Nintendo GameCube

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nintendo Game

Gamecube logo2.gif

NGC Gamecube.jpg

Kehittäjä Nintendo
Sukupolvi 6. sukupolvi
Julkaisu Japanin lippu 14. syyskuuta 2001
Yhdysvaltain lippu 18. marraskuuta 2001
Euroopan unionin lippu 3. toukokuuta 2002
Laitteisto 485 MHz:n suoritin, 162 MHz:n grafiikkasuoritin (ATI), yhteensä 40 Mt keskusmuistia
Tallennusväline optinen GameCube-levy (MiniDVD)
Lisälaitteet Game Boy Player
Pelit Luettelo GameCube-peleistä
Edeltäjä Nintendo 64
Seuraaja Wii
Kotisivut www.nintendo.com (englanniksi), www.nintendo.fi (suomeksi)
Gamepad.svg
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Nintendo GameCube on Nintendon neljäs pelikonsoli, ja se kuuluu videopelikonsoleiden kuudenteen sukupolveen. GameCube julkaistiin 14. syyskuuta 2001 Japanissa, 18. marraskuuta 2001 Pohjois-Amerikassa ja 3. toukokuuta 2002 Euroopassa. GameCube kilpaili videopelimarkkinoilla yhdessä Segan Dreamcastin, Sonyn PlayStation 2:n ja Microsoftin Xboxin kanssa.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nintendo GameCube paljastettiin vuoden 2000 SpaceWorld-messuilla. Konsoli muistuttaa ulkoasultaan kuutiota ja oli saatavissa useissa eri väreissä, kuten indigo, platina, musta ja helmenvalkoinen. Japanissa konsoli oli saatavissa myös oranssin värisenä, tai rajoitettuina versioina, kuten kristallinvalkoinen, mintunvihreä, kupari ja valkoinen mustilla liituraidoilla koristeltuna.

Nintendo GameCube käyttää tallennusmediana Nintendo GameCube Discia, joka perustuu Matsushitan optiseen levytekniikkaan. Levy on halkaisijaltaan noin 8 cm (huomattavasti pienempi kuin muiden saman sukupolven konsoleiden käyttämä CD ja DVD), ja sille mahtuu tietoa noin 1,5 gigatavua. Standardissa Nintendo GameCubessa ei ole CD/DVD-tukea, joka kuitenkin löytyy Matshuhitan tuottamasta, vain Japanissa julkaistusta Panasonic Q:sta. Nintendo on perustellut valintaansa muun muassa sillä, että ratkaisu vähentää tekijänoikeuksien rikkomuksia, takaa nopeammat latausajat, tekee laitteen edullisemmaksi (välttämällä DVD-lisensointimaksut) ja että levyt ovat kätevämpiä.lähde?

Pienikokoinen kantokahvalla varustettu GameCube suunniteltiin kannettavaksi. Yhdessä Game Boy Playerin kanssa GameCubesta tulee geometrisesti lähes täydellinen kuutio. Sen lisäksi, että GameCube on kooltaan pienempi kuin PlayStation 2 (GameCube julkaistiin yli vuosi myöhemmin, ja sen virtalähde on erillään konsolista), sen grafiikkasuoritin on edistyneempi ja ProLogic-ääni parempi; GameCubesta kuitenkin puuttuu optinen S/PDIF-ulostulo. GameCubessa on myös Menu-järjestelmä, johon pääsee pitämällä A-painiketta painettuna koneen käynnistyessä, tai koneen käynnistyessä ilman pelilevyä. Menussa ovat muistikorttitiedot, ääniasetukset ja kalenteri.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GameCuben yksi ominaisuus on liitettävyys Nintendon Game Boy Advance ja Game Boy Advance SP -käsikonsoleiden kanssa. Konsoli on myös liitettävissä Game Boy Microon, mutta se vaatii erillisen kaapelin, sillä Game Boy Advancea varten tuotettu on liian suuri Microa varten. Liitettävyys mahdollistaa tiedon siirron laitteiden välillä. Esimerkiksi Game Boy Advancea voi käyttää tietyissä GameCuben peleissä erillisenä ohjaimena. Moninpeliä varten GameCubeen voi liittää yhteensä neljä Game Boy Advancea GameCuben ohjainporttien kautta. Liittäminen tapahtuu Nintendo GameCube-Game Boy Advance -kaapelilla. Usea Nintendon peli käyttää tätä ominaisuutta, joista tunnetuin lienee The Legend of Zelda: The Wind Waker; pelissä Game Boy Advancen avulla pelaaja voi löytää muun muassa piilotettuja aarteita ja saada vinkkejä liittyen peliin.

