinnake aikoinaan sijaitsi. Rahasäiliössä sanotaan olevan kolme kuutioeekkeriä käteistä. Roope nauttii rahoistaan uimisesta, koska hän voi omien sanojensa mukaan "sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa." Hänellä on rahasäiliössään jopa hyppylauta rahoissa uimista varten.

Roope Ankan elämä ja teot -kirjan viimeisen luvun mukaan suurin osa hänen varoistaan ei kuitenkaan ole itse säiliössä, vaan pankkitalletuksina ja arvo-omaisuutena eri puolilla maailmaa, ja säiliössä olevat rahat ovat muistorahoja, jotka hän on itse ansainnut kiertäessään maailmaa. Barksin tarinoiden mukaan Roope omistaa muun muassa lohipurkittamon Alaskassa, kuparilouhoksen Arizonassa, rautakaivoksen Patagoniassa, teeviljelmän Intiassa ja taidelasitehtaan Ruotsissa.

Roope ei ole pelkästään liikemies vaan myös jonkinlainen amatööriarkeologi. Hän on Akun, Tupun, Hupun ja Lupun kanssa löytänyt aarteenmetsästysmatkoillaan muiden muassa viisasten kiven, kultaisen taljan, Tšingis-kaanin kruunun ja kuningas Salomonin kaivokset. Roopella on rahasäiliössään suuri kirjasto, ja Barksin ja Rosan tarinoiden mukaan laaja kokoelma espanjalaisten ja hollantilaisten aarrelaivastojen lokikirjoja, jotka auttavat häntä etsimään uponneita aarrekaljuunoita.

Viholliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänsä aikana Roope on hankkinut itselleen monia vihamiehiä. Maailman rikkaimman miehen arvonimestä hänen kanssaan kilpailevat jatkuvasti Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen, mutta Roope onnistuu jatkuvasti voittamaan kilpailijansa. Roopen mittavia rahavaroja yrittää jatkuvasti varastaa konnajoukkio Karhukopla. Velhotar Milla Magia yrittää kaapata Roopen ensilantin, sulattaa sen Vesuviuksen uumenissa ja tehdä siitä voimakkaan taika-amuletin, joka antaisi hänelle Midaan kosketuksen.

Don Rosan luoma ranskalainen mestarivaras Arpin Lusène alias Musta Ritari yrittää varastaa Roopen rahat, tai ainakin saada ne katoamaan, jotta lehdistö pitäisi häntä historian suurimpana varkaana. Roopesta on myös kiinnostunut italialaisissa tarinoissa esiintyvä Riitta Hanhi, jonka tavoitteena on mennä naimisiin Roopen kanssa. Muita maininnan arvoisia Roopen vastustajia ovat S. Petkunterä, P. J. Petkunterä, Nikke Näykkä, Junttapurin maharadža ja Kasperi Ketkunkerä.

Kultu Kimallus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roopen ainoana rakkautena pidetään Kultu Kimallusta ("Glittering" Goldie O'Gilt), jonka Roope tapasi nuoruusvuosinaan Yukonissa. Yhdessäkään tarinassa Roope ei ole myöntänyt (ainakaan ääneen) ihastustaan Kultu Kimallukseen, mutta muutamat seikat puhuvat puolestaan:

  • Esimerkiksi Carl Barksin klassikkotarinassa Takaisin Klondikeen kohdassa, jossa Roope jälleen tapaa Kultun, hän vaikuttaa tunteneen tämän paremmin kuin vain tavallisen kapakanomistajan. Kultun onnistuu houkutella muuten niin varovainen, tarkkaavainen ja ennakkoluuloinen Roope juomaan kanssaan kuppi kahvia ja onnistua livauttamaan kahviin unilääkettä.
  • Don Rosan tarinassa Yukonin sydämet Roope tavoittelee hyvin hanakasti Kultun tapaamista. Hän myös näkee tästä unta. Tarinassa Kultu myös lähettää Roopelle kirjeen, jota hän ei koskaan avaa vaan jättää kirjeen avaamattomana lumihankeen, koska pelkää kirjeessä olevan jotakin sydäntäsärkevää. Tarinan kommentaarissa Rosa vihjailee, että kirjeen sisältö olisi voinut muuttaa Roopen elämän.
  • Toisessa Rosan tarinassa Unelmoiden läpi elämän Roope tapaa Kultun viimein kahden kesken (tosin vain unessa). Heidän keskustelunsa (josta lukijat näkevät vain pienen alun) tuntuu kertovan heidän suhteestaan.
  • Tarinassa White Agony Creekin vanki Kultu ja Roope riitelevät, ja Roope vangitsee Kultun kuukauden ajaksi kaivaukselleen White Agony Creekin laaksoon, jotta tämä näkisi kuinka vaikeaa kullankaivajien on hankkia kulta jonka he käyttävät Kultun saluuna Rivollissa. Kultu suutelee Roopea vähintään kahdesti (ensimmäisellä kerralla tarkoituksena oli vain hämätä Roopea), ja annetaan ymmärtää että heidän välillään tapahtui tuon kuukauden aikana muutakin. Tarinan lopussa paljastuu, että Roopen rakkain omaisuus on Kultun hiuskiekura.
  • Tarinassa Kolikko karussa Roope on yllättävän kiintynyt Kultuun liittyvään kolikkoon.
  • Tarinassa Kaikkein mieluisin lahja nykypäivän Roope tapaa Kultun, joka kuiskaa jotain Roopen korvaan. Roope yrittää vältellä häntä, mutta Kultu pakottaa Roopen suudelmaan vetäen häntä poskiparrasta. Roope näyttää suuttuvan asiasta, komentaa Kultun pois, mutta tämän mentyä alkaa huokailla itsekseen ja tuijotella aatteissaan kaukaisuuteen.
  • Tarinassa Talon kokoinen vastustaja selviää, että Roopella on makuuhuoneessaan Kultun kuva, jolle hän toivottaa hyvää yötä.

