Tool

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tool band logo.png
Tool Barcelonassa vuonna 2006.
Tool Barcelonassa vuonna 2006.
Tiedot
Toiminnassa: 1990
Tyylilaji: progressiivinen metalli
progressiivinen rock
alternative metal
Kotipaikka: Los Angeles, Yhdysvallat
Laulukieli: englanti
Sivusto: toolband.com
Jäsenet
Maynard James Keenan laulu
Adam Jones kitara
Danny Carey rummut
Justin Chancellor basso (1995–)
Entiset jäsenet
Paul d'Amour basso (19901995)
Levy-yhtiöt
Zoo Entertainment  
Volcano II  
Tool Dissectional  

Tool on progressiivista metallia soittava yhtye, jonka albumeita on myyty miljoonia maailmanlaajuisesti. Pelkästään Yhdysvalloissa, jossa yhtyeen kaksi edellistä albumia Lateralus ja 10,000 Days nousivat listaykkösiksi, levymyynti yltää yli 10 miljoonaan. Valtavirtaan yhtye nousi kuitenkin varsinaisesti vasta vuonna 2006 albumilla 10,000 Days.

Tool tunnetaan omaleimaisista musiikkivideoistaan, joissa on surrealistisia piirteitä. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "Sober", "Ænema", "Stinkfist", "Schism" ja "The Pot".

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Danny Carey (rummut/perkussio)

Varhaiset vaiheet (1990–1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toolin perustivat vuonna 1990 Maynard James Keenan (vokalisti), Adam Jones (kitaristi), Paul d'Amour (basisti), sekä Danny Carey (rumpali).

Tool sai huomiota nopeasti ensimmäisellä virallisella julkaisullaan Opiate (1992). Nimi tuli Karl Marxin kuuluisasta sanonnasta, jolla viitattiin uskontoon kansan oopiumina. 6-raitainen EP sisälsi hitit Hush ja Opiate. Yhdysvaltojen kirosanojen sensuuria kritisoivasta Hushista julkaistiin single sekä tehtiin musiikkivideo.

Tool julkaisi ensimmäisen täysmittaisen albuminsa Undertowin vuonna 1993 ja aloitti kiertueen Rollins Bandin, Fishbonen ja Rage Against the Machinen kanssa. Toolin esiintyminen Lollapaloozan päälavalla 1993 sai paljon huomiota. Tämä toi bändille julkisuutta ja auttoi Undertow'ta myymään kultaa. Ensimmäisen hittinsä Tool sai singlestään Sober, josta tehtiin myös musiikkivideo. Kyseisessä videossa on otettu reilusti vaikutteita Quayn veljeksien animaatio-tekniikasta sekä synkästä kuvamateriaalista. Toisin kuin muita albumin kappaleita, Soberia on soitettu paljon eri radiokanavilla, ja sen video läpäisi Music Televisionin sensuurin. Samoihin aikoihin yhtyeeseen kohdistui myös negatiivista julkisuutta, sillä single Prison Sex sekä sen video kertoivat lapsen hyväksikäytöstä. Kappaletta ei suostuttu soittamaan radiossa, eikä musiikkivideokaan päässyt Music Televisionin soittolistoille.

Syyskuussa 1995 uuden albumin nauhoituksissa Paul d'Amour lähti bändistä. Vain kuukautta myöhemmin d'Amourin paikan yhtyeen basistina otti Justin Chancellor, joka oli aiemmin soittanut Toolin kanssa Euroopaa kiertäneessä Peach-yhtyeessä.

Ænima ja Salival (1996–2000)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ænima julkaistiin 1. lokakuuta 1996. Tyylillisesti sen äänimaailma on huomattavan erilainen verrattuna debyyttialbumiin Undertow, sillä Ænima on huomattavasti raskaampi, ja se sisältää enemmän progressiivisempia elementtejä. Oman osansa äänimaailman muutokseen toi uuden basistin Justin Chancellorin erikoinen soittotapa, joka sisälsi paljon efektien hyväksikäyttöä ja kitaramaisia sointukuvioita.

Albumilta julkaistiin single Stinkfist, joka sai ristiriitaista palautetta musiikkikanavilta. Kappaleen suorasanaiset viittaukset käsin tapahtuvaan anaaliseksiin olivat liikaa Music Televisionille, joka lyhensi kappaleesta tehtyä musiikkivideota ja nimesi sen uudelleen Track 1#:ksi[1]. Myös useat radiokanavat pyrkivät lyhentämään kappaletta ja sensuroimaan sen lyriikoita. Yhtyeen jäsenet eivät ymmärtäneet sensuuria, sillä heidän mukaansa kappaleen inspiraation lähteenä toimi Careyn Stinkfist-tuttava, joka ei pelännyt liata käsiään[2]. Kappaleen sanoituksissa Stinkfist-käsitettä pidetään ennemminkin eräänlaisena metaforana ihmisluonteen kyltymättömyydelle ja mielihaluille[3], eikä kappale liity väittämän mukaan mitenkään anaaliseksiin.

