Batman

Batman eli Lepakkomies on DC Comics -kustantamon sarjakuvissa esiintyvä supersankari. Bob Kanen ja Bill Fingerin luoma hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 Detective Comics -sarjakuvalehden numerossa 27.

Batman on vuosien varrella seikkaillut sarjakuvien lisäksi niin elokuvissa kuin tahallisen camp-henkisessä televisiosarjassakin 1960-luvulla. Lepakkomiehen ensimmäinen näytelty versio esitettiin kuitenkin jo 1940-luvun alussa. Hahmosta on tehty myös useita animaatiosarjoja 1960-luvulta tähän päivään. Lisäksi hän on ollut vakiohahmo Oikeuden Puolustajista (Justice League) kertovassa sarjakuvassa ja siihen perustuvissa animaatiosarjoissa. Hahmosta on tehty myös useita elokuvia, joista uusin on vuonna 2008 ilmestynyt Yön ritari.

Hahmo

Batman on yksi DC Comicsin kuuluisimmista sarjakuvasankareista. Batman on todellisuudessa miljardööri Bruce Wayne, joka asuu kuvitteellisessa Gotham Cityssä. Waynen vanhemmat ammuttiin tämän silmien edessä, kun hän oli vielä pieni poika. Tämän jälkeen hän on vannonut kostavansa kaikille maailman rikollisille. Hän pukeutuu lepakkomaiseen asuun ja käyttää mittavaa omaisuuttaan rakentaakseen itselleen apuvälineitä, joilla hän taistelee niin normaaleja rikollisia kuin Gothamin mielisairaita superrikollisiakin vastaan. Batman pitää itseään hyvässä kunnossa urheilemalla ja hallitsee myös useita taistelulajeja. Hän on myös erinomainen analyytikko ja etsivä. Bruce Wayne on vain yksi Batmanin käyttämistä nimistä.

Sarjakuvantekijä Frank Miller siirsi Batman: Yön Ritari -sarjassaan (1986) Batmanin lähitulevaisuuteen psykoottisena kostajana, joka palaa eläkkeeltä pysäyttämään vanhat vihollisensa.

Bruce Waynen syntymäpäivä oli alun perin merkitty DC Comics universumin kalenteriin 7. huhtikuuta 1930-luvun lopulta aina 1950-luvun puoleen väliin saakka, jonka jälkeen se muutettiin helmikuun 19. päiväksi.

Batmanin synty

Vuoden 1938 alussa Teräsmiehen menestyksen myötä Action Comicsin (nykyinen DC Comics) päätoimittajat halusivat lisää supersankareita kustannettavaksi. Bob Kane vastasi ilmoitukseen ja loi hahmon nimeltä ”the Bat-Man” yhdessä Bill Fingerin kanssa. Kanen suunnittelema varhaisversio muistutti hieman Teräsmiestä. Hahmolla oli punertavat trikoot ja saappaat, mutta ei hanskoja. Lisäksi hahmolla oli Robinin dominomainen naamio ja kantoi mukanaan köyttä. The Bat-Manilla oli kaksi paksua lepakon siipeä.

Fingerin nähdessä Kanen piirroksen hän ehdotti useita muutoksia korvaamalla yksinkertaisen naamion huppumaisella naamiolla, sekä siivet viitaksi ja lisäämällä hanskat, jottei hahmo jättäisi sormenjälkiä. Erityisesti siivet saivat lähteä, koska kaksikko huomasi niiden olevan enemmän haitaksi taistelujen aikana. Hahmon värityksessä kaikki punertava sai lähteä sen ollessa Fingerin mielestä liian kirkas. Tilalle tuli harmaata ja mustaa, joka sai Batmanin näyttämään enemmän uhkaavammalta.

Batmanin luonne sai useita vaikutuksia 1930-luvun populaarikulttuurista. Kanen mukaan erityisesti elokuvat Zorron merkki (1920) ja The Bat Whispers (1930) olivat suuresti vaikuttamassa hahmon olomuodon ja luonteen syntyyn. Finger puolestaan yhdisteli kirjallisuuden hahmoista Doc Savagesta, The Shadow’sta ja Sherlock Holmesista, jonka myötä Batmanista tuli mestarietsivä ja tiedemies.

Batman esiintyi ensimmäisen kerran Detective Comics -lehden 27:nnessä numerossa (maaliskuu 1939) ja ensimmäinen tarina oli nimeltään ”The Case of the Chemical Syndicate”. Tarina oli Kanen mukaan kirjoitettu alun perin pulp-tarinoiden hengessä. Batman kohosi nopeasti hittihahmoksi ja sai oman nimikkeensä tarinoihin 1940, vaikka jatkoikin vielä Detective Comicsissa. National-yhtiöllä oli tuohon aikaan Batmanin kanssa myös toinen hittisupersankari, Teräsmies, ja yhtiön kivijalka rakentuikin suurimmaksi osaksi noiden kahden sankarin varaan. Hahmot esiintyivät ensimmäisen kerran yhdessä tähtinä Worlds Finest Comicsissa.

Robin esiteltiin Detective Comics -lehden numerossa 38 vuonna 1940. Robinin tuominen sarjaan perusteltiin sillä, että Batman tarvitsi apurin, joka käyttäytyisi kuin Sherlock Holmes tarinoiden Watson ja jonka kanssa Batman voisi keskustella asioista. Myynti melkein tuplaantui ja se aiheutti markkinoiden sarjakuviin useiden lapsiapurien nousun.

Vuoteen 1942 mennessä oli sarjakuvissa esitelty jo kaikki merkittävät Batman-tarinoiden peruselementit.

