Taikaviitta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taikaviitta
Taikaviitta 2000 -lehden italialaisversion kansikuva.
Taikaviitta 2000 -lehden italialaisversion kansikuva.
Luoja(t) Giovan Battista Carpi
Guido Martina
Elisa Penna
Kustantamo The Walt Disney Company
Ensiesiintyminen Paperinik il diabolico vendicatore (kesäkuu 1969)
Henkilötiedot
Oikea nimi Aku Ankka
Status Aktiivinen
Ryhmäsidokset Pelle Peloton
Viitatar
Lepakkoankka
Ultrasankarit
Henkilöllisyydet TeeKoo (Taikaviitta 2000 -albumeissa)
Voimat Ei supervoimia. Käyttää taistelussa useanlaisia erikoisvarusteita ja omaa älyään.
Suhteet
Sukulaiset Roope Ankka (eno)
Hannu Hanhi (serkku)
Tupu, Hupu ja Lupu (sisarenpojat)

Taikaviitta (ital. Paperinik) on Disneyn sarjakuvissa seikkaileva supersankari, jonka Giovan Battista Carpi, Guido Martina ja Elisa Penna keksivät vuonna 1969. Hän on Aku Ankan salainen alter ego, joka taistelee Ankkalinnan rikollisuutta vastaan. Taikaviitta esiintyy enimmäkseen italialaisten Disney-taiteilijoiden tarinoissa, ja on suosittu hahmo Aku Ankan taskukirjoissa.

Alkuperäinen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikaviitta sai alkunsa, kun italialaiset Disney-sarjakuvien ystävät valittivat Aku Ankan jatkuvasta huonosta onnesta. Arvostelun seurauksena Disney-taiteilijat Giovan Battista Carpi, Guido Martina ja Elisa Penna päättivät tehdä Akusta naamioidun kostajan ja antoivat tälle alter egolle nimen Paperinik, joka oli viittaus suosittuun italialaiseen sarjakuvahahmoon Diabolikiin. Taikaviitta sai vaikutteita myös Batmanista, Fantômasista ja Zorrosta.

Taikaviitta teki ensiesiintymisensä 8. kesäkuuta 1969 julkaisussa kaksiosaisessa tarinassa Paperinik il diabolico vendicatore, joka ilmestyi Suomessa Aku Ankan taskukirjan numerossa 41 nimellä Akun hahmonvaihdos. Tarinassa Aku saa selville voittaneensa arpajaisissa hylätyn Ruusulinna-huvilan. Pian hän kuitenkin huomaa, että omistuspaperit toimittanut postinkantaja oli sekoittanut hänet Hannu Hanheen, joka arpajaiset todellisuudessa voitti. Aku ei piittaa virheen oikaisemisesta vaan lähtee tarkistamaan rakennuksen sijaintia. Sisältä huvilasta hän löytää nojatuolin tyynyn alta vanhan päiväkirjan, joka aikoinaan kuului Ruusulinnan alkuperäiselle omistajalle, herrasmiesvaras Fantom Ankalle. Päiväkirjan avulla hän löysi Fantom Ankan asun ja päätti esiintyä Taikaviittana kostaakseen henkilöille, jotka olivat tehneet vääryyttä hänelle. Tarinan lopussa Hannu tuhoaa vahingossa Ruusulinnan sytyttämällä kynttiläksi naamioidun dynamiittipötkön. Akun hahmonvaihdos on julkaistu myös Aku Ankan taskukirjan erikoisnumerossa Viitan varjo ja 19. teemanumerossa Kaksoiselämää.

Ensiesiintymisessään Taikaviitalla ei vielä ollut naamiota kasvoillaan. Hän käytti sitä ensimmäistä kertaa seuraavassa Taikaviitta-tarinassa, Taikaviitta vauhdissa (Paperinik alla riscossa), joka on Suomessa julkaistu taskukirjassa Aku Taikaviitta ja myöhemmin Viitan varjossa. Varhaisissa esiintymisissään Taikaviitta ei ollut supersankari vaan pikemminkin kostaja, jonka yleisimpiä uhreja olivat Hannu Hanhi ja Roope Ankka. Myöhemmin Disney-taiteilijat kuitenkin muuttivat hänet nykyisenlaiseksi supersankariksi, koska he alkoivat pitää Taikaviittaa liian synkkänä hahmona – toisinaan Taikaviitta saattoi kohdella uhrejaan hyvinkin julmilla ja häijyillä tavoilla. Nykyisin Taikaviitta on paljon sankarillisempi hahmo, jonka vastustajia ovat muun muassa Karhukopla, Milla Magia, Kroisos Pennonen sekä suuri joukko kertakäyttöhahmoiksi tarkoitettuja superkonnia ja rikollisneroja.

