Batman (vuoden 1992 animaatiosarja)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Batman
Batman: The Animated Series
Lopputeksteissä esiintynyt logo
Lopputeksteissä esiintynyt logo
Tyyli Animaatio, seikkailu, toiminta
Kestoaika 22 min
Tekijä Bruce Timm
Eric Radomski
Alan Burnett
Pääosissa Kevin Conroy
Efrem Zimbalist Jr.
Bob Hastings
Loren Lester
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu
Verkko Suomen lippu PTV (1990-luvulla)
Suomen lippu Nelonen (1990-luvulla)
Suomen lippu SubTV (2000-luvun alussa)
Suomen lippu Sub Juniori (2008)
Suomen lippu MTV3 (2008)
Esitetty 5. syyskuuta 1992 – 16. syyskuuta 1995
Tuotantokausia 4
Jaksoja 85
Tuotanto
Tuottajat Bruce Timm
Eric Radomski
Alan Burnett
Paul Dini
Boyd Kirkland
Vastaava tuottaja Jean MacCurdy
Tom Ruegger
Anne Luiting
Ohjaajat Kevin Altieri
Boyd Kirkland
Frank Paur
Dan Riba
Dick Sebast
Bruce Timm
Eric Radomski
Käsikirjoittajat Paul Dini
Michael Reaves
Randy Rogel
Steve Perry
Brynne Stephens
Sean Catherine Derek
Alan Burnett
Denny O'Neil
Laren Bright
Len Wein
Jules Dennis
Richard Mueller
Tom Ruegger
Marty Isenberg
Bruce Timm
Steve Englehart
Tuotantoyhtiö Warner Bros. Animation
Palkinnot
Voitetut Primetime Emmy (1993)
Daytime Emmy (1996)
Ehdokkuudet Saturn (1993)
Annie (1993, 1994, 1995)
Young Artist (1994)
Daytime Emmy (1995)
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb

Batman (engl. Batman: The Animated Series) on DC Comicsin sarjakuviin perustuva animaatiosarja, jota tuotettiin neljän tuotantokauden ja 85 jakson verran. Se sai kolmesti Emmy-palkinnon. Sarja alkoi Yhdysvalloissa 5. syyskuuta 1992 ja päättyi 16. syyskuuta 1995. Sen tuottajiin kuuluivat muun muassa Bruce Timm, Eric Radomski ja Alan Burnett.

Sarjan keskushenkilö on Batman, Bob Kanen alun perin vuonna 1939 kehittämä supersankari. Sarjakuvien tavoin animaatiosarja keskittyy Batmanin seikkailuihin kuvitteellisessa Gotham Cityn kaupungissa. Hän puolustaa kaupunkiaan useilta omalaatuisilta rikollisilta, kuten Jokerilta, Pingviiniltä, Pakkasherralta, Myrkkymuratilta, Harlekiiniltä ja Arvuuttajalta.

Sarjan ensimmäinen tuotantokausi sisälsi 60 jaksoa. Jaksot näytettiin sekalaisessa järjestyksessä Fox-kanavalla vuosina 1992–1993. Toiselle tuotantokaudelle sarja sai uuden nimen The Adventures of Batman and Robin, jolla sitä esitettiin kolme viimeistä tuotantokautta. Toinen ja kolmas tuotantokausi kestivät kymmenen jaksoa vuosien 1993–1994 aikana. Vuonna 1995 esitetty neljäs kausi oli viiden jakson mittainen. Kaksi vuotta myöhemmin Warner Bros. Animation tilasi sarjasta uusia jaksoja, minkä seurauksena syntyi spin-off-sarja The New Batman Adventures. Tätä sarjaa esitettiin vuosien 1997–1999 aikana yhteensä 24 jakson verran.

Sarja julkaistiin vuosina 2004–2006 Yhdysvalloissa DVD:lle neljässä osassa, joista viimeinen sisälsi The New Batman Adventuresin jaksot.

Sarjan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1990 tuottaja Bruce Timmin esimies Jean McCurdy kutsui koolle ryhmän, joka pääasiassa oli tehnyt Tiny Toons -animaatiosarjaa, ja kertoi kokouksessa Warner Bros. -yhtiöllä olevan uusia animaatioprojekteja, muun muassa Batman. Timm kertoi menneensä kokouksen jälkeen suoraan kotiinsa ja alkaneensa saman tien piirtää Batmanin kuvia. Seuraavassa McCurdyn pitämässä kokouksessa Timm esitteli piirustuksiaan Batmanista ja sai McCurdyn innostumaan niistä. Noin 1–2 kuukautta myöhemmin McCurdy kutsui Timmin ja Eric Radomskin toimistoonsa ja kertoi heille haluavansa heidän valmistavan lyhyen pätkän siitä, millaiselta tämä uusi Batman-animaatiosarja näyttäisi.[1] Saatuaan lyhytanimaationsa valmiiksi vuonna 1991 he esittelivät sen McCurdylle, joka piti näkemästään ja meni itse henkilökohtaisesti Warnerin johtokunnan luokse kertomaan haluavansa Timmin ja Radomskin tekevän uuden Batman-animaatiosarjan.[1]

Batman jaksossa Kaksinaama, Osa 2

Kaksikko pääsi toteuttamaan sarjaa, mutta he olivat vielä tuohon aikaan ensikertalaisia tuottajina. Timm ja Radomski eivät vielä tunteneet kaikkia rajoja, joita animaatiossa ei voinut vielä tehdä, mutta he myös samalla halusivat tehdä jotain radikaalia ja niin sanotusti rikkoa animaation rajoja, joita kukaan muu ei ollut vielä tehnyt. He halusivat tehdä sarjasta aivan omanlaisensa verrattuna muihin Batman-sarjoihin ja -elokuviin, kuten The New Adventures of Batman, Batman – paluu ja Superystävät. Tarkoitus oli keskittyä luomaan sarjaan tunnelmaa, salaperäisyyttä, ympäristön tuomaa ilmapiiriä ja draamaa.[2] He halusivat tehdä sarjan ensimmäisestä jaksosta ”Lepakkoja ja ihmisiä” (”On Leather Wings”), jossa Batmanin päävihollisena esiintyy Ihmislepakko, vanhan kauhuelokuvan tyylisen. Sarjan ensimmäiset jaksot ja hahmojen äänet eivät olleet vielä Timmin mukaan hänen haluamallaan tasolla ennen kaksiosaista jaksoa Kaksinaama, osa 1 ja 2 (”Two-Face: Part I & II”). Useat jaksot olivat film noir -tyyppisiä, ja tämän tunnelman mahdollisti Eric Radomskin idea tehdä valkoisten sijaan aivan mustia storyboardeja.[1] Tämä kuitenkin vaikeutti kuvien värittämistä, koska heillä oli rajallinen määrä rahaa käytettävissä. Samalla he aiheuttivat puheenaihetta siitä miten tumma ja pimeä sarja onkaan. Muun muassa televisiokanava FOX kertoi heidän olleen juuri rajamailla siitä miten tumma ohjelma voi olla.[1] Timm kehitti sarjalle 1940-luvun tunnelman art deco -rakennuksineen ja -autoineen sekä ihmisten pukeutumistyylineen.