1960-luku ja camp-tyyli

Vuoteen 1964 mennessä Batmanin myyntiluvut olivat pudonneet merkittävästi ja DC suunnitteli lopettavansa Batmanin. Editoija Julius Schwartz esitteli kuitenkin muutoksia Batmanin tyyliin. Batman palautettiin alkuaikojen etsivätarinoiden pariin, Batmobile suunniteltiin uudelleen ja Waynen hovimestari Alfred Pennyworth ”tapettiin”. Tämän korvasi sarjakuvassa täti Harriet, joka muutti asumaan yhdessä Bruce Waynen ja Dick Graysonin (Robinin) kanssa.

Batman-televisiosarja alkoi vuonna 1966. Sen julkaisu nosti lehden myynnin 900 000 kopioon. Televisiosarjan merkittäviä vaikutuksia sarjakuvaan olivat Batgirlin ja camp-tyylisen ulkoasun siirtyminen sarjakuviin. Sarja toi myös Alfredin takaisin sarjakuvien sivuille.

Sarjan suosion lähdettyä laskuun (loppui jo 1968) Batman-sarjakuvat joutuivat jälleen vaikeuksiin. Vuonna 1969 kirjoittaja Dennis O'Neil ja piirtäjä Neal Adams päättivät palauttaa sarjakuvan juurilleen ja muuttaa Batmanin takaisin "Yön Kostajaksi". O'Neil meni DC:n sarjakuvakirjastoon lukemaan vanhoja Batman-sarjakuvia tavoitteenaan selvittää, mitä Kane ja Finger ajoivat oikeastaan takaa.

Batmanin uusi maailma esiteltiin tarinassa The Secret of the Waiting Graves (Detective Comics #395, tammikuu 1970). Heidän tarinoidensa vaikutus myöhempiin Batman-tarinoihin onkin ollut merkittävä, sillä he veivät Batmanin Tim Burtonin Batman-elokuvissa käytettyyn goottilaisen ympäristöön.

1986: Yön Ritari (Dark Knight Returns) ja moderni Batman

Frank Miller, joka tunnettiin aiemmin Marvel-yhtiölle piirtämistään Daredevil-tarinoista, piirsi rajoitetun sarjan Batman-tarinoita vuonna 1986, joka julkaistiin neljässä osassa. Nämä osat on myöhemmin koottu kokonaisuudeksi Yön Ritari. Sarja sijoittui tulevaisuuteen ja Bruce Wayne oli vanhentunut, mutta pukee vielä kerran ylleen Batman-puvun kohdatakseen tulevaisuuden uudenlaiset rikolliset sekä vanhat tutut, eli Jokerin ja Kaksinaaman. Sarjasta tuli taloudellinen menestys ja siitä on sen jälkeen tullut 1980-luvun arvostetuin vakava supersankarisarjakuva Alan Mooren Vartijat-tarinan jälkeen. Sarjakuvan suosion johdosta Miller kirjoitti siihen myös jatko-osan, Yön Ritari iskee jälleen, joka ei kuitenkaan ollut niin suuri menestys kuin edeltäjänsä.

Millerin Batman-maailma oli synkempi ja väkivaltaisempi, kuin mihin oli totuttu. Batman ei ollut hänen tarinoissaan ylväs lainpuolustaja, vaan väkivaltainen omankädenoikeuden toteuttaja.

Alan Moore jatkoi tätä synkkää linjaa käsikirjoittamalla 48-sivuisen tarinan, Batman - The Killing Joke (Batman - Tappava pila), joka ilmestyi vuonna 1988. Tarinassa Jokeri yrittää tehdä komisario James Gordonin hulluksi ja vammauttaa tämän tyttären, jonka jälkeen hän ottaa Gordonin vangiksi ja kiduttaa tätä sekä fyysisesti että henkisesti.

Vuonna 1988 Batman-sarjakuvat saavuttivat huomiota myös, kun DC saavutti 900-numeron rajan ja antoi sen kunniaksi lukijoiden äänestää, pitäisikö Jason Toddin, toisen Robinin kuolla. 28 äänen voimin Todd tuomittiin kuolemaan (tarina: Batman - A Death In Family).

Sarjakuvat

Batman teki ensiesiintymisen sarjakuvassa Detective Comics. Vuotta myöhemmin ensiesiintymisestään hahmo sai oman nimikkolehtensä Batman, josta on julkaistu vuoteen 2010 mennessä yli 700 numeroa. Sittemmin Batman on saanut useita nimeään kantavia lyhyempikestoisia sarjakuvia kuten Batman: Legends of the Dark Knight ja Superman/Batman. Se on esiintynyt myös JLA- ja Robin-sarjakuvissa.

Suomessa Batman on seikkaillut pääosin DC Spesiaalien sivuilla.