Roope Ankan elämän aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakirjan ensimmäinen suomalainen laitos vuodelta 1997. Kansikuvan etualalla poseeraa ”nykyajan” Roope ja taustalla on levitettynä leikekirja, joka sisältää keskeisiä kohtauksia ja henkilöitä hänen menneisyydestään.

Aku Ankka -sarjakuvien tekijöillä on monia erilaisia versioita ja näkemyksiä Roope Ankan elämäntarinasta. Jo Carl Barksin sarjakuvissa Roope viittasi tuon tuostakin aikaisempiin elämänvaiheisiinsa. Tällaisten viittausten pohjalta Don Rosa laati 1990-luvulla laajan 12-osaisen sarjakuvaromaanin nimeltä Roope Ankan elämä ja teot. Sen sisältämät tarinat käsittelevät Roopen elämänvaiheita Rosan olettamassa kronologisessa järjestyksessä ennen vuotta 1947, jolloin Roopen hahmo ensimmäisen kerran esiintyi sarjakuvissa. Rosa pyrki ottamaan huomioon jokaisen Barksin tarinoissa esiintyneen pienenkin maininnan Roopen menneisyydestä. Koska eri sarjoissa olleiden viittausten välillä kuitenkin oli myös ristiriitoja, hänen oli hylättävä niistä muutamia ja muutettava eräitä muitakin jonkin verran.

Tapahtumien aikajärjestys Don Rosan mukaan:

  • 1867: Roope Ankka syntyy Fergus ja Lauha MacAnkan ensimmäiseksi lapseksi MacAnkan klaaniin Glasgow'ssa Skotlannissa.
  • 1871: Roopen pikkusisko Matilda MacAnkka syntyy.
  • 1876: Roopen pikkusisko Hortensia MacAnkka syntyy.
  • 1877: Nuori Roope ryhtyy kengänkiillottajaksi ja ansaitsee ensilanttinsa. Hän päättää lähteä Amerikkaan vaurastuakseen ja tuodakseen suvulleen kunniaa.
  • 1880: Roope saapuu Yhdysvaltoihin ja työskentelee setänsä Angus "Hiidenkirnu" MacAnkan siipirataslaivalla. Hän myös kohtaa Karhukoplan, josta tulee hänen elinaikainen vihollisensa.
  • 1882: Angus vetäytyy eläkkeelle ja luovuttaa Roopelle siipirataslaivansa, mutta Karhukopla tuhoaa sen. Roope lähtee villiin länteen etsimään onneaan ja työskentelee karjaparoni Murdo MacKenzien alaisena lehmipaimenena.
  • 1883: Roope etsii Montanasta hopeaa ja kuparia.
  • 1885: Roope ystävystyy miljonääri Howard Pennosen kanssa ja kohtaa tämän pojan Kroisoksen. Sittemmin Kroisos Pennosesta tulee yksi Roopen kilpailijoista. Fergus kutsuu Roopen takaisin pelastaakseen MacAnkan klaanin sukulinnan Ankkapurhassa.
  • 18861889: Roope etsii kultaa Etelä-Afrikasta. Hän myös pelastaa nuoren Kulta-Into Piin hengen, mutta sitten heistä tulikin katkeria vihollisia.
  • 18901892: Roope etsi kultaa Hämäyksen aavekaupungista Arizonassa, Amerikassa.
  • 18931896: Roope etsii kultaa Australiasta.
  • 18961899: Roope osallistuu Klondiken kultaryntäykseen ja viimeinkin rikastuu. Hän myös kohtaa suuren rakkautensa, Kultu Kimalluksen.
  • 1897: Roopen äiti Lauha MacAnkka kuolee 57-vuotiaana.
  • 18991902: Roope perustaa pankin. Vuoteen 1902 mennessä hänestä on tullut miljardööri.
  • 1902: Roope päättää palata takaisin Skotlantiin, mutta huomaa, ettei enää kuulu sinne. Niinpä hän päättää asettua asumaan Ankkalinnaan siskojensa kanssa. Roopen isä Fergus McAnkka kuolee 72-vuotiaana. Roope rakentaa Ankkalinnaan rahasäiliönsä.
  • 1903: Roope ostaa rautatieosakkeita Kultavaarassa, Nevadassa.
  • 1906: Roope käy kauppaa intiaanien ja presidentti Theodore Rooseveltin kanssa Panamassa.
  • 19091930: Roope matkustaa ympäri maailmaa ja laajentaa liikeimperiumiaan.
  • 1930: Roopesta tulee maailman rikkain ankka, mutta hänen sukulaisensa jättävät hänet. Hän menettää heihin yhteyden kokonaan, mutta ehtii tavata sisarenpoikansa Akun.
  • 1942. Roope tuntee heikentyneensä ja vetäytyy eläkkeelle.
  • 1947: Aku saapuu Tupun, Hupun ja Lupun kanssa tapaamaan Roopea. Hän palaa takaisin töihin ja alkaa seikkailla sukulaistensa kanssa. Roope tekee ensiesiintymisensä silloin (Barksin hänen luomisen aikaan).
  • 19471966: Roope seikkailee ympäri maailmaa ja löytää monia aarteita. Hän kohtaa uusia liittolaisia ja vihollisia. Tälle ajanjaksolle sijoittuvat Carl Barksin ja Don Rosan sarjat.
Don Rosan piirros Tupusta, Hupusta ja Lupusta sekä Akusta ja Iineksestä Roopen haudan äärellä. Piirros julkaistiin alun perin saksalaisessa Der Donaldist -fanzinessa vuonna 1991.