Vuoden 1997 aikana julkaistiin single ja video albumin kappaleesta "Ænema", joka toi Toolille sen ensimmäisen Grammy-palkinnon parhaasta metalliesityksestä vuonna 1998[4].

Edellisten singlejen lisäksi albumilta julkaistiin promosinglet H. ja Forty-Six & 2.

Æniman jälkeen Tool ei julkaissut viiteen vuoteen uutta albumia, mutta se keikkaili erittäin aktiivisesti vielä vuonna 1998 mm. Melvins-yhtyeen kanssa sekä satunnaisesti vuoden 1999 aikana. Niin sanottuna luppoaikana Toolin pitkäaikainen kitarateknikko Billy Howerdell perusti Keenanin kanssa sivuprojektin, joka nimettiin A Perfect Circleksi.

Vuonna 2000 Tool julkaisi VHS/DVD/CD-Box -kokonaisuuden Salival. Se sisälsi live-kappaleita vuosien 19961998 Æniman aikaisilta kiertueilta, B-puolia sekä coverin Led Zeppelinin No Quarter-kappaleesta. Mukana olivat videot kappaleista Sober, Prison Sex, Ænema sekä Stinkfist täysin sensuroimattomina versioina. Videotallenteen DVD-versio sisälsi myös Hush-kappaleen musiikkivideon, kun taas VHS-versioon ei sisältynyt kyseistä videota. Albumilla olevan "Third Eye"-kappaleen liveversio sisältää alussa Timothy Learyn puheen.

Adam Jones (kitara)

Lateralus (2001–2005)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosituhannen vaihteessa maailmalla liikkui pitkään huhuja Toolin uuden albumin ilmestymisestä. Vuonna 2001 Internetiin levisi Systema Encéphale-niminen albumi, jonka tekijäksi ilmoitettiin Tool. Albumin kappaleiden nimet olivat vaikeatajuisia ja epämääräisiä, kuten Numbereft, Encephatalis ja Coeliacus. Kuukautta myöhemmin bändi ilmoitti Systema Encéphalen olevan pila, jonka tarkoitus oli kritisoida Napsterin kaltaisia musiikinjakelupalveluita.

Lopuksi kuitenkin samana vuonna julkaistiin oikea albumi Lateralus. Samaan aikaan julkaistiin albumin ensimmäinen single kappaleesta "Schism", josta tehdyn musiikkivideon ohjasi Adam Jones. Lateralus-albumilla yhtye oli mennyt selkeästi progressiivisempaan ja taiteellisempaan suuntaan, jonka voi kuulla mm. hyvin erikoisista rytmikuvioista (mm. kappaleissa "The Grudge", "Schism" ja "Lateralus") ja syvällisemmistä lyriikoista. Albumin monimutkaisuus haastoi monet kriitikot ja fanit, mutta tästä huolimatta albumi oli suuri menestys, ja se nousi julkaisuviikkonaan listaykköseksi Puolassa[5], Kanadassa[6], Australiassa[7] ja Yhdysvalloissa[8]. Suomessa albumi nousi julkaisuviikollaan sijalle 11 [9]. Arvostettu musiikkilehti Kerrang! rankkasi Lateraluksen vuoden 2001 parhaaksi levyksi [10].

Yhtye aloitti toukokuussa välittömästi albumin julkaisun aikoihin lyhyen kiertueen, joka käsitti Yhdysvallat, Euroopan ja Australian. Kiertue loppui heinäkuussa, jonka jälkeen elokuussa yhtye pääsi arvostetun progressiivisen rockin pioneerin King Crimsonin kanssa kymmenen keikan Yhdysvaltain minikiertueelle.

Vuonna 2002 julkaistiin toinen single Parabola, joka sisälsi Parabolan lisäksi Parabol-osuuden. Ensimmäisen singlen tapaan myös kyseisestä singlejulkaisusta tehtiin musiikkivideo, jonka Parabola-osuudella esiintyy brittiläinen muusikko Tricky. Saman vuoden alkupuolella yhtye voitti toisen Grammy-palkintonsa kappaleesta Schism. Yhtye lopetti keikkailun marraskuussa 2002, jonka jälkeen yhtyeen jäsenet päättivät pitää pientä taukoa keskittyäkseen sivuprojekteihinsa. Tauon aikana esimerkiksi Keenanin A Perfect Circle julkaisi albumit Thirteenth Step (2003) ja Emotive (2004).

23. elokuuta 2005 Lateralus-albumista julkaistiin neljän kuvan ja kahden levyn vinyyliversio. Samoihin aikoihin yhtye oli aloittanut neljännen albuminsa nauhoitukset.

20. joulukuuta 2005 julkaistiin DVD-singlet kappaleista Schism ja Parabola. Molemmat sisälsivät kappaleiden musiikkivideot, kommenttiraidat ja uudelleenmiksaukset. Euroopassa singlet julkaistiin 9. tammikuuta 2006.

10,000 Days (2006–2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bändin viimeisin studioalbumi 10,000 Days julkaistiin 2. toukokuuta 2006. Albumilta julkaistiin 17. huhtikuuta single Vicarious.

