Tieliikenne
Wikipedia
Tieliikenne tarkoittaa liikennettä teillä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tieliikenne Suomessa
[muokkaa] Liikennemäärät
Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto maanteiden liikennemääristä vuonna 2006.[1]
| Tieluokka | Keskimääräinen liikenne (autoa vuorokaudessa) | Liikennesuorite (miljoonaa autokilometriä) |
|---|---|---|
| Valtatiet | 5 562 | 17 399 |
| Kantatiet | 2 653 | 4 545 |
| Seututiet | 1 325 | 6 537 |
| Yhdystiet | 336 | 6 299 |
| Yhteensä | 1 219 | 34 780 |
Maanteiden liikennemäärät kasvavat tasaisesti, noin kaksi prosenttia vuodessa.[1] Suomen vilkasliikenteisin tie on Kehä I Pakilan kohdalla Helsingissä (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).
[muokkaa] Yleistä liikennesäännöistä
Jotta liikenne tiellä sujuisi turvallisesti ja sujuvasti, on tiellä liikuttaessa on noudatettava liikennesääntöjä. Suomessa liikennesäännöistä määrätään lähinnä tieliikennelaissa[2] ja -asetuksessa[3] sekä näiden nojalla annetuissa määräyksissä. Tiellä liikennesäännöistä tiedotetaan liikennevaloin, liikennemerkein, ajoratamerkinnöin ja erityistapauksissa myös liikenteenohjaajan merkein.
Suomessa on käytössä oikeanpuoleinen liikenne. Risteyksissä on väistettävä oikealta tulevaa tienkäyttäjää ja raitiovaunua, ellei liikennevaloin tai -merkein ole muuta määrätty. Suojatiellä olevalle tai sille aikovalle jalankulkijalle on annettava esteetön kulku. Kaikkien matkustajien täytyy käyttää henkilöautoissa turvavöitä. Turvavyöpakko ei koske kuorma-autoja eikä ammattiliikenteen harjoittajia kuten taksin kuljettajia. Jokaisessa moottoriajoneuvoissa on käytettävä ajovaloja vuorokaudenajasta riippumatta. Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea alkoholia veressä tai 0,22 milligrammaa litrassa uloshengitysilmaa[4].
Talvirenkaita on käytettävä on joulukuun alusta helmikuun loppuun sekä aina kelin niin vaatiessa kaikissa ajoneuvoissa lukuun ottamatta linja- ja kuorma-autoja. Talvirenkaita on käytettävä myös perävaunuissa. Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen ja ne on vaihdettava pois 31.3. tai viimeistään toista pääsiäispäivää seuraavana maanantaina, mikäli keli ei muuta vaadi. Toista pääsiäispäivää seuraava maanantai on 30.3. seuraavan kerran vuonna 2285. Nastattomia talvirenkaita saa käyttää ympäri vuoden.
[muokkaa] Nopeusrajoitukset
Suomessa yleinen nopeusrajoitus on taajama-alueella 50 kilometriä ja taajama-alueen ulkopuolella 80 kilometriä tunnissa. Yleiset nopeusrajoitukset ovat voimassa, jos liikennemerkein ei ole muuta määrätty. Suurin mahdollinen nopeusrajoitus on moottoriteillä 120 ja muilla teillä 100 kilometriä tunnissa. Valta- ja kantateillä yleisimmät nopeusrajoitukset ovat 100 ja 80 kilometriä tunnissa, joskin lyhyillä osuuksilla voi olla tätä alempia nopeusrajoituksia. Seutu- ja yhdysteiden yleisin nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Kaduilla nopeusrajoitus on yleisimmin 60 kilometriä tunnissa tai alempi. Moottoriteistä hieman alle kahdella kolmasosalla nopeusrajoitus on 120 kilometriä tunnissa. Muilla moottoriteillä rajoitus on yleensä 100 kilometriä tunnissa, joskus myös tätä alempi. Moottoriliikenneteiden yleisin nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa.
Talviajan alennetut nopeusrajoitukset ovat käytössä yleensä loka–maaliskuussa. Tällöin moottoriteiden nopeusrajoitus on enintään 100 kilometriä tunnissa. Lisäksi noin 10 000 tiekilometrillä nopeusrajoitus lasketaan 100:sta 80 kilometriin tunnissa. Tieosuudet, joilla talviajan nopeusrajoitukset ovat voimassa, sekä nopeusrajoitusten voimassaoloajat vaihtelevat jonkin verran vuosittain.[5]
Seuraavasta taulukosta ilmenee eri nopeusrajoitusalueiden pituus Suomen maanteillä[6]:
| Rajoitus (km/h) | Tiepituus (km) |
|---|---|
| ≤50 | 4 747 |
| 60 | 7 202 |
| 70 | 183 |
| 80 | 6 821 |
| 100 | 10 577 |
| 120 | 440 |
| Yleisrajoitus | 48 219 |
[muokkaa] Oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne
Useimmissa maissa on nykyisin voimassa oikeanpuoleinen liikenne. Näin on ollut Suomessakin jo vuodesta 1858 lähtien. Vasemmanpuoleinen liikenne on Euroopassa voimassa ainoastaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Maltassa ja Kyproksessa. Aikaisemmin on vasemmanpuoleinen liikenne ollut useissa muissakin maissa, kuten Ruotsissa vuoden 1967 syyskuun 3. päivään saakka (H-päivään) sekä Islannissa vuoteen 1968. Myös Itävalta-Unkarissa oli aikoinaan vasemmanpuoleinen liikenne, mutta ennen toista maailmansotaa kaikissa siihen kuuluneissa maissa oli jo siirrytty oikealle puolelle, Itävallassakin vuonna 1938 Anschlussin jälkeen.
Muissa maanosissa vasemmanpuoleinen liikenne on voimassa lähinnä useimmissa Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvissa maissa, kuten Intiassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja monissa Itä-Afrikan maissa, sitä vastoin ei enää Kanadassa. Aasian maista myös Japanissa ja Thaimaassa on vasemmanpuoleinen liikenne.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Heiniö, Heikki (toim.): Tietilasto 2006, Pikatilasto 27. helmikuuta 2007. Tiehallinto. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
- Tietilasto 2005 (Tilastoja 1/2006) 2006. Tiehallinto. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
- Grönroos, Matti: Suomen valta- ja kantatiet. Kyläteistä valtaväyliin (Tietoa Suomen tieverkosta ja sen historiasta) 2007. Viitattu 3. heinäkuuta 2007.
[muokkaa] Säädökset
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Heiniö, Heikki (toim.): Tietilasto 2006, Pikatilasto 27. helmikuuta 2007. Tiehallinto. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
- ↑ Tieliikennelaki 3.4.1981/267
- ↑ Tieliikenneasetus 5.3.1982/182
- ↑ Rikoslaki 19.12.1889/39 23 luku 3 § (20.12.2002/1198)
- ↑ Nopeusrajoitukset pysyvät ennallaan 21. syyskuuta 2006. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
- ↑ Tietilasto 2005 (Tilastoja 1/2006) 2006. Tiehallinto. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