Taikaviitta käyttää taistelussa rikollisuutta vastaan Pelle Pelottoman suunnittelemia erikoislaitteita. Näihin kuuluvat muun muassa korkeita hyppyjä mahdollistavat pomppusaappaat, muistinmenetyksen aiheuttavat unohduspillerit ja suuri joukko erilaisia naamareita. Akun makuuhuoneen vaatekaapissa on salainen hissi, jonka avulla pääsee Taikaviitan salaiseen piilopaikkaan. Piilopaikka sijaitsee Akun kotitalon alapuolella ja toimii Taikaviitan varusteiden varastona.

Aku Ankan taskukirjassa numero 56, Taikaviitta saa vastustajan, Ankkalinnan naisyhdistyksen puheenjohtaja Hanhikki Hanhi antoi Iines Ankalle erikoisvarusteita ja teki hänestä Naistaikaviitan. Taikaviitta ja Naistaikaviitta kohtasivat viiden ruudun mittaisessa kohtauksessa Taikaviitan napattua Karhukoplan. Tarina on julkaistu uudelleen Aku Ankan taskukirjan teemanumerossa Kääk! – Aku Ankan monet kasvot.

Aku Ankan Taskukirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikaviitta on pääosassa monessa Aku Ankan taskukirjassa, muun muassa seuraavissa:

Taikaviitta on pääosassa myös Aku Ankan taskukirjan erikoisnumerossa Viitan varjo (1999) ja taskukirjan teemanumeroissa 19: Kaksoiselämää (2009) ja 31: Salaiset aseet (2013).

Uudistettu versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKNA (Taikaviitta 2000)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun loppupuolella italialaiset ankkataiteilijat kehittelivät uuden albumisarjan nimeltä PKNA – Paperinik New Adventures, joka tunnetaan Suomessa parhaiten nimellä Taikaviitta 2000. Uudessa sarjassa Ankkalinna esitettiin jokseenkin perinteistä futuristisempana paikkana, ja Taikaviitan seikkailut veivät hänet usein erilaisiin science fiction -tyyppisiin ympäristöihin kuten avaruuteen, tulevaisuuteen tai virtuaalitodellisuuteen. Apurikseen Taikaviitta sai Pelle Pelottoman tilalle keksijä Everett Ducklairin kehittämän Yksi-nimisen tekoälyn, joka asuu Roope Ankan omistaman Ducklair-tornin salaisessa kerroksessa. Taikaviitan uusia arkkivihollisia edustivat muun muassa sotaisat muukalaisvalloittajat Evronit sekä 2200-luvulta aikamatkustanut rikollinen Ajastaja.

Taikaviitta 2000 -albumit erosivat suuresti muusta Aku Ankka -tuotannosta. Ne sisälsivät paljon väkivaltaa ja nopeatempoista toimintaa – sarjan edetessä henkilöitä saattoi jopa kuolla. Albumien visuaalinen tyyli oli saanut vaikutteita mangasta ja yhdysvaltalaisista supersankarisarjakuvista. Sarjat olivat usein juoneltaan, tematiikaltaan ja tapahtumiltaan perinteisiin Disney-sarjakuviin nähden aikuismaisempia, käsitellen usein esimerkiksi ekologisia, inhimillisiä tai jopa yhteiskunnallisia aiheita.

PK2 ja PiKappa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKNA oli mm. Italiassa, Ruotsissa ja Tanskassa valtava menestys. Sitä julkaistiin yli 50 numeroa, minkä jälkeen se vaihtoi nimensä muotoon PK2. Tällöin sarja koki muitakin muutoksia erityisesti asetelman ja hahmojen osalta. Uudistettuna sarja ei kyennyt entiseen suosioonsa, mikä johti sen lopettamiseen 18 numeron jälkeen.

PK2 -sarjan vedellessä viimeisiään tekijät keskittyivät jo kolmannen uuden Taikaviitta-aiheisen sarjan kehittelyyn. PK PiKappa -nimisen albumisarjan ensimmäinen numero julkaistiin heti PK2:n lopettamista seuranneessa kuussa, minkä vuoksi sitä on harhaanjohtavasti kutsuttu myös nimellä PK3.

PiKappan oli tarkoitus "käynnistää uudelleen" menetykseksi osoittautunut PKNA-sarja, kirjoittamalla samalla koko Taikaviitta-hahmon syntytarina uudelleen. Monet sarjan hahmoista ja asetelmista olivatkin samoja kuin PKNA:ssa, vaikkei näiden sarjojen välillä vallinnutkaan sama aikajatkumo. Pikappan tarinat olivat myös kahteen edelliseen julkaisuun verrattuna jonkin verran lapsiystävällisempiä.

PiKappa jakoi lukijoiden mielipiteet vielä rajummin kuin edeltäjänsä PK2, mutta sarjaa julkaistiin lopulta 32 numeron verran. Tämän jälkeen PKNA-sarjan alkupään numeroita alettiin julkaista uusintapainoksina nimellä PK Reloaded.

