Biafra

Biafran tasavalta oli lyhytikäinen separatistinen valtio, joka irtosi Nigeriasta. Se perustettiin 30. toukokuuta 1967 ja lakkasi olemasta 15. tammikuuta 1970 sen ylimmän armeijakomennon virallisesti ilmoittaessa antautumisesta Nigerian armeijalle.

Pieni määrä maailman maista tunnusti sen itsenäisyyden, esimerkiksi Etelä-Afrikka, joka tosin sinänsä teki todennäköisesti karhunpalveluksen, koska sen apartheid-politiikan leimaama maine tuskin houkutteli muita Afrikan maita tunnustamaan Biafraa, vaikka olisivatkin olleet sen perustamisajatusten kannalla.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Nimen alkuperä

Nimen Biafra alkuperäinen muoto on Biafar tai Biafara, joka esiintyy useissa eurooppalaisten matkailijoiden kirjoittamissa teoksissa ja piirtämissä kartoissa 1500-luvulta alkaen. Vanhoissa kartoissa Biafran alue on huomattavasti suurempi kuin Biafran valtio. Suurimmillaan Biafra peitti koko Beninin valtakunnan ja Kongon kuningaskunnan väliin jäävän alueen, mutta tavallisesti sen katsottiin peittävän Biafran lahden ranta-alueet eli Itä-Nigerian ja Kamerunin, joskus pelkästään Kamerunin.

[muokkaa] Vallankaappausyritys 1966 itsenäisyyden taustatekijänä

Tammikuussa 1966 igbo-kansan upseerit Nigerian armeijassa yrittivät vallankaappausta, joka oli lyhytikäisyydessään verinen. Touko- ja syyskuussa 1966 Pohjois-Nigeriassa asuneet igbot joutuivat joukkomurhien kohteeksi.

Suurin osa Nigerian igboista asui senaikaisessa Itä-Nigeriassa, jonka sotilaskuvernöörinä oli igbo everstiluutnantti Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu. Hän julisti alueen itsenäiseksi, pääkaupunkinaan Enugu. Ojukwun joukot aloittivat liittovaltion omaisuuden haltuunoton, kuten esimerkiksi alueelle tulleiden postiautojen valtaamisen.

Kartta Biafrasta.

Nigeria vastasi aluksi taloussaarrolla ja myöhemmin aloitti sotilaalliset toimet.

[muokkaa] Biafran sota

Vihollisuudet alkoivat 6. heinäkuuta 1967. Seuranneessa Biafran sodassa biafralaiset joukot tekivät hyökkäyksiä Nigerian alueelle heinäkuussa ja elokuussa. Myöhemmin nigerialaiset saivat taas yliotteen ja aloittivat maan hitaan vyöryttämisen.

Biafran hallitus syytti Nigeriaa nälänhädän ja kansanmurhan käyttämisestä sodan aseena. Kieltämättä todellista siviiliväestön nälänhätää ja lääkepulaa pyrkivät lievittämään useat vapaaehtoisorganisaatiot toimittamalla maahan lääkkeitä ja ruokaa – sekä joidenkin väitteiden mukaan aseita, pääosin ilmasillan välityksellä. Nigerian hallitus syytti Biafran hallitusta myös palkkasoturien palkkaamisesta laajentamaan ja pitkittämään sotaa.

Vuoteen 1970 mennessä Biafran väestö kärsi nälänhätää ja sota oli tuhonnut maan perusteellisesti. Taloudellisen ja sotilaallisen romahduksen seuratessa Ojukwu pakeni maasta ja tasavallan maat liitettiin takaisin Nigeriaan. Biafran sodassa epäillään kuolleen noin miljoona ihmistä, pääasiassa nälkään ja tauteihin. Sota ja etenkin järkyttävien nälänhätäkuvien leviäminen maailmalle vahingoitti Nigerian julkisuuskuvaa maailmalla vakavasti.

[muokkaa] Biafran perintö

Vuonna 1999 perustettu MASSOB (lyhenne englanninkielisestä nimestä Movement for the Actualization of the Sovereign State of Biafra) ajaa Biafran uudelleen itsenäistymistä. Liike on saanut pontta entisen Biafran alueen väestön näennäisestä sorrosta. Se on saavuttanut huomattavaa suosiota erityisesti igbojen keskuudessa. Alun alkaen liikkeen toiminta perustui väkivallattomuuden periaatteelle, mutta Nigerian poliisivoimien voimankäyttö liikkeen hajottamisessa on synnyttänyt liikkeen piirissä kannatusta myös suoralle toiminnalle.