Uusi albumi nousi julkaisuviikolla Yhdysvaltain, Kanadan, Puolan, Uuden-Seelannin, Israelin, Itävallan, Alankomaiden ja Norjan albumilistojen ykköseksi. Suomessa albumi sijoittui toiselle sijalle [11] ja myöhemmin samana vuonna käväisi ykköspaikalla (mid-price) [12]. Maailmanlaajuisesti albumia myytiin ensimmäisellä viikolla 564 000 kappalettalähde?. Albumi oli myynyt platinaa Yhdysvalloissa 2. kesäkuuta[13]. Vuoden lopulla julkaistiin toinen single The Pot, joka nousi Yhdysvaltain Billboardin ykköseksi. The Pot oli yhtyeen ensimmäinen listaykkössingle.

Kuten vuoden 2001 Lateralus-kiertueenkin, vuoden 2006 kiertueen yhtye aloitti kiertämällä ensin Yhdysvaltoja jatkaen sitten Eurooppaan. Ensimmäisen keikan Tool soitti 30. huhtikuuta Coachella-festivaaleilla. Suomessa yhtye esiintyi 9. heinäkuuta 2006 Ruisrock-festivaaleilla Turun Ruissalossa. Tuolloin Maynard James Keenan ilmoitti yhtyeen palaavan Euroopan konserttiareenoille marraskuussa 2006. Suomeen asti kiertue ei kuitenkaan sillä kertaa ulottunut.

Vielä vuoden 2007 alkupuolella julkaistiin kolmas ja viimeinen single kappaleesta Jambi.

Toolin kappale Vicarious oli Grammy-ehdokkaana vuoden 2006 parhaasta hard rock -esityksestä. 10,000 Days-albumi toi Toolille Grammyn kuitenkin vain paras albumin pakkaus-kategoriassa [14].

Pitkään aikaan viimeisin yhtyeen esiintyminen oli 14. joulukuuta 2007 Las Vegasissa. Tool palasi kuitenkin keikkalavoille heinä-elokuun ajaksi 2009. Huhtikuussa 2010 Keenan kertoi yhtyeen kirjoittavan uutta materiaalia seuraavalle albumille [1].

Tool esiintymässä vuonna 2006.

Tool Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grammy-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Undertow  (1993) (Zoo)
    • #50 U.S.; 2x platinaa
  • Ænima  (1996) (Zoo)
    • #2 U.S.; 3x platinaa
  • Salival  (2000) (Tool Dissectional)
    • livekokoelmalevy (CD+VHS/DVD)
  • Lateralus  (2001) (Tool Dissectional)
    • #1 U.S.; 2x platinaa
  • 10,000 Days  (2006) (Tool Dissectional)
    • #1 U.S.; platinaa

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viralliset musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tool  (1991) (demo)

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa nämä henkilöt ovat vierailleet Toolin kappaleissa livenä:

Sivuprojektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikilla Toolin jäsenillä on omia sivuprojekteja. Tunnetuin on Toolin pitkäaikaisen kitarateknikon Billy Howerdelin perustama yhtye A Perfect Circle. Howerdel halusi yhtyeeseen alun perin naislaulajan, mutta Maynard Keenanin tarjouduttua yhtyeen solistiksi Æniman nauhoitusten aikoihin päätyi Hordewel valitsemaan hänet.

Keenan on yhdessä Nine Inch Nailsin Danny Lohnerin kanssa perustanut yhtyeen nimeltään Puscifer, jolta on julkaistu yksi albumi. Lisäksi kappaleet REV 22:20 sekä Undertaker julkaistiin elokuvien Underworld OST sekä Underworld: Evolution soundtrackeilla. REV 22:20 julkaistiin uudelleenmiksattuna myös elokuvan Saw II soundtrackilla.

Keenan on myös esiintynyt kahdessa Bikini Bandits parodiafilmissä, sekä lyhytelokuvassa Sleeping dogs lie, jossa näytteli myös Rage Against The Machine- sekä Audioslave -yhtyeestä tunnettu rumpali Brad Wilk.

Toolin rumpali Danny Carey soittaa myös yhtyeissä Pigmy Love Circus sekä Volto!.

Basisti Justin Chancellor pitää vaimonsa avustuksella omaa kirjakauppaa Lobal Orning. Chancellor kuuluu myös bändiin Peach, mutta he eivät ole julkaisseet mitään uutta albuminsa Giving Birth to a Stone (1994) uusintajulkaisun (2000) jälkeen.

Adam Jones on tehnyt yhteistyötä The Melvinsin kiertuekitaristina ja Adrian Belewin (mm. King Crimson) kanssa. Lisäksi hän on ohjannut videoita ja suunnitellut taidetta Peachille.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tool
Danny Carey | Justin Chancellor | Maynard James Keenan | Adam Jones

Entiset jäsenet: Paul D'Amour

Studioalbumit
Opiate (EP) | Undertow | Ænima | Salival | Lateralus | 10,000 Days |

Katso myös: A Perfect Circle | Peach | Progressiivinen metalli