Paperinik New Era[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen PKNA/PK2 -sarja sai jatkoa Italiassa vuonna 2014 aloitetun Paperinik New Era -sarjan myötä. Sarjan käynnistivät uudelleen sen alkuperäiset tekijät, ja sen julkaisu jatkuu edelleen, uuden numeron ilmestyessä noin puolen vuoden välein.

Sarjan julkaisu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PKNA-sarjaa julkaistiin vuosina 1999-2000 myös Suomessa Taikaviitan nimikkolehtenä Taikaviitta 2000 (albumista Tulimyrsky tundralla lähtien pelkkä Taikaviitta, joissain yhteyksissä myös Taikaviitan uudet seikkailut).

Albumisarja menestyi kehnosti, jääden alkujaan vain 14 numeron mittaiseksi julkaisuksi. Syiksi tähän on esitetty mm. lehden verrattaen kallis hinta sekä toimituksen päätös julkaista aluksi sarjan kaksi ensimmäistä osaa, mutta hypätä kolmannesta numerosta lähtien julkaisujärjestyksessä 35 numeroa eteenpäin.lähde? Päätöstä perusteltiin lukijoille siirtymisellä samaan julkaisutahtiin muiden pohjoismaiden kanssa, mutta koska sarjan tapahtumat etenivät kronologisesti osasta toiseen, oli suomalaislukijoiden oletettavasti vaikea päästä kärryille pitkälle edenneeseen tarinaan.lähde? Suomessa vuonna 2000 julkaistut osat sisälsivät runsaasti viittauksia sarjan aiempien osien hahmoihin ja tapahtumiin joiden yli oli suomalaisessa julkaisujärjestyksessä hypätty.

Kesäkuusta 2014 lähtien Taikaviitta 2000 -sarjaa alettiin julkaista suomessa uudelleen osana Aku Ankan taskukirja: Super -kirjasarjaa. Tällä kertaa sarja oli tarkoitus julkaista alkuperäisessä järjestyksessä ensimmäisestä osasta lähtien, mutta tavoitteesta jäätiin. Kirjasarjaa julkaistiin 12 osaa, joihin sisältyi 20 osaa PKNA-sarjaa.

Taikaviitta 2000/Taikaviitta -lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1999:

  1. Evronien hyökkäys (1999/01, I-PKNA-0-1)
  2. Ajan tuuli (1999/02, I-PKNA-02-1)

2000:

  1. Salamatkustaja (2000/01, I-PKNA-35-1)
  2. Kaukana, kaukana (2000/02, I-PKNA-36-1)
  3. Uuden auringon alla (2000/03, I-PKNA-37-1)
  4. Mystikko (2000/04, I-PKNA-38-1)
  5. Kronorikko (2000/05, I-PKNA-39-1)
  6. Syvä hengitys (2000/06, I-PKNA-40-1)
  7. Tulimyrsky tundralla (2000/07, I-PKNA-41-1)
  8. Kalmasilmä (2000/08, I-PKNA-42-1)
  9. Ajan vangit (2000/09, I-PKNA-43-1)
  10. Pimeän puolella (2000/10, I-PKNA-44-1)
  11. Operaatio Vulkanus (2000/11, I-PKNA-45-1)
  12. Varjojen mailta (2000/12, I-PKNA-46-1)

AATK SUPER -kirjasarjassa julkaistut osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Evronien hyökkäys (SUPER 1, I-PKNA-0-1)
  2. Ajan tuuli (SUPER 2, I-PKNA-02-1)
  3. Xadhum! (SUPER 3, I-PKNA-03-1)
  4. Venuksen varjot (SUPER 3, I-PKNA-1-1)
  5. Kaksi (SUPER 4, I-PKNA-2-1)
  6. Kylmä aurinko (SUPER 4, I-PKNA-3-1)
  7. Maanjäristys! (SUPER 5, I-PKNA-4-1)
  8. Kerran sankari, aina sankari (SUPER 5, I-PKNA-5-1)
  9. Itiöt! (SUPER 6, I-PKNA-6-1)
  10. Invaasio! (SUPER 6, I-PKNA-7-1)
  11. Paluu (SUPER 7, I-PKNA-8-1)
  12. Kuun lähteet (SUPER 7, I-PKNA-9-1)
  13. Trauma (SUPER 8, I-PKNA-10-1)
  14. Urk (SUPER 8, I-PKNA-11-1)
  15. Vaihtoehto ( SUPER 9, I-PKNA-12-1)
  16. Tartu hetkeen (SUPER 9, I-PKNA-14-1)
  17. Tähti putoaa (SUPER 10, I-PKNA-17-1)
  18. Absoluuttinen nollapiste ( SUPER 11, I-PKNA-19-1)
  19. Veli Kaunomieli (SUPER 11, I-PKNA-31-1)
  20. Ristitulessa (SUPER 12, I-PKNA-25-1)

Videopeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taikaviitta 2000 -sarjan pohjalta on tehty myös videopeli Disney’s PK: Out of the Shadows, joka on julkaistu myös suomessa PlayStation 2- ja Nintendo GameCube -konsoleille.