Feliks Jusupov

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

prinssi Feliks Feliksovitš Jusupov (tai Jussupov, Jusupov,Jossopov, Iusupov, Joussoupov, Joussoupof ) kreivi Sumarokov-Elston (ven. Феликс Феликсович Юсупов граф Сумароков-Эльстон) ( 23. maaliskuuta 1887 Pietari – 27. syyskuuta 1967 Pariisi), oli venäläinen aristokraatti, joka parhaiten muistetaan Grigori Rasputinin murhasta vuonna 1916.

[muokkaa] Varhaiselämä

Feliks Jusupov syntyiPietarissa Venäjän keisarikunnassa. Feliksen äidin Zenaida Nikolaievna Jusupovan (2. syyskuuta, 1861,Pietari-24. marraskuuta , 1939, Pariisi) puolelta Feliks oli tataarisukuinen joka oli yksi Venäjän rikkaimista suvuista jotka omistivat kaivoksia Siperiasta ja turkisteollisuutta. Feliksen isä oli kreivi Feliks Sumarokov-Elston (5. lokakuuta 1856, Pietari-10. kesäkuuta , 1928, Rooma, Italia), Moskovan kenraalikuvernööri vuosina 1914-1915. Feliksen vanhammat menivät naimisiin 4. huhtikuuta vuonna 1882 Pietarissa

Feliksestä tuli Jusupovin omaisuuden ja suvun päämies veljensä Nikolain (k. 1883) kuolemansa jälkeen 22. kesäkuuta 1908 kaksintaistelussa. Feliks lahjoitti omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen ja kiinteistöihin. Feliks eli poika miehenä hyvin epätavallista elämää. Oman elämänkerrassaan hän usein kertoo viettävänsä aikaa mustalaisten keskuudessa jossa oppi käyttämään naisellisia vaatteita. Vuosina 1909-1912 Feliks opiskeli Oxfordin yliopistossa jossa hän perusti Oxfordin Venäjän- seuran.

Feliks meni naimisiin prinsessa Irina Romanovin kanssa 22. helmikuuta vuonna 1914 Aniskovin palatsissa Pietariissa. Irinan vanhemmat olivat suuriruhtinas Aleksander Mihailovitš Romanov ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanova joka oli tsaari Aleksanteri III:n ja tämän puolison Maria Fjodorovnan neljäs lapsi vanhin tytär ja Nikolai II:sen sisko.

Irina ja Feliks saivan yhden lapsen prinsessa Irina Feliksovana Jusupovin (k. 30. elokuuta,1983 , Cormeilles, Ranska) joka syntyi 21. marraskuuta vuonna 1915. Pietariissa.

[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota ja Rasputinin murha

Irina ja Feliks olivat häämatkalla Euroopassa ja Lähi-idässä kun ensimmäinen maailmansota syttyi . He olivat Berliinissä kun tilanne syttyi vakavaksi. Irina pyysi apua serkultaan kruununprinsessa Cecilieltä jotta tämä vetoisi appiukkonsa keisari Vilhelm II:seen jotta tämä sallisi heidät matkustaa Saksan kautta Venäjälle. Keisari lupasi asettaa Jusupovit erääseen maaseutu huvilaan kunnes sota loppuisi. Feliksen isä vetoi kuitenkin Espanjan Saksan suurlähettilääseen joka salli Jusupovit matkustaa Tanskan kautta Suomen suurruhtinaskuntaan ja sieltä edelleen Venäjälle

Feliks muutti yhden Moikan palatsinsa siiven sotilassairaalaksi mutta vältti itse asepalvelun vedoten lakiin joka perustuu yhden lapsen vapautukseen.

16. ja 17. joulukuun 1916 välisenä yönä joukko vaikutusvaltaisia venäläisiä aatelisia – joihin kuului muiden muassa tsaarin serkku Dmitri Pavlovitš Romanov –ja Feliks Jusupov kutsuivat Rasputinin Moikan palatsiin ja tappoivat hänet.

[muokkaa] Maanpako

Tsaari Nikolai II:n luopuessa kruunusta ja Venäjän vallankumouksen aikana Jusupov palasi takaisin Pietariin, meni palatsiinsa ja otti mukaansa muutamia arvoesineitä ja suuntasi Krimille, josta hän matkusti brittiläisellä sotalaiva HMS Marlborough'lla Mustanmeren poikki Jaltasta Maltalle ja sieltä Italiaan. Italiasta hän matkusti junalla Pariisiin. Italiassa hän lahjoi virkamiehet timanteilla, jotta saisi viisumin. Pariisissa hän asui muutaman päivän Hotelli Vendômessa. Pariisista hän matkusti Lontooseen. Vuonna 1920 hän muutti takaisin Ranskaan, josta hän osti talon Rue Gutenbergilta Boulogne-Billancourtsta Pariisista, jossa hän asui koko loppuikänsä. Ranskaan Jusupov onnistui tuomaan palatsistaan Rembrandtin maalauksia, jotka hän myi Pariisissa

Jusupovien Pariisin kodista tuli venäläisten emigranttien keskus sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Maapaossa Irina ja Feliks elivät hyvää elämää Pariisissa. Jusupovit perustivat muotitalon jonka nimi oli Ifre (eli Irina ja Feliks).

Vuonna 1932 Jusupovit haastoivat amerikkalaisenelokuva yhtiön Metro-Goldwyn-Mayerin oikeuteen elokuvasta Rasputin and the Empress (Rasputin ja Keisarinna). Elokuvassa väitettiin että Rasputinin murhan syynä olisi ollut se, että Irinalla olisi ollut suhde munkkiin. Irinan nimi oli vaihdettu nimeksi prinsess Natasha.

Jusupovit sai 25 000 punnan korvaukset. Vuonna 1965 Yusupov haastoivat oikeuteen amerikkalaisen kaapelitelevio yhtiön Columbia Broadcasting Systemsin joka oli tehnyt näytlemän Rasputinin murhasta . Syyte oli että tietyt kohtauset olivat fiktiivisiä. Jusupovit hävisivät jutun.

Julkaistuaan muistelmansa joka koski Rasputinin murhaa haastoi Rasputinin tytär Maria Dmitri Pavlovitš Romanovin ja Feliks Jusupovin oikeuteen isänsä murhasta ja 800 000 Yhdysvaltain dollarin korvausta vasten. Oikeus kuitenkin totesi ettei sillä ole juridillistä oikeutta tuomita tapauksesta joka tapahtui ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjällä

Feliks Jusupov kuoli vuonna 1967 Pariisissa. Hänet on haudattu Sainte-Geneviève-des-Bois'in venäläiselle hautausmaalle Sainte-Geneviève-des-Boisiin

Jusupovien tytär Irina meni naimisiin kreivi Nikolai Dimitrivitš Sheremetevin (28. lokakuuta 1904, Moskova, Venäjä – 5. helmikuuta 1979 Pariisi, Ranska) kanssa joka oli Dimitri Sergeievitš Sheremetevinin ja kreivitär Irina Ilrionovna Vorontzova-Dachkovan poika. Irina ja Nikolai saivat yhden lapsen Ksenia Dimitrievana Sheremetevan (s. 1. maaliskuuta 1942, Rooma, Italia) joka meni naimisiin 20. kesäkuuta vuonna 1965 Ateenassa kreikkalaisen Ilias Sfrisin (20. elokuuta 1932 Ateena, Kreikka) kanssa