Hahmojen luominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bruce Timm oli suunnittelemassa lähes kaikkia sarjan hahmoja DC Comicsin sarjakuvien pohjalta, lukuun ottamatta Pakkasherraa, Ihmislepakkoa ja Hullua Hatuntekijää. Hänen suurimpana vaikuttaja Batmanin luomisessa oli Max Fleischerin 1940-luvulla luoma lyhytanimaatio Teräsmies.[1] Naishahmot tuottivat Timmille aluksi hieman hankaluuksia: ne näyttivät joko liian maskuliinisilta tai jäykiltä. He palkkasivat Timmin tunteman Lynne Naylorin tekemään heille tusinan piirroksia muun muassa Myrkkymuratista ja Renee Montoyasta, joista Timm loi omanlaisensa piirroksen yhdistelemällä eri Naylorin piirtämien hahmojen olemuksia.[2]

Batmanista oli tarkoitus tehdä vähäpuheinen sankari.

Batman[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan päähahmosta Batmanista oli tarkoitus luoda Gotham Cityn pahuuden synkkä kostaja, joka oli ensimmäisissä jaksoissa uransa alkuvaiheessa. Hahmon tuli esiintyä vain öisin ja käyttää laitteitaan, ovelaa etsivän kykyjään ja pelottavaa imagoaan taistellessaan Gothamin rikollisia vastaan. Lisäksi Batmanin oli oltava hiljainen sankari, joka puhui vain tarvittaessa ja lyhyesti. Vaikka häntä saatetaankin pitää välillä omankädenoikeuden harjoittajana, Batmanin seuraa periaatteitaan ja pyrkii olemaan tappamatta ketään. Hän voi pelotella rikollisia vaikka roikottamalla heitä korkean rakennuksen reunalta, mutta ei koskaan alentuisi rikollisten tasolle ja suorittaisi murhia.[3]

Lopullisessa sarjassa Batman ei luottanutkaan laitteisiin kovin usein vaan mieluummin etsivän kykyihinsä ja taistelutaitoihinsa. Batmanin tappelutekniikat ja -liikkeet olivat usein sekoitus judoa, jujutsua, karatea ja vanhanaikaisia katutappelijan taitoja.[3] Hänen älykkyytensä tuotiin usein esiin johtolankojen sekä arvoitusten ratkaisemisena ja tieteellisenä ymmärryksenä laboratoriokokeiden tekijänä. Lisäksi hänen naamioitumiskykynsä pääsi sarjan aikana usein esille. Psyykkistä kykyä pyrittiin myös tuomaan hahmoon erilaisten taistelutilanteiden yhteydessä. Usein vaarallisen tilanteen aikana Batman ei aina voinut ottaa esiin oikeaa välinettä pelastaakseen itsensä. Useimmiten näissä tilanteissa hän selviäisi tilanteista terävän älynsä ansiosta. Yksi merkittävä tekijä hahmon kokonaisuudessa oli pelko. Se olisi Batmanin tehokkain ase ja salaperäisen luonteensa ansiosta hän kykenisi levittämään itsestään yli-inhimillisen imagon.

Batmanin pukusuunnittelusta vastasi Bruce Timm, joka loi hahmon asun oman lapsuutensa 1960-luvun Batmanin televisiosarjan mukaiseksi.

Robin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dick Graysonin tarina pohjautui melkolailla sarjakuvaversioon. Hän syntyi akrobaattiperheeseen, joka oli osana sirkusta ”Lentävät Graysonit” -numerona, josta Graysonin akrobaattiset kyvyt ovat peräisin. Hänen vanhempiensa jouduttua jengin murhakohteeksi kesken sirkusesityksen Bruce Wayne otti pojan huostaansa ja adoptoi tämän. Waynen salaisen henkilöllisyyden paljastuttua Graysonille Wayne koulutti pojasta apulaisen taisteluun rikollisia vastaan.

Grayson on kuitenkin vanhempi mitä alkuperäisissä sarjakuvissa, eikä hänestä haluttu tehdä kokopäiväistä apulaista.[3] Robin on juuri 20 vuotta täyttänyt nuori mies, joka toimii Batmanin apulaisena satunnaisesti.[3] Samalla hän käy collegea Gotham State Universityssä opiskellen kriminologiaa.[3] Taistellessaan rikollisia vastaan Robin käyttää apunaan refleksejään, akrobaattisuuttaan, vahvuutta ja kestävyyttä. Hän käyttää myös aseenaan verbaallisuuttaan toisin kuin Batman.

Jokeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan päärikollisesta Jokerista haluttiin luoda pelottava klovni, joka on samalla leikkisä ja vitsikäs mielipuolinen sarjamurhaaja.[4] Hänet luotiin myös älykkääksi ja teatraaliseksi. Hän ei tee rikoksia, jos ne eivät samalla mahdollista näyttävyyttä. Huolimatta pelottavasta olemuksestaan ja psykopaattisuudestaan Jokerin tarkoitus sarjassa oli olla myös hauska näppärine ja älykkäine vuorosanoineen. Hänet luotiin sukkelaksi ja aina valmiiksi sarkasmiin tai koomisiin letkautuksiin tilanteesta riippumatta.[3] Muun muassa käsikirjoittaja Paul Dini piti Jokerin motiivina usein epäreiluja vitsejä, jotka ovat sopimattomia vakaviin tilanteisiin.[2]

Alkuperältään Jokeri oli kunnianhimoinen rikollinen, jolla oli kieroutunut huumorintaju. Huolimatta pellemäisestä ulkonäöstään Jokeri on Batmanin vaarallisimpia vihollisia. Hänen aseistukseensa kuuluu tappavia laitteita, kuten sähköiskuja antavia nappeja, happoa syökseviä kukkia, räjähtäviä pierutyynyjä, partaveitsen teräviä pelikortteja ja kenties vaarallisin kehittämänsä aine Jokerimyrkky. Pienikin ruiske saa ihmisen villiin naurukohtaukseen, jota seuraa hetkellinen halvaantuminen. Isompi annos puolestaan johtaa välittömään kuolemaan ja jättää uhrin kasvoille Jokerin virneen.

Jokeri haluaa olla Gothamin paras rikollispomo ja hämmentää Batmania tyrmistyttävän mustalla komedialla tehdessään rikoksia.[3] Jokeri pitää myös samalla häntä suurimpana haasteenaan, eikä yritä päästä Batmanista eroon yksinkertaisesti vaan suurella ja julman koomisella tavalla. Sarjassa esiintyy myös Paul Dinin luoma Harley Quinn, joka on Jokerin hassunkurinen naisapulainen, joka kuitenkin kykeni tappamaan Jokerin käskystä.

Linnunpelätin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnunpelätin oli sarjan hahmoista yksi ongelmallisimmista. Koska hahmon motiivina oli pelotella ihmisiä, piti myös itse hahmon olla pelottava. Ensimmäisen esiintymisensä se teki jaksossa ”Ei mitään pelättävää” (”Nothing to Fear”). Hahmo näytti hyvin samankaltaiselta kuin sarjakuvissa, mutta sen jälkeen Linnunpelättimen ulkonäköä muutettiin joka jaksoon, jossa hahmo esiintyi. Linnunpelätin ei ensimmäisen jakson jälkeen vaikuttanut työryhmän mielestä pelottavalta, ja seuraavaan jaksoon he laittoivat alustavasti Mike Kimin suunnitteleman Linnunpelättimen, jonka keho oli hyvin vääntyneen oloinen. Samalla he lisäsivät hahmolle silmät, kammottavan katseen ja pitkät hiukset. Loppujen lopuksi Timmin mielestä he eivät saaneet oikeanlaista Linnunpelätintä, ennen kuin he tekivät Batmanin spin-off-sarjan The New Batman Adventures, jossa hahmo sai radikaali muutoksen ulkomuotoonsa.[2]

Myrkkymuratti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrkkymuratti, kuten useat Batmanin viholliset, omaa jonkinlaisen psykologisen motiivin. Hän kokee ihmisten käyttävän ja kohtelevan kasveja huonosti. Myrkkymuratti on eräällä tavalla jalo hahmo, joka kuitenkin tekee asiat väärällä tavalla yrittäessään pelastaa kasvikuntaa ja estää saastumista. Hahmon asu jouduttiin muuttamaan sarjakuvaan nähden, sillä sarjakuvissa Myrkkymuratin asu koostuu sadoista lehdistä, joka puolestaan vei liikaa aikaa animoinnin suhteen. Asu sai yksinkertaisemman muodon ja näytti enemmän naisten kokouimapuvulta, joiden alaosan reunoihin oli lisätty lehtikuvioita. Ideana oli myös saada hahmo näyttämään vaaralliselta kukalta.[2]

Kaksinaama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksinaama oli ensimmäinen hahmo, jolle tekijäryhmä ja erityisesti Alan Burnett antoi eräänlaisen oman leiman hahmon historiaan. Burnett oli kiinnostunut tekemään tarinan, jossa hahmolla oli jakautunut persoona, kun hän oli jo aikaisemmin joutunut kestämään psykologista sairautta. Burnett keskusteli psykologin kanssa siitä, millainen olisi sopiva tarina kertoa lapsille jakautuneen persoonan omaavasta hahmosta.

Pakkasherra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkasherra oli hahmo, jolle tekijäryhmä ja erityisesti Paul Dini halusi luoda sarjakuvaan nähden aivan erilaisen taustatarinan. Aluksi he visioivat hahmon ilman tunteita, mutta miettivät, mikä sai Pakkasherran olemaan sisimässään erittäin tunteellinen. Tämän myötä he loivat hänelle vaimon Nora Fries, jota Pakkasherra yrittää pelastaa kuolemasta pitämällä hänet kylmiössä, kunnes löytäisi parannuskeinon. Samalla Pakkasherra oli kuitenkin erittäin kostonhimoinen niitä kohtaan, jotka pilasivat hänen ja vaimonsa elämän. Hahmon suunnittelusta vastasi sarjakuvapiirtäjä Mike Mignola, johon Bruce Timm oli ottanut yhteyttä. Mignola kehitti hahmolle hyvin retro- ja robottimaisen asun.

Ääninäyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan ääniohjaajana toimi Andrea Romano, joka yhdessä Bruce Timmin kanssa auttoi näyttelijöitä luomaan haluamansa tunnelman vuorosanoihin. He myös pyrkivät saamaan kaikki tietyn jakson näyttelijät samaan äänitysstudioon, jossa he istuvat rivissä ja lausuivat repliikkinsä, kuten vanhoissa 1950–1970-luvun kuunnelmissa. Tämä auttoi saamaan oikeanlaisen tunnelman sarjaan.[4] Sarjaan haluttiin erityisesti näyttelijöitä, joiden ääni ei ollut tuttu lauantaiaamun piirretyistä. Mukana oli kuitenkin muutamia tunnettuja ääninäyttelijöitä, kuten Frank Welker, Jeff Bennett, Townsend Coleman, Pat Fraley, Linda Gary ja Jim Cummings.

Mark Hamill huomioitiin vuonna 1994 Annie-ehdokkuudella Jokerin ääniroolista.