Rosa sijoittaa tarinansa 1950-luvulle. Roopen hahmon kehittänyt Carl Barks vetäytyi eläkkeelle 1966 ja viimeinen uusi Barksin piirtämä Roope-tarina julkaistiin juuri vuonna 1967.

Rosa on piirtänyt laajalle levinneen kuvan, jossa Aku, Iines, Tupu, Hupu ja Lupu ovat Roopen haudalla. Hautakiveen on kaiverrettu vuodet 1867–1967 ja latinankielinen teksti ”Fortuna favet fortibus” (”Onni suosii rohkeaa”). Rosa teki piirroksen osana Der Donalist -fanzinelehden hanketta, jossa useilta piirtäjiltä pyydettiin tulkintaa lauseesta ”Hei Iines, kuinka Roopen kävi?”. Tuotokset esitellyt artikkeli oli humoristinen, ja eri piirtäjien lausahduksesta keksimien kummallisten tulkintojen oli tarkoitus naurattaa. Rosa kuitenkin suhtautui ankkahahmoihin vakavasti ja esitti kohtauksen Roopen haudalta. Koska Rosan sarjat sijoittuvat 1950-luvulle, Roope ei mitenkään voisi olla enää nykyään hengissä tehtyään kaiken Carl Barksin sarjoissa aikaansaamansa. Sittemmin kuvaa on julkaistu esimerkiksi verkossa ilman lupaa ja asiayhteydestä erillään, jolloin Rosan on voitu tulkita halunneen vain esittää masentavan kohtauksen.[4]

Carl Barksin piirtämässä "Ruukullinen kultaa sateenkaaren päässä" -tarinassa[5] Tupu, Hupu ja Lupu pukkaavat kottikärryssä sateenkaaren päästä löydettyä aarretta ja sanovat Roope-sedän nimenneen heidät koko omaisuutensa ainoiksi perillisiksi.

Kohtaamiset historiallisten henkilöiden kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa Don Rosan tarinoissa Roope kohtaa nuoruudessaan merkittäviä historiallisia henkilöitä. Näistä merkittävin on 26. Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt, jonka Roope on kohdannut ainakin kolmesti. Roosevelt esitetään sarjakuvissa Roopen hyvänä ystävänä.