Muita sarjakuvan hahmoja

Batmanin tunnettuja apureita ja liittolaisia

• Oikeuden Puolustajat: Supersankaritiimi, jonka perustajajäseniin Batman kuuluu.
• Dick Grayson: Väliaikainen Batman, entinen Yösiipi (Nightwing), entinen Robin, Bruce Waynen holhokki
• Timonthy ”Tim” Drake: kolmas Robin, nykyään Red Robin
• Damian Wayne: Bruce Waynen ja Talia Al Ghulin poika ja viides Robin
• Alfred Pennyworth: Bruce Waynen taloudenhoitaja ja hovimestari
• James Gordon: Gotham Cityn eläkkeelle siirtynyt poliisipäällikkö, joka palasi myöhemmin eläkkeeltä.
• Barbara Gordon: James Gordonin tytär, myöhemmin adoptiotytär, halvaannuttuaan Jokerin ampumasta luodista Oraakkeli (Oracle) Birds of Prey -sarjakuvissa ja Batmanin tytär -tv-sarjassa.
• Cassandra Cain: Toinen Batgirl Barbara Gordonin jälkeen. Lady Shivan ja David Cainin tytär. Isänsä väkivaltaisen kasvatuksen seurauksenä osaa huonosti englantia ja näkee sen takia Batmanin isähahmona ja on nykyään tämän adoptoima.
• Helena Bertinelli, Metsästäjätär (Huntress): Edesmenneen mafiapomon tytär, joka vannoi taistelevansa järjestynyttä rikollisuutta vastaan.
• Stephanie Brown: Batmanin vihollisen, Vihjemestarin tytär sekä yksi Tim Draken pitkäaikaisimmista tyttöystävistä. Nykyään Batgirl.
• Kissanainen (Catwoman): Selina Kyle, mestarivaras, huippuluokan atleetti. Joissain elokuvissa omaa kissamaisia voimia, kuten yliluonnollisen nopeuden, ketteryden ja notkeuden. Työskentelee yksin. Kissanainen on vaihtanut pukuaan usein, ja toisin kuin useilla muilla Batman-mytologian hahmoilla, hänellä ei ole pysyvää ”univormua”. Nykyään Batmanin liittolainen.
• Jean Paul Valley (Azrael): Banen murskatessa Batmanin selän, Bruce joutui kuntoutukseen, minkä myötä hän valitsi manttelinperijäkseen Jean Paul Valleyn, joka toimi Waynetech-firman vartijana. Azrael käyttää omaa suunnittelemaansa asua taistellessaan rikollisia vastaan Tim Draken kanssa. Ajan myötä Azrael löysi Banen ja voitti tämän taistelussa. Azrael oli hyvin väkivaltainen eikä tullut toimeen Robinin kanssa, joten hän hylkäsi Robinin ja otti Lepakkoluolan omaan haltuunsa. Tämän myötä Bruce Waynen piti taistella Azraelia vastaan, jotta saisi nimensä ja tukikohtansa takaisin.

Batmanin tunnettuja vihollisia

• Jokeri: Batmanin täydellinen vastakohta; psykopaatti, jolla on sadistinen ja kieroutunut huumorintaju. Jokeri on aiheuttanut useita tragedioita Batmanille; hän muun muassa murhasi toisen Robinin, Jason Toddin. Jokeri tunnettiin ennen nimellä Punainen Huppu (Red Hood).
• Harley Quinn: Entinen psykiatri Harleen Quinzell, joka on sairaalloisella tavalla rakastunut Jokeriin. Myrkkymuratti on hänen paras ja ainoa ystävänsä, jota hän nimittää nimellä ”Red”. Harley Quinn, Myrkkymuratti ja Kissanainen esiintyivät yhdessä Gotham Girls -sarjassa.
• Pingviini : Oikealta nimeltään Oswald Chesterfield Cobblepot on lintuja ja sateenvarjoja rakastava Epämuodostunut aristokraattirikollinen, joka johtaa omaa rikollisjärjestöään.
• Kaksinaama: Ennen yleinen syyttäjä Harvey Dent, joka kärsii jakautuneesta persoonasta. Hänen kasvojensa vasen puoli on vääristynyt hapon aiheuttamista polttohaavoista, mistä hän syyttää Batmania. Dentin kasvot on korjattu useampaan otteeseen, mutta hän on omakätisesti turmellut ne uudelleen, palauttaen takaisin Kaksinaama-persoonansa. Kaksinaama ei osaa päättää mitään itsenäisesti vaan ratkoo kaikki pulmat heittämällä kolikkoa.
• Myrkkymuratti (Poison Ivy): Ihmiskuntaa halveksiva entinen kasvitieteilijä tohtori Pamela Isley, joka käyttää erilaisia kasviaiheisia aseita yrittäessään tuhota Batmanin. Hän kykenee kontrolloimaan kasveja, ja saa esimerkiksi ne kasvamaan nopeasti ja voi tehdä harmittomasta köynnöksestä kuolettavan aseen. Myrkkymuratin suudelma on tappavan myrkyllinen. Hän sai voimansa, kun hänen entinen rakastettunsa testasi kasvimyrkkyjä hänellä. Myrkkymuratti ja Harley Quinn ovat hyviä ystäviä.
• Arvuuttaja (The Riddler): Oikealta nimeltään Edvard Nygma on rikollinen, joka antaa ryöstöaikeistaan vinkkejä arvoituksilla. Eräässä vaiheessa hän sairasti syöpää, mutta parani siitä Lasarus-altaan avulla. Altaan käyttäminen sai Nygman oivaltamaan Bruce Waynen olevan Batman. Vietettyään myöhemmin vuoden koomassa hän unohti tämän tiedon.
• Hullu Hatuntekijä (Mad Hatter): Oikealta nimeltään Jervis Tetch on hypnoosia rikosvälineenään käyttävä rikollinen.
• Linnunpelätin (Scarecrow): Oikealta nimeltään tohtori Jonathan Crane, joka aikaansaa pelkokaasullaan hallusinaatioita uhreissaan. Teki eräässä vaiheessa Pingviinin rahoittamia kokeita ja muuttui hirviöksi.
• Pakkasherra (Mr. Freeze): Tiedemies tohtori Victor Fries, joka yritti pelastaa vaimonsa tappavalta taudilta jäädyttämällä tämän. Hänen kehonsa kävi läpi vakavan muutoksen, kun eräs hänen kokeistaan epäonnistui ja hän putosi nestemäistä typpeä sisältävään säilytystankkiin. Hän pystyy nykyään elämään vain alle 20 asteen pakkasessa tai erityisessä suojapuvussa. Batman-animaatiosarjaan) perustuvassa piirretyssä elokuvassa Batman ja Pakkasherra Pakkasherra auttoi Batmania. Vuoden 2004 Batman-animaatiosarjassa Pakkasherralla on pään ympärillä jäinen suojakupu ja yliluonnollisia voimia.
• Ra's Al Ghul: 600-vuotias ekoterroristi, joka on selvinnyt hengissä Lasarus-altaan avulla. Johtaa salamurhaajien kiltaa ja tietää Batmanin henkilöllisyyden. Hänellä on Talia-niminen tytär, joka on Batmanin pojan, Damienin äiti.
• Vatsastapuhuja ja Arpinaama (Ventriloquist and Scarface): Arnold Wesker oli alun perin harmiton vatsastapuhuja, kunnes hänen nukkensa, Arpinaaman persoonallisuus otti vallan hänessä. Arpinaama halveksii Weskeriä heikon olemuksensa takia ja sanoo häntä joskus Nukeksi.
• Hush: Bruce Waynen lapsuuden ystävä, Thomas ”Tommy” Elliot halusi jo lapsena vanhempiensa omaisuudet, joten hän houkutteli heidät auto-onnettomuuteen. Elliotin isä kuoli, mutta tohtori Thomas Wayne onnistui pelastamaan hänen äitinsä. Tämä sai Tommyn hautomaan kostoa Wayne-perheen viimeiselle jäsenelle, parhaalle ystävälleen Brucelle, jonka hän tietää olevan Batman. Tämän tiedon hänelle paljasti Arvuuttaja.
• Killer Croc (Killer Croc): Tämä verenhimolla ja raivoisalla asenteella maustettu matelija on ollut Batmanin vihollinen jo hyvin kauan.
• Bane (Turmio): Turmio on suuri ja vahva. Hänen lihaksensa kasvoivat suuriksi steroideilla ja muilla myrkyillä. Turmio tuli kuuluisaksi 1990-luvulla murrettuaan Batmanin selän, ja hän sai samalla tietää Batmanin olevan Bruce Wayne. Nykyään hän ei muista tätä asiaa, jonka takia tällä on sairaanloinen pakkomielle satuttaa Batmaniä ja hänen uhkauksensa liittyvät aina jotenkin hänen luidensa murskaamiseen.
• Simon Hurt: Bruce Waynen esi-isä 1800-luvulta, joka tuli kuolemattomaksi veri- ja saatananpalvontarituaaleilla. Hän asensi vuosia sitten Batmanin mieleen laukaisinsanan Zur En Arrh jonka kuullessaan Batman saisi hermokohtauksen ja tulisi toimintakyvyttömöksi. Batman kuitenkin löysi laukaisimen mielestään harjoittaessaan Thogal-meditointirituaalia ja loi sen avulla itselleen varapersoonallisuuden Zur En Arrhin Batman, jonka avulla hän onnistui voittamaan sukunsa mustanlampaan.