Mark Hamill oli yksi näyttelijöistä, joka halusi ääniroolin Batman-sarjasta ja erityisesti vihollisen roolin. Hän halusi tietää, mikä konnanrooli olisi vielä vapaana ja oli erityisen halukas Jokerin rooliin, joka oli kuitenkin jo varattu Tim Currylle. Muutama kuukausi myöhemmin roolittajat päättivät kuitenkin koe-esinnyttää Jokerin roolin uudestaan, jolloin he pyysivät Mark Hamillia koe-esiintymään heille. Hän sai haluamansa roolin ja kertoi halunneensa luoda hahmonsa naurun erityiseksi, ja sen piti Hamillin omien sanojensa mukaan olla kuin musikaalinen instrumentti. Naurun piti osoittaa hahmon mielialaa. Hamill oli ääniohjaaja Romanon ja Hamillin itsensä mukaan ainut näyttelijä, joka äänitysten aikana nousi usein ylös liikkumaan saadakseen lisää energiaa rooliinsa.[1][4]

Kenties hankalin valinta oli Batmanin äänirooli, jossa he koe-esiinnyttivät yli 150 näyttelijää, joista noin kuusi oli aluksi ehdolla hahmon ääneksi.[4] Lopulta rooli meni Kevin Conroylle, joka oli samaan aikaan Los Angelesissa ja sai puhelun agentiltaan, joka kehotti häntä koe-esiintymään tulevaan animaatioon. Conroy ei aluksi tiennyt minkälaista roolia he hakivat. Hän kuitenkin sai roolin improvisoimalla ja madalsi normaalia ääntänsä luodakseen Batmanin äänen, joka oli ohjaaja Timmin mielestä hänen hakemansa ääni Batmanille.

Kissanaisen äänirooli oli myös vaikea valinta, sillä se ei saanut olla hentoääninen, koska itse hahmo oli vahva ja kovaotteinen naiseksi. Tämän myötä he päätyivät palkkaamaan muun muassa 1970-luvulla Golden Globe -ehdokkuuden saaneen Adrienne Barbeaun.[4] Bruce Waynen hovimestarille Alfred Pennyworthille etsittiin ääntä, joka kykenee olemaan kurinalainen, lempeä ja kunnioitusta herättävä.[4] Aluksi he äänittivät Clive Revillin kanssa muutaman jakson, mutta joutuivat koe-esiinnyttämään Alfredin roolin uudestaan Revillin lähtiessä näytelmän kesäkiertueelle. Näyttelijä Efrem Zimbalist Jr. sai lopulta Alfredin roolin, vaikka Timm ja Radomski olivat aluksi eri mieltä halutessaan hahmon olevan enemmän kurinalainen, kuin lämminhenkinen äänen laadultaan. Yksi heidän tuottajistaan Tom Ruegger kuitenkin sai ylipuhuttua heidät valitsemaan Zimbalist Juniorin.[1]

Animointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Batman-sarjaa on tehty yhdeksässä eri animaatiostudiossa, joista kiinalainen Dong Yang Animation animoi eniten jaksoja, yhteensä 41. Japanilainen Spectrum Animation Studio muun muassa animoi elokuvan Batman – Mustan kostajan paluu Dong Yang Animationin kanssa. Koko Enterprise puolestaan animoi elokuvan Batman ja Pakkasherra Dong Yang Animationin kanssa. Sarjan aikana käytettyjä muita animaatiostudioita olivat Akom Production, Sunrise, Studio Junio, NOA Animation, Tokyo Movie Shinsha, Blue Pencil ja Jade Animation.

Intro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan intro on noin minuutin mittainen animaatio, joka alkaa sarjan tuotantoyhtiön, Warner Bros. Animationin logosta. Kuva vaihtuu saman muotoiseen ilma-alukseen, joka valoheittimillä muiden vieressä olevien alusten tavoin etsivät kahta pankkiryöstäjää. Suuren räjähdyksen päätteeksi kaksi ryöstäjää pakenee pankista rahasäkit mukanaan. He saavat peräänsä poliisiautoja, jotka kaksikko onnistuu hävittämään jäljiltään. Samaan aikaan Batman on lähtenyt liikkeelle ja kuvassa näkyy Batmobile.

Batman ensimmäisen intron lopussa.

Rikolliskaksikko kiipeää katolle, jonne Batman ilmestyy hetkeä myöhemmin. Rikolliset ottavat aseensa esille, jotka he myös pian menettävät Batmanin heittäessä niitä batarangilla. Tämän jälkeen hän yksitellen lyö rikolliset tajuttomiksi. Kuva siirtyy seinänvierustalle yhteen köytettyihin rikollisiin.

Intron aikana sarjan nimeä ei näytetä. Bruce Timmin mukaan kuka tahansa mistä maasta tahansa kykenee tunnistamaan hahmon olevan Batman. Tunnusmusiikkina toimi osa vuoden 1989 Batman-elokuvan tunnusmusiikista.

Sarjan intro muutettiin ensimmäisen tuotantokauden jälkeen. FOX esitti jaksot sekalaisessa järjestyksessä ja siirsi suurimman osan jaksoista, joissa Robin esiintyi, toisesta tuotantokaudesta eteenpäin. Samalla myös sarjan nimi muuttui 'Batman: The Animated Seriesistä The Adventures of Batman and Robiniksi. Tällä kertaa sarjan tunnuksena toimi logo, jossa oli sarjan uusi nimi. Samalla intro ja sen musiikki muuttuivat, ja intro lyheni hieman alle minuuttiin. Uuden intron animointiin ei ollut aikaa, joten he ottivat pätkiä sarjan tulevista jaksoista, ja sarjaan eniten musiikkia säveltänyt Shirely Walker loi sarjalle uuden tunnusmusiikin.

Vastaanotto ja arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entertainment Weekly -lehti arvioi sarjan vuoden 1992 kymmenen parhaimman sarjan joukkoon.