Ohjaimessa on perinteinen ristiohjain, kaksi analogista tattia ja kahdeksan painiketta: A, B, X, Y, Z, L, R ja pause/start. Ohjaimessa ei ole select-painiketta, kuten ei myöskään ollut edeltäjässään Nintendo 64:n ohjaimessa; C-painikkeet on korvattu analogisella C-tatilla. Peukalotateissa ei ole painamisominaisuutta – toisin kuin muissa aikakauden konsoleissa – mutta molemmat olkanäppäimet L ja R ovat analogisia, ja pystyvät havaitsemaan niihin kohdistuvan paineen ennen varsinaista painamista; tämä kaksinkertaistaa painikkeiden mahdollisuudet.

GameCubelle julkaistiin vuonna 2002 internet-adapteri, jota ei kuitenkaan tuettu kuin muutamassa pelissä. Ainoa korkean profiilin peli, joka vaatii adapterin, on Segan Phantasy Star Online Episode I & II. Verkkoliitettävyyttä varten julkaistiin kaksi erillistä adapteria, yksi modeemiyhteyttä ja yksi laajakaistayhteyttä varten.

GameCubessa on joitakin käynnistykseen piilotettuja ominaisuuksia: pitämällä Z-painiketta painettuna laitteen käynnistyessä normaali ksylofoni-teemainen alkumusiikki korvaantuu kitinällä joka huipentuu lapsen nauruun. Jos laitteeseen on kiinnitetty neljä ohjainta ja Z-painiketta pidetään jokaisessa alhaalla painettuna, musiikki korvaantuu japanilaistyylisellä rummutuksella, joka huipentuu perinteiseen japanilaiseen gongiin.

Pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nintendo GameCuben pelikirjastoon kuuluu yli 600 peliä.

Tärkeimmät ensimmäisen osapuolen pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nintendo GameCuben peleihin lukeutuu Nintendon tunnetuimpien pelisarjojen, kuten Super Marion, The Legend of Zeldan ja Metroidin, edustajia.

Suosituimpia ensimmäisen osapuolen pelejä ovat:

Edellisistä sukupolvista poiketen Nintendo ei enää ollut kolmatta osapuolta dominoiva osapuoli, vaan etsi avoimesti pelinkehitystukea Nintendo GameCubelle. Joskus Nintendo saattoi pyytää kolmannen osapuolen kehittäjää tuottamaan omaan pelinimikkeeseensä tai Nintendon omiin nimikkeisiin pohjautuvan pelin. Molemmissa tapauksissa Nintendo otti usein aktiivisen roolin yhteistyössä. Tämä politiikka näkyi useissa vain GameCubelle julkaistuissa kolmannen osapuolen peleissä, ja toi monialustaiset pelit laitteelle.lähde?

Tärkeimpiä toisen ja kolmannen osapuolen pelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinaosuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nintendon ponnisteluista huolimatta GameCube ei onnistunut valtaamaan takaisin aikaisempien konsolien hankkimia osuuksia markkinoista.

Nintendo ei myöskään tukenut GameCubella tarpeeksi verkko-ominaisuuksia, toisin kuin Microsoft ja Sony, jotka molemmat mainostivat aktiivisesti verkkopelaamistaan julkaisten ensimmäisen osapuolen pelejä verkkotuella. Monia muilla alustoilla verkkopeliä tukevia nimikkeitä julkaistiin GameCubella ilman verkko-ominaisuuksia. Nintendo lisäsi verkkotuen vuoden 2002 lopussa. Yksi rajoittavista tekijöistä on saattanut myös olla 1,5 gigatavun levyformaatti, sillä Nintendon kilpailijat käyttävät 8,5 gigatavun kaksikerroksista DVD-levyä. Nintendon levyllä on silti tilaa lähes kaikille peleille, vaikka niissä saattaakin olla vähemmän sisältöä, musiikkiraitoja tai heikompi audiovisuaalinen toteutus kuin vastaavissa versioissa muilla alustoilla.

Nintendo on myynyt 31. maaliskuuta 2007 mennessä maailmanlaajuisesti yhteensä 21,59 miljoonaa Nintendo GameCubea. Näistä 4,02 miljoonaa kappaletta myytiin Japanissa, 12,81 miljoonaa kappaletta Amerikassa, ja 4,76 miljoonaa kappaletta muilla markkina-alueilla [1]. Vastaavasti 31. maaliskuuta 2007 mennessä PlayStation 2:a on myyty maailmanlaajuisesti 117,89 miljoonaa kappaletta[2], ja Xboxia yli 24 miljoonaa kappaletta [3].