Katso myös

• Luettelo Batmanin vihollisista

Lepakkoluola

Kuten Teräsmiehen Yksinäisyyden Linnake, myös Batmanilla on oma salainen tukikohtansa nimeltään Lepakkoluola (The Batcave). Lepakkoluola sijaitsee Bruce Waynen sukutilan alla olevassa luolastossa, josta on rakennettu salakäytäviä kartanoon. Tunnetuin salakäytävä kätkeytyy Waynen kartanon työhuoneessa olevan kaappikellon taakse, josta lähtee portaat alas luolaan. Kaappikellon ovi aukeaa aina kun viisarit käännetään osoittamaan 10.47 (Thomas ja Martha Waynen kuolinaika). 1960-luvun televisiosarjassa salakäytävä kätkeytyi myös Waynen työhuoneeseen. Työpöydällä olevan Shakespearen patsaaseen oli piilotettu kytkin, jota kääntämällä seinässä oleva kirjahylly liukui sivuun paljastaen kaksi merkittyä liukutankoa (lepakkotangot), joita pitkin liukumalla pääsi lepakkoluolaan. Lepakkotankojen yhteydessä oli myös automaattinen puvunvaihto, eli ylhäältä kartanosta lähti Bruce Wayne ja Dick Grayson sekä alas tuli Batman ja Robin. Alun perin lepakkoluola esiteltiin vuoden 1943 sarjafilmissä (jossa se oli itse rakennettu maanalainen tukikohta), mistä se myöhemmin tuli osaksi myös sarjakuvien ja myöhempien filmatisointien kaanonia. Nuorena poikana Bruce putosi vahingossa kotinsa lähellä olevaan onkaloon huomaten, että Waynen kartanon alapuolella oli suuria luolaonkaloita. Kun hän päätti aloittaa rikosten vastustajan uransa, hän muutti luolan tukikohdakseen. Luolasto on täynnä lepakoita, joten se sopii hyvin Batmanin käyttötarkoituksiin.

Batman säilyttää luolassa muun muassa Lepakkomies-asujaan, varusteitaan, laboratorioinstrumentteja ja rikosten ratkaisemiseen suunniteltua Lepakkotietokonetta. Lepakkoluolassa on myös liikuntatila, jossa Batman pystyy ylläpitämään taistelulajitaitojaan ja kouluttamaan nuoria apulaisiaan. Luola on täynnä erilaisia muistomerkkejä Batmanin aiemmista taisteluista: muun muassa jättiläiskokoinen jokerikortti, Kaksinaaman isokokoinen kolikko ja mekaaninen hirmulisko, joka muistuttaa Tappajakrokoa. Batman säilyttää luolassaan myös kulkuvälineitään:

• Batmobile: Lepakkoauto, kymmeniä erilaisia malleja.
• Batcycle: pääosin Robinin käyttämä moottoripyörä. Sen jälkeen, kun Robin ei enää työskennellyt Batmanin kanssa, Batman otti pyörän käyttöönsä. Pyörä on isompi kuin Harley Davidson, vaikka se onkin kyykkypyörä.
• BatWing: Lepakkohävittäjä.
• Batcopter: Bat-kopteri
• Batboat: Lepakkovene, hyödyllinen, koska Gotham sijaitsee meren rannassa.
• Battank: Lepakkotankki, käytetään yleisesti muurien, seinien tai porttien murskaamiseen.