Kirjailija Les Danielsin mukaan sarja määritteli Batmanin ulkonäön 1990-luvulle.[5] Bill Wray kritisoi Batmania ja X-Meniä siitä, että ne sisälsivät vähemmän väkivaltaa kuin alkuperäiset sarjakuvat, eikä Batman sarjakuvista poiketen tappanut ketään.[6] Batman on kuitenkin tappanut ainoastaan alkuperäisissä 1940-luvun tarinoissa. Family.com-sivustolle arvion kirjoittanut Deirdre Sheppard kommentoi sarjan olleen melko väkivaltainen piirretty puukkoineen ja aseineen, mutta kokonaisuudessaan olleen kuitenkin hyvin tehty sarja.[7]

Batman-animaatiosarja on myös fanien keskuudessa hyvin arvostettu sarja ja se on listattu IGN-sivuston tammikuussa 2007 laatiman listan parhaaksi sarjakuvaan perustuvaksi animaatiosarjaksi.[8] Kaksi vuotta myöhemmin se listattiin saman sivuston toiseksi parhaaksi animaatiosarjaksi heti Simpsonien jälkeen.[9] Myös Wizard-lehti listasi vuonna 2001 Batmanin kautta aikojen toiseksi parhaaksi animaatiosarjaksi.[10] Ainoastaan Simpsonit oli Batmanin edellä.

Esitykset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran PTV:llä 1990-luvulla ja Nelosella ja myöhemmin 2000-luvun alussa SubTV:llä. Sub Juniori on esittänyt sarjaa uudelleen 16. helmikuuta 2008 lähtien.[11] Myöhemmin 6. syyskuuta 2008 lähtien sarjaa on esitetty Juniorin lisäksi myös MTV3:lla, ja Subilla.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993 sarjasta julkaistiin ensimmäinen elokuva nimeltä Batman – Mustan kostajan paluu, jossa uusi rikollinen nimeltä Phantasm ilmestyy Gothamiin, ja hänellä on myös jonkinlaista historiaa Batmanin kanssa. Alun perin elokuva oli tarkoitus julkaista suoraan videolle, mutta tuotannon loppuvaiheessa se päätettiinkin julkaista teattereissa. Elokuva sai sarjan faneilta hyvän vastaanoton, vaikkakin myöhään aloitetun markkinoinnin takia, lipputulot jäivät keskitasoisiksi. Elokuva kuitenkin sai erittäin hyvät tulot videon ja myöhemmin myös DVD:n myynneistä.

Kolme vuotta sarjan päättymisen jälkeen julkaistiin Batman ja Pakkasherra (1998), jossa Pakkasherra palasi Gothamiin ja kidnappasi Barbara Gordonin auttaakseen vaimoaan. Elokuva oli tarkoitus julkaista vuonna 1997 samaan aikaan Joel Schumacherin ohjaaman Batman & Robinin eräänlaisena jatko-osana, mutta huonon vastaanoton myötä sen julkaisu myöhäistettiin seuraavalle vuodelle.

Vaikka ensimmäinen elokuva oli selkeästi suositumpi, se sai vain yhden ehdokkuuden: Annie-ehdokkuuden parhaasta elokuvasta. Sen sijaan Batman ja Pakkasherra palkittiin Anniella parhaasta suoraan videolle julkaistusta elokuvasta ja lisäksi elokuva sai Golden Reel -ehdokkuuden parhaista äänitehosteista.

Oheistuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan alkaessa vuonna 1992 Yhdysvalloissa kauppoihin ilmestyi enimmäkseen sarjaan liittyviä leluja ja erityisesti figuureja. Batmanista oli myynnissä useita eri figuuriversioita, joilla oli muun muassa talven varalle kehitelty pakkasasu, normaali asu tai erikoisaseita ja laitteitta. Lähestulkoon sarjan kaikki merkittävät hahmon päätyivät figuureiksi, ja lisäksi valmistettiin Batmanin ja Robinin käyttämiä kulkuneuvoja. Joissakin minifiguuri- ja kulkuneuvopakkauksissa mukaan oli sisälletty Batman-tarroja. Sarjaan liittyviä figuureja myytiin myös McDonald's-ravintoloissa lastenaterian kylkiäisinä.

Vuosien 1992–1994 aikana myyntiin tuli 100 ja 200 palan palapelejä, lasten sukkia, lasten pyjamia ja solmiota.[12] Lisäksi aivan pienille lapsille oli suunniteltu Batmanin ja Robinin leikkiasuja, joka sisälsi haalarimaisen asun, jossa rintakehä oli pehmustettu näyttämään lihaksikkaalta, naamion, viitan ja vyön. Elintarvikepuolella oli tarjolla muun muassa virvoitusjuomaa tölkeissä, joiden kyljissä oli jonkun hahmon kasvot, karkkipusseja ja pastilleja. Näiden lisäksi markkinoitiin sampoota, jonka pullojen korkkeina oli jonkin hahmon pää, esimerkiksi Jokerin ja Kaksinaaman. Pullot olivat noin 20 senttimetriä korkeita.[12] Sähköhammasharjoja ja huulirasvoja myytiin myös Yhdysvalloissa sarjan tunnuksilla.[12]

Videot & kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran sarjan jaksoja julkaistiin videolla vuoden 1995 kesällä Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös Suomessa suomeksi dubattuna. Julkaisut kestivät aina vuoteen 1997 asti. Samana vuonna ilmestyi kaksi Golden Booksin julkaisemaa kirjaa Batman and Mr. Freeze ja Batman and Mr. Freeze: SubZero. Sitä ennen julkaistiin tammikuussa 1994 Mask of the Phantasm -kirja, joka perustui samannimiseen elokuvaan. Sarjan päättymisen jälkeen julkaistiin vielä helmikuussa 1998 How To Draw Batman -kirja, jossa neuvotaan Batmanin piirtämistä sarjakuvataiteilija Ty Templetonin opastuksella.[13] Lisäksi kirjassa neuvottiin sarjakuvien piirtämistä ja erilaisia piirtämistekniikoita. Vuotta myöhemmin julkaistiin Paul Dinin ja Chip Kiddin tekemä Batman: Animated -kirja, jossa esiteltiin televisiosarjan taideteoksia ja julkaisemattomia piirroksia, sekä tarinaa sarjan tuotannosta.

DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DVD:n yleistyttyä 1990-luvun lopulla sarjasta aikaisemmin VHS:lle julkaistut jaksot ja elokuvat päätyivät myös DVD:lle. Ensimmäiseksi julkaistiin Yhdysvalloissa 21. joulukuuta 1999 elokuva Batman – Mustan kostajan paluu. Elokuvasta ei tehty montaa kopioita, eikä siinä ollut lisämateriaaleja. Vuosia myöhemmin sarjan jaksoja alettiin julkaista DVD:lle, joista ensimmäinen oli nimeltään Batman: The Animated Series - The Legend Begins, joka tunnetaan Suomessa nimellä Batman – Legenda syntyy. Huhtikuussa 2002 julkaistu DVD sisälsi sarjan tuotannollisesti viisi ensimmäistä jaksoa. Samana päivänä julkaistiin sarjan toinen elokuva Batman ja Pakkasherra, joka sisälti useita lisämateriaalia, kuten trailereita, Pakkasherra-pelin, kuinka piirtää Batman sekä tuotantoryhmän haastatteluja.

Batman – Lepakkomiehen salaiset seikkailut.

Seuraavat DVD:t julkaistiin 2003, jolloin Warner Home Video julkisti Batman: The Animated Series - Tales of the Dark Knightin, joka sisälti neljä jaksoa, jotka olivat jatkoa edelliselle julkaisulle The Legend Beginsille. Myös seuraava julkaisu Out of the Shadows sisälti neljä jaksoa. Seuraavaksi julkaistiin kolme levyä sisältäneen Batman Collectionin, joka sisälti elokuvat Batman – Mustan kostajan paluu, Batman ja Pakkasherra sekä Batman of the Future: Return of the Joker.[14]

Vuoden 2004 aikana ensimmäiset kaksi julkaisua olivat yksinkertaisia, sillä ne olivat aiemmalta VHS-julkaisulta suoraan DVD:lle siirrettyjä videoita. 23. huhtikuuta Warner Home Video ilmoitti julkaisevansa paketin, joka sisältäisi 28 jaksoa tuotantojärjestyksessä, eikä FOXin esittämässä sekalaisessa järjestyksessä. Batman: The Animated Series, Volume 1 julkaistiin lopulta heinäkuussa 2004. Mukana oli muutamia lisämateriaaleja, kuten jaksojen On Leather Wings ja Hear of Ice kommenttiraidoilla. Boksin jälkeen ilmoitettiin päivää myöhemmin myyntiin tulevan uusi mini DVD:n, joka sisälti jaksot ”Cat and the Claw”, ”Heart of Ice ”ja ”See No Evil”. Mini-DVD:n ”Secrets of the Caped Crusader” jälkeen Warner Home Video ilmoitti 25. elokuuta 2004 julkaisevansa joulukuun alussa Batman: The Animated Series, Volume 2:n, joka sisältäisi toiset 28 jaksoa. Julkaisu kuitenkin viivästyi, ja se siirrettiin tammikuulle 2005. Kolmas ja viimeinen osa julkaistiin neljä kuukautta myöhemmin, ja se sisälsi edellisten tavoin lisämateriaaleja ja loput 29 jaksoa. Vuoden 2005 viimeinen julkaisu oli toinen mini-DVD:llä varustettu elokuva Batman – Mustan kostajan paluu, joka oli samalla julkaistu kolmannen kerran DVD:lle. Pitkän tauon jälkeen Warner Home Video ilmoitti 2. tammikuuta 2008 aikovansa julkaista DVD-paketin 12. helmikuuta 2008, joka sisältäisi elokuvat Batman ja Pakkasherra sekä Batman – Mustan kostajan paluu.

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan pohjalta julkaistiin myös neljä videopeliä. Konami julkaisi 1993 Game Boylle sarjan ensimmäisen pelin, Batman: The Animated Seriesin.[15] Pelissä taistellaan viidellä eri tasolla, ja vastassa ovat Jokeri, Linnunpelätin, Pakkasherra, Kissanainen, Myrkkymuratti, Arvuuttaja ja Pingviini. Pelissä pääsi pelaamaan hetkellisesti myös Robinilla. SNES:lle julkaistiin The Adventures of Batman & Robin vuonna 1994[16], ja siinä päärikollisena toimi Pakkasherra. Hänen apunaan toimivat myös Jokeri, Hullu Hatuntekijä ja Kaksinaama. Vuotta myöhemmin peli julkaistiin myös Segalle.[17]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Daytime Emmy[18]
    • 1996: Erinomainen saavutus äänitehosteista.
    • 1996: Erinomainen saavutus säveltämisestä.

Ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saturn[18]
    • 1993: Paras taidemuoto televisiosarjassa.
  • Annie[18]
    • 1995: Paras animaatiosarja.
    • 1995: Paras yksilöllinen saavutus musiikista, (Shirley Walker)
    • 1994: Paras saavutus ääninäyttelemisestä, (Mark Hamill)
    • 1994: Paras animaatiosarja.
    • 1994: Paras yksilöllinen saavutus luovalta työnjohdolta animaatiossa, (Bruce Timm ja Eric Radomski)
    • 1994: Paras yksilöllinen saavutus tarinan osuudesta animaatiossa, (Paul Dini).
    • 1993: Paras animaatiosarja.

Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kevin Conroy  … Bruce Wayne/Batman  
 Efrem Zimbalist Jr.  … Alfred Pennyworth  
 Bob Hastings  … James Gordon  
 Loren Lester  … Dick Grayson/Robin  
 Jane Alan  … Summer Gleeson  
 Robert Costanzo  … Harvey Bullock  
 Mark Hamill  … Jokeri  
 Richard Moll  … Kaksinaama  
 Lloyd Bochner  … Mayor Hill  
 John Vernon  … Rupert Thorne  
 Arleen Sorkin  … Harley Quinn  
 Brock Peters  … Lucius Fox  
 Adrienne Barbeau  … Kissanainen  
 George Dzundza  … Arnold Wesker ja Arpinaama  
 Diane Pershing  … Myrkkymuratti, rouva Grayson  
 Frank Welker  … Isis-kissa, ihmissusi, varas  
 Neil Ross  … Diileri, Ratso, Jake, sotilas, sivuäänet  
 Ingrid Oliu  … Renée Montoya (1. tuotantokaudella)  
 Melissa Gilbert  … Barbara Gordon/Batgirl  
 Aron Kincaid  … Tappajakroko  
 Henry Polic II  … Linnunpelätin  
 Paul Williams  … Pingviini  
 Edward Asner  … Roland Daggett  
 Linda Gary  … Tri. Nora Crest, Constance Blaine  
 David Warner  … Rã's al Ghul  
 Roddy McDowall  … Hullu Hatuntekijä  
 Jeff Bennett  … H.A.R.D.A.C.  
 Diana Muldaur  … Leslie Thompkins  
 Liane Schirmer  … Renée Montoya (2–3. tuotantokaudella)  
 Ron Perlman  … Matt Hagen/Savinaama  
 Helen Slater  … Talia  
 John Glover  … Arvuuttaja  
 Michael Ansara  … Pakkasherra  
 Eugene Roche  … Arnold Stromwell  
 Earl Boen  … Rhino  
 Jim Cummings  … Jekko-pelle, Tygrus, Saunders  
 Alan Rachins  … Kellokuningas  
 Thomas F. Wilson  … Tony Zucco  
 Henry Silva  … Bane  
 William McKinney  … Jonah Hex  
 Pat Fraley  … Bat-Mite, Jest  
 Adam Carl  … Nick  
 Rodger Bumpass  … Hoffman  
 Alan Oppenheimer  … huutokauppias  
 Scott McAfee  … Chris Carlyle  
 Peter Strauss  … Dr. Steven Carlyle  