Kuka Missä Milloin Tarina
John Jacob Astor IV RMS Titanic 1912 Maailman rikkain ankka
P. T. Barnum Hämäys, Arizona, Yhdysvallat 1890 Hämäyksen hurrikaani
Roy Bean White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada 1897 White Agony Creekin vanki
Buffalo Bill Hämäys, Arizona, Yhdysvallat 1890 Hämäyksen hurrikaani
Butch Cassidy White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada 1897 White Agony Creekin vanki
Marcus Daly Butte, Montana, Yhdysvallat 1884 Kuparikukkulan kuningas
Daltonin veljekset Hämäys, Arizona, Yhdysvallat 1890 Hämäyksen hurrikaani
Wyatt Earp Skagway, Alaska, Yhdysvallat
White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada
1896
1897
Klondiken keisari
White Agony Creekin vanki
Geronimo Hämäys, Arizona, Yhdysvallat 1890 Hämäyksen hurrikaani
Matthew Henson Pohjoisnapa 1909 Maailman rikkain ankka
Esteban Huertas Panama 1906 Culebran liikenero
Frank James Yhdysvallat 1882 Julman maan jehu
Jesse James Yhdysvallat 1882 Julman maan jehu
E. Moore Cutty Sark 1883 Cutty Sarkin cowboykapteeni
Jack London Dawson City, Yukon, Kanada 1898 Yukonin sydämet
Elias Lönnrot Glasgow, Skotlanti, Iso-Britannia 1877 Sammon salaisuus
Murdo MacKenzie Montana, Yhdysvallat 18821884 Julman maan jehu
Kuparikukkulan kuningas
Bat Masterson White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada 1897 White Agony Creekin vanki
Nikolai II Pietari, Venäjä 1910 Maailman rikkain ankka
Adolf Erik Nordenskiöld Chicago, Illinois, Yhdysvallat 1892 Temppeliherrojen kätketty kruunu
Annie Oakley Hämäys, Arizona, Yhdysvallat 1890 Hämäyksen hurrikaani
Robert Peary Pohjoisnapa 1909 Maailman rikkain ankka
Edith Roosevelt Panama 1906 Culebran liikenero
Theodore Roosevelt Montana, Yhdysvallat
Ankkalinna, Calisota, Yhdysvallat
Panama
1882
1902
1906
Julman maan jehu
Ankkalinnakkeen valloittaja
Culebran liikenero
William Scarth Dawson City, Yukon, Kanada 1898 Yukonin sydämet
Samuel Benfield Steele Dawson City, Yukon, Kanada 1898 Yukonin sydämet
George Shanton Panama 1906 Culebran liikenero
John Frank Stevens Panama 1906 Culebran liikenero
Sundance Kid White Agony Creekin laakso, Yukon, Kanada 1897 White Agony Creekin vanki
Jacob Waltz Hämäys, Arizona, Yhdysvallat 1890 Hämäyksen hurrikaani

Hollantilaisen salaisuus

Roope Ankka piirretyissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Disney-piirretyissä Roope Ankka teki ensiesiintymisensä lyhytanimaatiossa Roope Ankka ja raha (Scrooge McDuck and Money) vuodelta 1967 ääninäyttelijänään Bill Thompson. Siinä Roope opetti ankanpojille liiketaloutta samaan tapaan kuin Taavi Ankka oli toiminut piirroselokuvien opettajahahmona. Elokuva julkaistiin 2006 uudelleen nimellä Roope Ankan talousoppia.

Roope nähtiin sittemmin myös animaatioelokuvassa Mikki Hiiren jouluaatto vuodelta 1983, joka pohjautui saituri Ebenezer Scroogen joulukuvaelmaan. Roopen ääninäyttelijä oli Alan Young, joka sittemmin toimi hahmon äänenä myös 1990-luvun suositussa piirrossarjassa Ankronikassa. Alan Young esitti Roope Ankkaa myös Mikin klubi -nimisessä piirrossarjassa 2000-luvulla.

Ankronikassa Roopesta tulee Tupun, Hupun ja Lupun huoltaja, kun Aku liittyy Yhdysvaltain laivastoon. Sarjassa Roope on paljon ystävällisempi ja kiltimpi hahmo kuin sarjakuvissa; hän ei ole enää yhtä ahne ja saita. Roope ei myöskään asu rahasäiliössä, vaan suuressa kartanossa, jossa hänen palvelijoitaan ovat lastenhoitaja Rouva Taateli ja hovimestari Ankenström. Ankronikan ja lyhytelokuvan Potkupallo Hessu suomenkielisessä versiossa Roopen ääninäyttelijä on Pekka Autiovuori. Muita Roope Ankan suomenkielisiä ääninäyttelijöitä ovat olleet muun muassa Seppo Mäki ja Matti Ranin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Roope Ankka (Internet Archive) Aku Ankka. Viitattu 9.11.2009.
  2. Glasgow claims McDuck as its own. BBC News.
  3. Scrooge's Wealth Viitattu 13.8.2010.
  4. Rosa, Don: Don Rosan kootut, s. 273. Suom. Jukka Lindfors. Helsinki: Sanoma Magazines, 2012.
  5. Ruukullinen kultaa sateenkaaren päässä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]