Batmanin naissuhteita

• Pamela Isley (Myrkkymuratti)
• Vicky Vale (toimittaja)
• Selina Kyle (Kissanainen)
• Chase Meridian (psykiatri)
• Julie Madieson
• Leslie Thompkins (psykiatri, lääräri ja äitihahmo)
• Rachel Dawes (lapsuusystävä ja piirisyyttäjän avustaja elokuvissa Batman Begins ja Yön ritari.)
• Talia Head (DEMONIN tytär, Damien äiti)
• Vesper Fairchild (kuollut)
• Zatanna Zatara (taikuri, tunsi Batmanin menneisyydestä nimellä John Smith DC-animaatiouniversumissa ja Sarjakuvajatkumossa lapsuudenystävinä)
• Prinsessa Diana (Ihmenainen)
• Lois Lane
• Shondra Kinsolving (parantaja)
• Natasha Knigth
• Sasha Bordeaux (henkivartija)
• Kathy Duquesne (gangsterin tytär)
• Rachel Caspian
• Silver St. Cloud
• Andrea Beaumount/Phantasm
• Yuko Yagi (japanilainen toimittaja)
• Barbara Gordon/Oraakkeli
• Jezebel Jet (afroamerikkalainen supermalli ja Batmanin täydellistä tuhoamista yrittäneen rikollisjärjestö Black Glove]]n jäsen)

Elokuvauniversumi

Batman-elokuvasta oli puhuttu paljon jo 1960-luvulta alkaen, kun camp-tyylinen tv-sarja julkaistiin. Silloin julkaistiinkin ensimmäinen kokopitkä elokuva, jonka pääosissa Adam West ja Burt Ward toistivat roolinsa. Elokuva oli tyyliltään samanlainen kuin sarjakin, eli camp-tyylinen komedia, ja se julkaistiin ensimmäisen ja toisen tuotantokauden välissä. Elokuva oli Foxin tuottama, kun muut Batman elokuvat ovat Warner Brosin.

Warner Bros. hankki elokuvaoikeudet Michael Uslan -nimisen pitkän linjan Batman-fanin kautta. Hän onnistui hankkimaan Batmanin elokuvaoikeudet DC:ltä ja alkoi suunnitella elokuvaa. Hän ihaili suunnattomasti Bill Fingerin ja Bob Kanen varhaisia Batman-tarinoita vuodelta 1939 ja suunnitteli tekevänsä filmistä sellaisen. Esitelläkseen studiojohtajille elokuvaan haluamansa tyylin, hän kirjoitti lyhyen tarinan Return Of The Batman, osoittaakseen mitä ajoi takaa. Elokuvan sävyä muokkasi myöhemmin myös Frank Millerin Yön Ritarin paluu.

Burton/Schumacher sarja

Burtonin elokuvat

Ensimmäinen elokuva, Batman ilmestyi vuonna 1989. Sen ohjasi Tim Burton, jonka tavaramerkiksi muodostunut synkkyys ja gotiikka sopivat elokuvaan loistavasti. Michael Keaton esitti Batmania. Warner Bros. oli alun perin halunnut tehdä elokuvasta camp-tyylisen ja palkata Bill Murrayn esittämään Batmania ja Eddie Murphyn Robinia, mutta koska Uslanin oma linja oli selkeä, ei niin tehty. Studio kuitenkin korosti linjaansa vielä valitsemalla ohjaajaksi hittikomediallaan Pee-wees Big Adventure läpi lyöneen Tim Burtonin ohjaajaksi. Burton ymmärsi käyttää tilaisuutensa osoittaakseen kunnioituksensa saksalaiselle ekspressionismille ja toisti sen teemoja elokuvassa.

Batman oli menestys jo ennen ilmestymistään, sillä tehokkaan mainonnan ansiosta oheistuotteita myytiin 750 miljoonan dollarin arvosta. Se oli ensimmäinen elokuva, joka saavutti ensimmäisenä kymmenenä päivänä ensi-iltansa jälkeen 100 miljoonan dollarin rajan ja tuotti lopulta maailmanlaajuisesti 411,35 miljoonaa dollaria. Se oli vuoteen 2008 asti eniten tuottanut elokuva, joka perustui DC Comicsin sarjakuvaan.

Menestyksen takia Burton ja, kritiikkiäkin ennen elokuvaa saanut, Keaton saivat jatkaa. Seuraava elokuva, Batman – paluu ilmestyi jo 1992. Se sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton, sillä monien mielestä elokuvan edellistä synkempi sävy sotki supersankarielokuvan teeman. Robert Ebert totesi, ettei Burtonin elokuva ole huono, mutta se silti todistaa, etteivät supersankarit ja film noir sovi yhteen. Vaikka elokuva tuotti 266,83 miljoonaa dollaria, Burtonin ei haluttu jatkavan ohjaajana. Myöskään Michael Keaton ei jatkanut enää Batmanina, tosin omasta tahdostaan. Hänelle tarjottiin jopa 35 miljoonaa dollaria, mutta koska hän oli tyytymätön uuteen ohjaajaan Joel Schumacheriin, hän ei halunnut jatkaa.

Schumacherin elokuvat

Koska aiemman elokuvan sävy oli ollut liian synkkä, katsottiin aiheelliseksi, että seuraava elokuva olisi valoisampi. Michael Keaton korvattiin Val Kilmerillä ja ohjaajana aloitti Joel Schumacher. Batman Forever ilmestyi vuonna 1995, ja se sai kriitikoilta edeltäjänsä Batman - paluun tapaan ristiriitaisia arvosteluja. Kriitikot pitivät elokuvaa sen ilmestymisen jälkeen lapsellisena, mutta päätöstä tehdä siitä valoisampi kuin edeltäjistään pidettiin silti oikeana. Batman-fanit kritisoivat sitä, että Kaksinaamaa ja Arvuuttajaa esittävät Tommy Lee Jones ja Jim Carrey tekivät hahmoistaan liikaa Jokeria muistuttavia. Kaikesta tästä huolimatta elokuva tuotti maailmanlaajuisesti 336,53 miljoonaa dollaria ja Schumacher sai luottamuslauseen jatkaa Batman-elokuvien ohjaajana. Val Kilmer kuitenkin kieltäytyi jatko-osasta, sillä hän katsoi elokuvien keskittyvän enemmän vihollisiin, kuin elokuvan sankariin.

