Esa Timonen
Esa Eljas Timonen (s. 28. toukokuuta 1925 Nurmes) on entinen maaherra, ministeri ja kansanedustaja. Hän asuu Liperin Harinjärvellä sekä Joensuussa[1]. Hän sai ministerin arvonimen 1992.
Hän toimi Maalaisliiton ja Keskustapuolueen kansanedustajana 1958–1967 ja Pohjois-Karjalan läänin maaherrana 1967–1992, toisena kulkulaitosministerinä 1964–1966, sosiaaliministerinä 1966–1967, työvoimaministerinä 1970 ja liikenneministerinä 1971–1972 ja 1975.
Koulutukseltaan hän on agrologi. Hän toimi Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran maatalousneuvojana 1952–1956, Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä 1956–1964 ja sairausvakuutustoimiston johtajana 1964–1967. Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuutettuna hän oli 1954–1967. Hän on ollut muun muassa Kehitysaluerahaston (Kera), Osuuskassojen keskusliiton, vakuutusyhtiö Suomi-Salaman, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO:n, OKOn, Keran ja Pohjois-Karjalan Sähkön hallintoneuvoston jäsen.
Hänen muistelmakirjansa on Metsän poika, Karjalan kuvernööri (kirjoitettu yhdessä Tuula-Liina Variksen kanssa 1996).
Nurmeksessa on hänen mukaansa nimetty tie.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Esa Timonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Timonen, Esa & Varis, Tuula-Liina: Metsän poika, Karjalan kuvernööri. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21231-8.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pekka Puustinen: Sodassa ei ole järkeä. Ministeri Esa Timonen oli yksi saksalaisia karkottamaan määrätyistä asevelvollisista.. Karjalainen, 5.1.2013, s. 13.
- Karjalan Maa 27.5.2005
| Edeltäjä: Veikko Helle |
Suomen työvoimaministeri 1970 |
Seuraaja: Veikko Helle |
| Edeltäjä: Kalervo Haapasalo Pekka Tarjanne |
Suomen liikenneministeri 1971−1972 1975 |
Seuraaja: Valde Nevalainen Kauko Hjerppe |
Sivulta puuttuu