Manic Street Preachers

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Manic Street Preachers
(1986– )
Manic Street Preachers esiintymässä Brightonissa.
Manic Street Preachers esiintymässä Brightonissa.
Tiedot
Tyylisuunta: rock
Tyylilaji: glam punk, indie rock, vaihtoehtorock
Kotipaikka: Wales, Yhdistynyt kuningaskunta
Laulukieli: englanti
Sivusto: www.manics.co.uk
Jäsenet
James Dean Bradfield laulu, kitara
Sean Moore rummut
Nicky Wire basso
Entiset jäsenet
Richey James Edwards kitara (19881995)
Flicker basso (1986–1988)
Levy-yhtiöt
Sony BMG 1991
Heavenly Records 1991

Manic Street Preachers on walesilainen rock-yhtye ja yksi 1990-luvun lopun suosituimmista brittiyhtyeistä. Yhtye tunnetaan erityisesti poliittisesti kantaaottavista sanoituksistaan ja kitaristi-sanoittajansa Richey James Edwardsin salaperäisestä katoamisesta vuonna 1995. Manic Street Preachersin tunnetuimpia lauluja ovat muun muassa ”If You Tolerate This Your Children Will Be Next”, ”A Design for Life”, ”Everything Must Go” ja ”Motorcycle Emptiness”. Kappale "Everything Must Go" oli myös Gran Turismo -pelin tunnusmusiikkina.

Vuonna 2001 Manic Street Preacherista tuli ensimmäinen Kuubassa konsertoinut länsimainen yhtye.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Alkuvuodet

Yhtye perustettiin vuonna 1986 nimellä Betty Blue (ranskalaisen 37°2 le matin -elokuvan mukaan). Tuolloin kokoonpanossa oli James Dean Bradfield, Sean Moore, Nicky Wire ja Flicker. Alkuaikana Wire toimi kitaristina ja Flicker basistina. Laulaja-kitaristi James Dean Bradfield kokeili myös sanoittamista, mutta jätti tehtävän kuitenkin Nicky Wirelle.

Vuonna 1988 Flicker jätti yhtyeen väittäen, että yhtye oli menossa poispäin punk-juuriltaan. Flickerin tilalle otettiin Richey James Edwards, joka oli toiminut yhtyeen kuljettajana ja roudarina. Flickerin lähdettyä Nicky Wire jätti kitaransoiton Edwardsille ja alkoi soittaa bassoa.

[muokkaa] Sooloprojektit

Vuoden 2005 loppupuolella sekä Bradfield että Wire ilmoittivat aikeistaan julkaista soolomateriaalia ennen bändin uutta levyä. Joulupäivänä 2005 bändi antoi virallisilla kotisivuillaan vapaasti julkaistavaksi Wiren uuden soolokappaleen I Killed The Zeitgeist päivän ajaksi. Kappaleen tyyli poikkesi huomattavasti Manics-soundista. Bradfieldin single That's No Way To Tell A Lie sekä albumi The Great Western julkaistiin heinäkuussa. Wiren albumi I Killed The Zeitgeist puolestaan julkaistiin syyskuussa samana vuonna.

[muokkaa] Kokoonpano

[muokkaa] Entiset jäsenet

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manic Street Preachers.

Henkilökohtaiset työkalut