Batman & Robin julkaistiin 1997. Studio vaati, että koska Batman Forever oli onnistuneesti siirtänyt Batmanin lapsiystävällisempään suuntaan, päätettiin jatko-osasta tehdä vielä lapsellisempi. Batmanin rooliin palkattiin George Clooney, joka allekirjoitti kolmen elokuvan sopimuksen. Chris O'Donnell jatkoi Robinin roolissa. Elokuva tuotti maailmanlaajuisesti 238 miljoonaa dollaria, mutta elokuvan budjettiin (125 miljoonaa dollaria) verrattuna tuotto ei ollut Warner Bros.'n mielestä riittävä. Elokuvaa oli sarjakuvafanien mielestä inspiroinut enemmän 1960-luvun Batman-tv-sarja, kuin sarjakuvat. Johtuen elokuvan taloudellisesta pettymyksestä ja arvostelijoiden haukkumisesta päätettiin elokuvaan suunniteltu jatko-osa Batman Triumphant hylätä.

Christopher Nolanin elokuvat

Batman-sarja herätettiin henkiin vuonna 2005, kun Christopher Nolan siirtyi ohjaajaksi. Hän oli myös mukana käsikirjoittamassa elokuvaa. Batmanin rooliin valittiin Christian Bale, josta tuli ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen Batmanin esittäjä. Nolanin elokuvassa Batmanin ulkonäkö uudistettiin täysin, ja esimerkiksi Batmobilen ulkonäkö koki täyden muutoksen. Nolan siirsi rohkeasti sarjan pois sarjakuvamaailmasta ja loi realistisen Batman-elokuvan, joka sai nimekseen Batman Begins. Tarinassa siirryttiin takaisin alkuun, ja kerrottiin kuinka Bruce Waynesta tuli Batman. Elokuva sai hyviä arvosteluja ja tuotti maailmanlaajuisesti 371 miljoonaa dollaria, jolla siitä tuli siihen asti toiseksi eniten tuottanut Batman-elokuva.

Odotukset seuraavaa Batmania kohtaan nousivat. Heath Ledger palkattiin esittämään Jokeria jatko-osaan, joka sai nimekseen Yön ritari. Ennen elokuvaa Ledgerin valintaa kritisoitiin paljon, mutta hänen kuolemansa jälkeen, kun elokuva oli jo jälkituotannossa, alkoi liikkua huhuja aivan uskomattomasta roolisuorituksesta. Kun elokuva lopulta ilmestyi, se sai kriitikoilta todella hyviä arvosteluja ja Ledgerin roolisuoritusta ylistettiin. Elokuvasta tuli kaikkein menestynein Batman-elokuva ja kaikkien aikojen neljänneksi menestynein elokuva. Se on myös toiseksi menestynein elokuva Amerikan mantereella Titanicin jälkeen. Elokuvasta tuli myös kaikkien aikojen eniten tuottanut supersankarielokuva, kun se ohitti Spider-Man 3:n hallussa olleen ennätyksen 890 miljoonaa dollaria. Yön Ritari on tuottanut kaikkiaan 1,001,766,850 dollaria.

Heti Heath Ledgerin kuoleman jälkeen hänen rooliaan alettiin kehua ja hänelle alettiin povata postuumisti parhaan miessivuosan Oscar-palkintoa roolistaan. Tätä silmällä pitäen Warner Bros.-tuotantoyhtiö päätti julkaista elokuvan ennen Oscar-gaalaa uudestaan Amerikan teattereissa. Elokuva ilmestyi uudelleen 27. tammikuuta. Yön Ritari sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta, mikä oli enemmän, kuin millään supersankarielokuvalla ennen sitä. Niistä se voitti 2 palkintoa: Paras miessivuosa (Heath Ledger) ja Paras äänisuunnittelu (Richard King). Elokuva voitti myös yhden Golden Globe -palkinnon parhaasta miessivuosasta ja oli ehdolla myös yhdeksän Baftan saajaksi.

Animaatiosarjoissa

Hanna-Barbera/Filmation

Batman Superystävissä.

Batman teki ensiesiintymisensä animaationa 8. syyskuuta 1973 Hanna-Barberan tuottamassa Superystävissä, joka perustui löyhästi Oikeuden Puolustajiin. Batmanin äänenä toimi erityisesti elokuvissa ja radio-ohjelmissa näytellyt Olan Soule, joka ääninäytteli roolissa vuoteen 1982 asti.

Samaan aikaan Filmation esitti Batmanin ensimmäisen nimikkosarjan 10. helmikuuta 1977, jolloin The New Adventures of Batmania esitettiin Batman/Tarzan Adventure Hour, Tarzan and the Super 7 ja Batman and the Super 7 ohjelmien yhteydessä. Sarja kesti 16 jakson verran, joka jatkoi 1960-luvun televisiosarjan camp-henkistä seikkailua. Myös hahmojen ulkomuodot muistuttivat 1960-luvun sarjaa ja lisäksi Adam West ja Burt Ward uusivat roolinsa Batmanina ja Robinina.

Superystävien saadessa valmiiksi neljännen sarjansa Super Friends: The Legendary Super Powers Show vuonna 1984, se korvasi Olan Soulen Adam Westillä, joka ääninäytteli Batmania aina Superystävien viimeiseen sarjaan The Super Powers Team: Galactic Guardiansiin vuonna 1985.

Warner Bros. Animation

Batman 1990-luvun nimikkosarjassaan.