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CPU (Central Processing Unit):
    • erikoisvalmisteinen 64-bittinen IBM Power PC "Gekko"
    • 180 nanometrin kuparijohdetekniikka
    • kellotaajuus 485 MHz
  • 32/64-bittinen arkkitehtuuri
    • 64-bittinen ulkoinen muistiväylä
    • 256 kt L2-tason ulkoista välimuistia
  • GPU (Graphics Processing Unit):
    • kustomoitu ATI/Nintendo ”Flipper” (1)
    • 180 nanometrin tekniikka
    • kellotaajuus 162 MHz
    • 2 Mt:n framepuskurimuisti (6,2 ns)
    • 1 Mt:n tekstuuripuskurimuisti (6,2 ns)
    • tekstuurien lukunopeus maksimissaan 10,4 Gt/s
    • piirtonopeus 648 megapikseliä sekunnissa
    • 24-bittinen RGB-värisyvyys
    • Piirto-ominaisuudet:
      • sumu
      • anti-aliasing
      • 8 yhtäaikaista valaistusta
      • 4 pikseliliukuhihnaa
      • multiteksturointi, bumpmappaus
      • environment-mappaus
      • mip-mappaus
      • bilineaarinen, trilineaarinen ja anisotrooppinen filtteröinti
      • S3TC-tekstuuripakkaus
    • Suorituskyky maksimissaan 6–12 miljoonaa polygonia sekunnissa. (Todellinen pelitilanne, jossa monimuotoisia malleja täysin teksturoituina, valaistuina, jne.) Rogue Squadron II -pelin tiedetään saavuttaneen reilusti enemmän kuin 12 miljoonaa.
    • (1) Flipperin kehitti ArtX, jonka ATI osti osaksi itseään grafiikkapiirin kehityksen loppuvaiheilla.
  • Ääniprosessori:
    • erikoisvalmisteinen Macronixin 16-bittinen DSP
    • kellotaajuus 81 MHz
    • 64 yhtäaikaista kanavaa
    • ADPCM-koodaus (48 kHz)
    • Dolby Pro-Logic II -tuki
  • Muisti:
    • 24 Mt:n 1T-SRAM keskusmuisti
      • 64-bittinen muistiväylä
      • kellotaajuus 324 MHz (2 x 162 MHz)
      • nopeus 2,6 Gt/s
      • hakuaika 10 nanosekuntia
    • 16 Mt:n DRAM-muisti äänelle ja toisarvoiselle datalle
      • 8-bittinen muistiväylä
      • kellotaajuus 81 MHz
      • nopeus 81 Mt/s
  • Levyasema:
    • CAV (Constant Angular Velocity) System
    • hakuaika 128 ms
    • siirtonopeus 16–25 megabittiä sekunnissa
    • levyformaatti Matsushitan 1,5 gigatavun 8 cm:n optinen levy
  • Tulot ja lähdöt:
    • 4 ohjainporttia, 2 muistikorttipaikkaa, analoginen AV-ulostulo, digitaalinen AV-ulostulo, 2 huippunopeaa sarjaporttia, 1 huippunopea rinnakkaisportti

Modaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivan kuten Microsoft Xboxin kohdalla, myös Nintendo GameCubea on innostuttu modaamaan eli parantamaan laitteen ominaisuuksia. Yksi tunnetuista modausprojekteista GameCubelle on GamecubeLinux, joka on onnistunut tekemään GameCubelle Linux-ympäristön 8 cm:n DVD-levyllä, ilman että pelikonsolin takuu raukeaa ja ilman että Digital Millennium Copyright Act -tekijänoikeuslakia rikotaan [4]. Gamecuben Linux-ympäristöä voidaan käyttää muun muassa:

  • Thin clienttina
  • Multimediapäätteenä
  • Täysimittaisena tietokoneena

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta GameCube.

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Consolidated financial results FY 2007 (PDF) nintendo.com (englanniksi) Luettu 21. toukokuuta 2007
  2. Cumulative Production Shipments of Hardware / PlayStation®2 scei.co.jp (englanniksi) Luettu 21. toukokuuta 2007
  3. http://biz.gamedaily.com/industry/feature/?id=14095
  4. FAQ - Gamecube Linux Wiki GamecubeLinux. Viitattu 7. helmikuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]