Storyboard

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Storyboard

Storyboard eli kuvakäsikirjoitus on elokuvan käsikirjoitukseen perustuva kuvasuunnitelma, jossa elokuvan tapahtumat esitetään sarjakuvan tapaan. Siinä määritetään yleensä käytettävät kuvakoot, kuvakulmat, toiminnan suunnat ja kameraliikkeet (panorointi, zoom, kamera-ajot). Storyboardin tarkoituksena on helpottaa tuotantoprosessia ja auttaa ohjaajaa, kuvaajaa ja muuta kuvausryhmää hahmottamaan elokuvan visuaalinen ilme ja kuvallinen kerronta jo ennen kuvausten alkua.[1]

Storyboard kehitettiin Walt Disneyn animaatiostudioilla 1930-luvun alkupuolella, ja 1940-luvulla siitä tuli suosittu apuväline myös näytelmäelokuvien suunnittelussa. Nykyisin storyboard on lähes aina käytössä animaatioelokuvien tuotantoprosessissa. Näytelmäelokuvissa on tavallista, että ainakin vaativista toimintajaksoista tehdään storyboard, mutta myös koko elokuvan kuvasuunnitelma voidaan laatia storyboardin muotoon. Storyboardin voi tehdä elokuvan ohjaaja, kuvaaja tai tehtävään erikseen palkattu piirtäjä eli storyboard artist. Mainos- ja muissa tilauselokuvissa storyboard havainnollistaa elokuvan tilaajalle (joka ei useinkaan ole elokuva-alan ammattilainen) myös elokuvan tarinaa sanallista käsikirjoitusta paremmin.

Kuvakäsikirjoitus television monikameratuotannossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Television ohjelmatuotannossa ennen muuta monikameratuotannossa kuvakäsikirjoitus-nimikettä käytetään tavallisesti hieman toisessa merkityksessä. Siellä se ei välttämättä ole storyboard, vaan kuvakäsikirjoituksella tarkoitetaan ns. ohjaajan käsikirjoitusta, käsikirjoitusta, mihin on merkitty kuvat [2]. Tällainen kuvakäsikirjoitus on tavallisesti kaksipalstainen. Oikealla on ohjelman verbaalinen tai tapahtumia selostava teksti tai esimerkiksi laulun sanat. Vasemmalla palstalla ovat kuvamerkinnät kuten kuvan numero, kameran numero, kuvakoko ja kuvan kohde tai sisältö sekä mahdolliset kameran liikkeet. Piirrettyjä kuvia siellä ei välttämättä ole. Tv-ohjelman kuvasuunnitteluvaiheessa tällaisen kuvakäsikirjoituksen tekevät ohjaaja ja kuvaaja yhdessä tai ohjaaja yksin, harvemmin kuvaaja yksin. Kuvasuunnitelma kuitenkin hyväksytään yhdessä. Kameraharjoituksissa tai kuvaustilanteessa kuvaussihteeri kuvakäsikirjoitusta seuraten varoittaa kameramiehiä tulevista kuvista, ja ohjaaja komentaa oikealla hetkellä kuvat ”ulos”. On myös mahdollista, että videomikseri leikkaa kuvat käsikirjoituksen perusteella ilman ohjaajan komentoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karri Laitinen, Antti Raike ja Timo Viikari: Storyboard Elokuvantaju. Viitattu 16.10.2009.
  2. Korvenoja: TV-kameratyön perusteet, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004, s. 161-162, ISBN 952-5158-28-4
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.