Superystävien päätyttyä vuonna 1985 Batmanin seikkailuja animaatiossa sai odotella vuoteen 1992 saakka. Tim Burtonin ohjaaman Batman-elokuvan nostettua yön ritarin takaisin televisio- ja elokuvayleisön tietoisuuteen vuonna 1989 sai Warner Bros. Animationin vuotta myöhemmin suunnittelemaan Batmanin paluuta myös animaation pariin. Lopulta sarja sai ensi-iltansa syyskuussa, kun aiemmin kesäkuussa Batman – paluuta esitettiin elokuvateattereissa. Batman: The Animated Series nousi ensimmäisen tuotantokauden jälkeen suureen suosioon niin yleisön kuin kriitikoiden silmissä. Se muun muassa palkittiin Emmylla erinomaisena animaatiosarjana. Sarjassa oli laajasti vaikutteita eri Batmanin ajanjaksoista muun muassa Batmanin asua oli sovellettu 1960-luvun televisiosarjan tapaiseksi pienillä muutoksilla, lisäksi osa rikollisista kuten Pingviini sai ulkomuotoonsa vaikutteita Burtonin ohjaamista Batman-elokuvista. Sarjan tunnelmaa oli haettu film noir -tyyppiseksi ja 1940-luvun miljöö auttoi tuomaan salapoliisimaisuutta Batmanin seikkailuihin. Batmanin äänenä toimi Kevin Conroy, joka toimi roolissa myös sarjan pohjalta tuotetuissa elokuvissa Batman – Mustan kostajan paluu ja Batman ja Pakkasherra.

Sarjan suosion ja menestyksen myötä Warnerin oma televisiokanava The WB tilasi uusia jaksoja, joiden myötä vuonna 1997 Batman sai 24-osaisen sarjan The New Batman Adventures. Se jatkoi edeltäjänsä tavoin synkillä tarinoilla, mutta tällä kertaa mukaan oli otettu hivenen lapsille suunnattuja jaksoja. Samoihin aikoihin Batman esiintyi vierailevana hahmona Teräsmiehen omassa piirrossarjassa.

Tammikuussa 1999 Warner Bros. esitti uudenlaisen sarjan Batmanista Batman of the Future, jossa Bruce Wayne oli jo ikääntynyt mies ja toimi vain osakkaana Wayne-yhtymässään. Sittemmin hän ryhtyi kouluttamaan nuorta 17-vuotiasta Terry McGinnistä uudeksi Batmaniksi. Sarja nousi erityisesti Yhdysvalloissa suosioon ja sai arvostusta kriitikoilta voitettuaan muun muassa kaksi Emmy-palkintoa. Sarjasta tuotettiin yhteensä 52 jaksoa, joiden esitys loppui joulukuussa 2001.

2000-luku

Rino Romanon esittämä Batman vuoden 2004 animaatiosarjassa.

Batman 1960-luvun henkisessä Batman – pelottomat -sarjassa.

Vuosina 2001-2006 Batman esiintyi pääosassa Justice League ja Justice League Unlimited -sarjoissa, jotka perustuivat Superystävien tavoin Oikeuden Puolustajiin. Samaan aikaan Batman teki vierasrooleja Static Shockissa, kuten muutaman muut Oikeuden Puolustajien hahmot.

Justice League Unlimitedin ollessa vielä televisiossa Warner päätti tuottaa uudelle sukupolvelle uudenlaisen Batman-sarjan The Batman. Sarja sai ensiesityksensä syyskuussa 2004 ja se esitteli uudenlaisen näkemyksen hahmojen ulkoasuista. Hahmojen käytös oli suhteellisen sama kuten sarjakuvissa, mutta nykyaisempi. Myös itse Batman oli vasta 26-vuotias, joka toimi kolmatta vuottaan yön ritarin roolissa. Myös Batmanin vempaimet oli modernisoituja. Vaikka sarja sai paljon kritiikkiä edellisen sarjan kannattajilta, se oli kriitikoiden nähden menestyssarja. Se palkittiin muun muassa neljästi Daytime Emmylla ja sai useita ehdokkuuksia. Myös sarjan tapa esitellä Batgirl ennen Robinia herätti närää, mutta tuotantoryhmä perusteli tätä sillä, etteivät he saaneet tekijänoikeussyistä käyttää hahmoa aikaisemmin, sillä se esiintyi samaan aikaan Teen Titans -sarjassa. Robin tuli lopulta sarjaan mukaan neljännellä tuotantokaudella, kun Batgirl esiteltiin jo kolmannella. Sarjan viides ja viimeinen tuotankausi kuitenkin nousi kriittisten kannattajien suosioon, kun sarjan tuotantoon mukaan tullut Alan Burnett toi mukanaan idean tehdä viidennestä kaudesta enemmän Oikeuden Puolustajamaisen kauden parittamalla Batmanin jaksoittain eri sankareiden kanssa ja lopulta päätosjaksossa kaikki toimisivat yhdessä pelastaakseen ulkoavaruudesta tulleen uhkan. The Batmanista esitettiin lopulta yhteensä 65 jaksoa ja sen esitys loppui maaliskuussa 2008.

Myöhemmin edellisen sarjan päätyttyä Warner julkisti jatkavan samalla linjalla ja suuntaavaan sen uudemman sarjan edelleen lapsille. Marraskuussa 2008 alkanut Batman: The Brave and the Bold pohjautuu samannimiseen sarjakuvaan, jossa Batman seikkailee yhden tai useamman muun sankarin kanssa muualla kuin tutussa Gotham Cityssa. Sarjan tekijäksi palkattiin James Tucker, joka oli aikaisemmin luonut Legion of Super Heroes -sarjan. Tucker kertoi samalla tilaisuuden luoda Batman-sarjan, jossa hän yhdistäisi omassa lapsuudessaan seurattuja elementtejä sarjakuvista ja televisiosta. Sarja oli myös poikkeus edellisiin nähden, sillä se pyrki olemaan enemmän humoristisempi, jossa myös Batman kertoi sarkastisia vitsejä menettämättä kuitenkaan totista luonnettaan.

Samaan aikaan Batman teki vierasroolin marraskuussa 2010 alkaneessa Young Justicessa, jossa Batmanin rooli on toimia mentorina ja tehtävien jakajana nuorille sankareille. Bruce Greenwood toimi hahmon äänenä oltuaan sitä ennen samaisessa roolissa elokuvassa Batman: Under the Red Hood.