Suomenkieliset äänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielellä Batmania on julkaistu ainoastaan VHS:nä 1990-luvun puolivälissä. Dubbauksesta vastasi Tuotantotalo Werne Oy. Sarjan ohjasi Pekka Lehtosaari ja käänsi aiemminkin Batman-satukasetteja, sarjakuvia ja elokuvia kääntänyt Esa Kauppila.

 Pekka Lehtosaari  … Batman/Bruce Wayne, sivuäänet  
 Jarkko Tamminen  … Robin/Dick Grayson, Hullu Pommimies  
 Veikko Honkanen  … Alfred, Harmaa Aave  
 Antti Pääkkönen  … Linnunpelätin, Pingviini, sivuäänet  
 Mari Vainio  … Summer Gleeson, Myrkkymuratti, Kissanainen  
 Maija-Liisa Peuhu  … Maggie, naisäänet, rva Thomas  
 Seppo Pääkkönen  … Pakkasherra (vuoden 1997 julkaisut), Steven Isley  
 Heikki Kinnunen  … Pakkasherra (vuoden 1995 julkaisut)  
 Jukka Puotila  … Matt Hagen/Savinaama  
 Tuomas Oksanen  … lapsiäänet  
 Olli Parviainen  … lapsiäänet  
 Jarmo Koski  … Hitsarimies, sivuäänet  
 Esa Saario  … komisario Gordon, tohtori Bartholomew, Carl Rossum  
 Aarre Karén  … Jokeri, Variksenpelätin kätyrit  
 Jenni Laakso  … Batgirl, naisäänet, Violet  
 Eero Saarinen  … Kirk Langström/Man-Bat, Roland Daggett  
 Rinna Paatso  … Harlekiini  
 Kimmo Rasila  … Matt Hagenin assitentti  
 Petra Karjalainen  … Francis Langström  
 Jukka Leisti  … Ra's Al Ghul  
 Ilkka Merivaara  … Komisario Bullock  
 Katariina Kaitue  … Reneé Montoya,Talia  
 Mikko Kivinen  … Pormestari Hill  
 Jarmo Mäkinen  … Kaksinaama/Harvey Dent, Raymond Bell  
 Jussi Lampi  … Bane  
 Martti Suosalo  … Arvuuttaja, poliisi  
 Antti Virmavirta  … Arnold Wesker/Vatsastapuhuja  

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo sankareista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo rikollisista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arnold Stromwell
  • Arnold Wesker ja Arpinaama
  • Baby Doll
  • Bane
  • Boss Biggis
  • Boxy Bennett
  • Candace
  • Dr. Emile Dorian
  • Dr. Hugo Strange
  • Dr. Milo
  • Dr. Montague Kane
  • Ferris Boyle
  • Gil Mason

Jaksoluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksot ovat lueteltu DVD:n mukaan.