Näyttelijöitä

Batmania ovat vuosien saatossa erilaisissa yhteyksissä näytelleet (elokuvat, televisiosarjat) ja ääninäytelleet (animaatiot, videopelit) monet näyttelijät.

Vuodet	Näyttelijät	Sarjat	Elokuvat	Videopelit
1943	Lewis Wilson		Batman
1949	Robert Lowery		Batman and Robin
1966–1968 1977–1979 1984–1985	Adam West	Batman The New Adventures of Batman Super Friends: The Legendary Super Powers Show The Super Powers Team: Galactic Guardians	Batman Legends of the Superheroes
1972–1979	Olan Soule	The New Scooby-Doo Movies Superystävät Superystävät
1989, 1992	Michael Keaton		Batman Batman – paluu
1992–2012	Kevin Conroy	Batman The New Batman Adventures Teräsmies Batman of the Future Static Shock Justice League Justice League Unlimited	Batman – Mustan kostajan paluu Batman ja Pakkasherra Batman of the Future: Return of the Joker Batman: Salaperäinen Batwoman Batman: Gothamin ritari Superman/Batman: Public Enemies Superman/Batman: Apocalypse Justice League: Doom	Batman Vengeance Batman: Rise of Sin Tzu Batman: Arkham Asylum DC Universe Online Batman: Arkham City
1995	Val Kilmer		Batman Forever
1997	George Clooney		Batman & Robin
1998	Gary Owens	The New Batman Adventures
1998	Michael Ironside	The New Batman Adventures
2004–2008	Rino Romano	Batman	The Batman vs. Dracula
2005, 2008	Christian Bale		Batman Begins Yön ritari The Dark Knight Rises	Batman Begins
2006	Ron Perlman			Justice League Heroes
2008	Jeremy Sisto		Oikeuden Puolustajat: Uusi rintama
2008	Steve Blum			Lego Batman: The Video Game
2008–2011	Diedrich Bader	Batman – pelottomat		Batman: The Brave and the Bold – The Videogame
2008	David Gazzana			Mortal Kombat vs. DC Universe
2010	William Baldwin		Justice League: Crisis on Two Earths
2010–	Bruce Greenwood	Young Justice	Batman: Under the Red Hood
2010	Daran Norris	DC Super Friends
2011	Corey Burton	Batman – pelottomat
2011	Frank Welker	Batman – pelottomat
2011	Benjamin McKenzie		Batman: Year One

Viholliset

Vuodet	Näyttelijät	Rooli	Sarjat	Elokuvat
1966-1998 1966	Cesar Romero	Jokeri	Batman Batman
1989	Jack Nicholson	Jokeri		Batman
1966-1968 1966	Burgess Meredith	Pingviini	Batman Batman
1992	Danny DeVito	Pingviini		Batman - paluu
1992	Michelle Pfeiffer	Kissanainen		Batman - paluu
1992-1995	Mark Hamill	Jokeri	Batman
1995	Tommy Lee Jones	Kaksinaama		Batman Forever
1995	Jim Carrey	Arvuuttaja		Batman Forever
1997	Arnold Schwarzenegger	Pakkasherra		Batman & Robin
1997	Uma Thurman	Myrkkymuratti		Batman & Robin
2002	Mia Sara	Harley Quinn	Birds of Prey
2004	Kevin Michael Richardson	Jokeri	Batman
2004	Tom Kenny	Pingviini	Batman
2005	Ken Watanabe	Ra's Al Ghul		Batman Begins
2005	Liam Neeson	Henry Ducard		Batman Begins
2005	Cillian Murphy	Linnunpelätin		Batman Begins
2008	Heath Ledger	Jokeri		Yön ritari
2008	Aaron Eckhart	Kaksinaama		Yön ritari
2012	Anne Hathaway	Kissanainen		The Dark Knight Rises
2012	Tom Hardy	Bane		The Dark Knight Rises

Videopelejä

Batmanista on tehty myös monia tietokone- ja videopelejä.

• Batman, 8-bittiset tietokoneet, (Ocean, 1986)
• Batman: The Caped Crusader, 8- ja 16-bittiset tietokoneet (Ocean, 1988)
• Batman, NES ja Sega Mega Drive, (Sunsoft, 1989)
• Batman – The Movie, 8- ja 16-bittiset tietokoneet, (Ocean, 1989)
• Batman, kolikkopeli, (Atari, 1990)
• Batman – Return of the Joker, NES ja SNES, (Sunsoft, 1991)
• Batman Forever, SNES ja Sega Mega Drive, (Acclaim, 1995
• Batman Returns, NES, (Konami, 1993)
• Batman & Robin, PSX, (Acclaim, 1998
• Batman Beyond: Return of the Joker, PSX, (Acclaim, 2000)
• Batman Vengeance, PS2, (Ubisoft, 2001)
• Batman: Rise of Sin Tzu, PS2, (UbiSoft, 2002)
• Batman: Dark Tomorrow, Xbox, (Ubisoft, 2003)
• Batman Begins, PS2, (Electronic Arts, 2005)
• Lego Batman: The Video Game, Xbox360, PS3, PS2, PC (Traveller's Tales, 2008)
• Batman: Arkham Asylum, PS3, Xbox360, PC (Eidos, 25 elokuuta Yhdysvalloissa, 28 elokuuta Euroopassa 2009)
• Batman: Arkham City, PS3, Xbox360, PC (2011)

Aiheesta muualla

• Perunamaan Batman-sivut Batman Suomessa, historiikki ja sarjakuvalehdet
• DC Comics (englanniksi)
• Batman Hub (englanniksi)
• Batman: Yesterday, Today, And Beyond (englanniksi)
• Batman Collective (englanniksi)
• JR Minkel: Dark Knight Shift: Why Batman Could Exist – But Not for Long. Scientific American 14.7.2008. (englanniksi)

Oikeuden Puolustajat