  1. Lepakkoja ja ihmisiä ("On Leather Wings")
  2. Joulu jokerin seurassa ("Christmas With the Joker")
  3. Ei mitään pelättävää ("Nothing to Fear")
  4. Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa ("The Last Laugh")
  5. Suloista myrkkyä ("Pretty Poison")
  6. Maanalaiset asukkaat ("The Underdwellers")
  7. Näkökulma ("P.O.V.")
  8. Unohdetut ("The Forgotten")
  9. Ala klovniksi ("Be a Clown")
  10. Kaksinaama, osa 1 ("Two-Face: Part I")
  11. Kaksinaama, osa 2 ("Two-Face: Part II")
  12. Koskaan ei ole liian myöhäistä ("It's Never Too Late")
  13. Batman kellarissani ("I've Got Batman In My Basement")
  14. Kissa ja kynsi, osa 1 ("The Cat and the Claw: Part I")
  15. Kissa ja kynsi, osa 2 ("The Cat and the Claw: Part II")
  16. Jääsydän ("Heart of Ice")
  17. Näkymätön uhka ("See No Evil")
  18. Harmaa kummitus ("Beware The Gray Ghost")
  19. Tuomioennustus ("Prophecy of Doom")
  20. Savikasvo, osa 1 ("Feat of Clay: Part I")
  21. Savikasvo, osa 2 ("Feat of Clay: Part II")
  22. Jokerin petos ("Joker's Favor")
  23. Verikosto ("Vendetta")
  24. Voitonpelko ("Fear of Victory")
  25. Kellokuningas ("The Clock King")
  26. Rikoskuja ("Appointment in Crime Alley")
  27. Hullu hatuntekijä ("Mad as a Hatter")
  28. Synkät unet ("Dreams In Darkness")
  29. Ikuinen nuoruus ("Eternal Youth")
  30. Mahdoton uni ("Perchance To Dream")
  31. Naamiovaras ("The Cape and Cowl Conspiracy")
  32. Robin pihalla, osa 1 ("Robin's Reckoning: Part I")
  33. Robin pihalla, osa 2 ("Robin's Reckoning: Part II")
  34. Nauravat kalat ("The Laughing Fish")
  35. Ninjojen yö ("Night of the Ninja")
  36. Kissa pistoksissa ("Cat Scratch Fever")
  37. Bruce Waynen salaisuus ("The Strange Secret of Bruce Wayne")
  38. Terässydän, osa 1 ("Heart Of Steel: Part One")
  39. Terässydän, osa 2 ("Heart Of Steel: Part Two")
  40. Arvuuttajan synty ("If You're So Smart, Why Aren't You Rich?")
  41. Jokerin kilpailija ("Joker's Wild")
  42. Kissa pulassa ("Tyger, Tyger")
  43. Ihmissusi ("Moon of the Wolf")
  44. Samurain päivä ("Day of the Samurai")
  45. Terroria taivaalla ("Terror in the Sky")
  46. Pyy pivossa, Batman oksalla ("Almost Got 'Im")
  47. Kuin kaksi marjaa ("Birds of a Feather")
  48. Virtuaalitodellisuus ("What Is Reality?")
  49. Tuskan yö ("I Am the Night")
  50. Tasapainoton ("Off Balance")
  51. Mies joka tappoi Batmanin ("The Man Who Killed Batman")
  52. Mutavyöry ("Mudslide")
  53. Tohtori on kidnapattu ("Paging The Crime Doctor")
  54. Zatanna ("Zatanna")
  55. Mekaanikko ("The Mechanic")
  56. Harley ja Myrkkymuratti ("Harley and Ivy")
  57. Batmanin varjo, osa 1 ("Shadow of the Bat: Part I")
  58. Batmanin varjo, osa 2 ("Shadow of the Bat: Part II")
  59. Sokea, kuin lepakko ("Blind as a Bat")
  60. Demonin tehtävä, osa 1 ("The Demon's Quest: Part I")
  61. Demonin tehtävä, osa 2 ("The Demon's Quest: Part II")
  62. Hänen silikoni sielunsa ("His Silicon Soul")
  63. Tuli Olympoksesta ("Fire From Olympus")
  64. Lue huulilta ("Read My Lips")
  65. Huolinuket ("The Worry Men")
  66. ("Sideshow")
  67. ("A Bullet for Bullock")
  68. ("Trial")
  69. ("Avatar")
  70. Talossa ja puutarhassa("House and Garden")
  71. ("The Terrible Trio")
  72. ("Harlequinade")
  73. ("Time Out of Joint")
  74. ("Catwalk")
  75. ("Bane")
  76. ("Baby Doll")
  77. ("The Lion and the Unicorn")
  78. ("Showdown")
  79. ("Riddler's Reform")
  80. ("Second Chance")
  81. ("Harley's Holiday")
  82. ("Lock-Up")
  83. ("Make 'Em Laugh")
  84. Hyytävä tulevaisuus("Deep Freeze")
  85. ("Batgirl Returns")

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa julkaistut DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Batman: Mask of the Phantasm (21.12.1999)
  • Batman: The Animated Series – The Legend Begins (23.4.2002)
  • Batman & Mr. Freeze: Sub Zero (23.4.2002)
  • Batman: The Animated Series – Tales of the Dark Knight (22.4.2003)
  • Batman: The Animated Series – Out of the Shadows (22.7.2003)
  • Batman Collection (2003)
  • Adventures of Batman & Robin: Poison Ivy and The Penguin (2004)
  • Adventures of Batman & Robin: The Joker and Fire and Ice (2004)
  • Batman: The Animated Series, Volume 1 (6.7.2004)
  • Batman: The Animated Series – Secrets of the Caped Crusader (19.10.2004)
  • Batman: The Animated Series, Volume 2 (25.1.2005)
  • Batman: The Animated Series, Volume 3 (24.5.2005)
  • Batman: Mask of the Phantasm (Mini-DVD, 2005)
  • Double Feature: Sub-Zero and Mask of the Phantasm (12.2.2008)

Suomessa julkaistut DVD:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Batman – Legenda syntyy
  • Batman – Pimeän ritarin tarinoita
  • Batman – Esiin pimennosta
  • Batman – Lepakkomiehen salaiset seikkailut
  • Batman – Mustan kostajan paluu
  • Batman Animaatiosarja – Osa 1 (12.7.2006)[19]
  • Batman Animaatiosarja – Osa 2 (12.7.2006)[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Batman animaatiosarja, osa 1 DVD:n kommenttiraita. (englanniksi)
  2. a b c d e Batman: Legenda syntyy DVD:n Bruce Timmin haastattelu. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Batman: The Animated Series: Series Writers Bible. Draft, 28.11.1990.
  4. a b c d e f Batman: Pimeän ritarin tarinoita DVD:n Bruce Timmin ja Andrea Romanon haastattelu. (englanniksi)
  5. The Complete History: The Life and Times of the Dark Knight, s. 178. 1999.
  6. Bill Wrayn haastattelu. D. A. Kraft's Comics Interview, marraskuu 1993.
  7. Deirdre Sheppard: TV Review: Batman: The Animated Series 2007. Viitattu 16.9.2008. (englanniksi)
  8. IGN tammikuu 2007. Viitattu 4.1.2008. (englanniksi)
  9. TOP 100 Animated Series IGN, tammikuu 2009. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
  10. Wizard Magazine's Top 100 cartoons list 2001. Viitattu 16.9.2008. (englanniksi)
  11. Juniori.fi Viitattu 9.2.2008. (suomeksi)
  12. a b c Batman: The Animated Series; Merchandise Batman YTB. Viitattu 18.9.2008. (englanniksi)
  13. How to Draw Batman by Ty Templeton alibris.com. Viitattu 20.9.2008. (englanniksi)
  14. Batman Collection DVD 3-Pack Amazon.com. Viitattu 20.9.2008. (englanniksi)
  15. MobyGames Viitattu 16.9.2008. (englanniksi)
  16. The Adventures of Batman and Robin for SNES - MobyGames Viitattu 16.9.2008. (englanniksi)
  17. The Adventures of Batman & Robin for Sega CD Viitattu 16.9.2008. (englanniksi)
  18. a b c d e f imdb Viitattu 16.9.2008. (englanniksi)
  19. Batman – animaatiosarja osa 1. DVD DVD Plaza. Viitattu 16.9.2008.
  20. Batman – animaatiosarja osa 2. DVD DVD Plaza. Viitattu 16.9.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]