Oopiumi
Sivulta puuttuu 
Oopiumi on oopiumiunikosta saatava narkoottinen päihde. Oopiumi on saanut nimensä kreikan kielen sanasta opos, joka tarkoittaa mehua.[1] Oopiumista voidaan valmistaa useita päihteitä ja lääkkeitä, joista käytetään nimikettä opiaatit. Niitä ovat muun muassa heroiini, kodeiini, morfiini ja laudanumi.
Oopiumi sisältää useita alkaloideja, opiaatteja: muun muassa morfiini, kodeiini, tebaiini, papaveriini ja noskapiini.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Suurin oopiumintuottajamaa on Afganistan, jossa vuonna 2005 tuotettiin 89 % maailman laittomasta oopiumista. Toiseksi eniten oopiumia tuotetaan Myanmarissa.[2]
[muokkaa] Historia
1800-luvulla Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut tyytyväinen Kiinan kanssa syntyneeseen kauppataseeseen, jota korjatakseen se (tai Englannin Itä-Intian kauppakomppania sen puolesta) vei suuria määriä oopiumia Kiinaan. Oopiuminpoltosta syntyi suuri ongelma etelä-Kiinassa, minkä vuoksi Kiinan hallitus (Qing-dynastia) pyrki rajoittamaan oopiumikauppaa. Asiasta syttyi kaksi sotaa, ensimmäinen oopiumisota (1840-1842) ja toinen oopiumisota (1856-1860) Britannian ja Kiinan välillä. Eräs sotien tarkoituksista ja saavutetuista päämääristä oli oopiumikaupan salliminen Kiinassa.[3]
[muokkaa] Käyttötavat
Oopiumia käytetään polttamalla. Tätä tarkoitusta varten oli esimerkiksi Lontoossa useita "luolia". Oopiumunikosta voidaan myös uuttaa vaikuttavia aineita. Kuumalla vedellä uuttamalla syntyy unikkoteetä ja alkoholilla uuttamalla laudanumia.
[muokkaa] Vaikutukset
Euforia, uneliaisuutta, omaan maailmaan vetäytymistä
[muokkaa] Käytön haitat
Oopiumin käyttö aiheuttaa helposti fyysisen riippuvuuden. Vieroitusoireet ovat voimakkaat.
[muokkaa] Lainsäädäntö
Oopiumi on luokiteltu YK:n vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksessa huumausaineeksi.[4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Eliaksen yrttitarha Viitattu 12.5.2010.
- ↑ Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö EU:n huumevirasto/vuosiraportti 2006. 2006. Viitattu 12.5.2010.
- ↑ Unikonviljelijän opas: Oopiumin historiaa Viitattu 12.5.2010.
- ↑ Petäjä, Jukka: Kiistelty tupakka on savuava ase. Helsingin Sanomat / Kulttuuri, 30.12.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.5.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Depressantit | Stimulantit | Hallusinogeenit | Antipsykootit | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Narkootit: opioidit, heroiini, fentanyyli, oopiumiunikkohuume | Hypnootit: Barbituraatit, etanoli | Sedatiivit: Bentsodiatsepiinit, Diapam, GHB, GBL | Metyyliksantiinit: kofeiini | Psykomotoriset amiinit: MDPV, amfetamiini, kokaiini | Psykedeelit | Dissosiatiivit: DXM, PCP, ketamiini | Tyypilliset: | Epätyypilliset: Ketiapiini | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Serotonergiset: Psilosybiinisienet, DMT | Serotoniini- ja dopaminergiset: LSD, päivänsinihuume | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Empatogeenit, psykedeeliset stimulanttiamiinit: MDMA, MDA, 2C-amfetamiinit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Punakärpässieni | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Deliriantit: Marzine, Postafen, Datura stramonium, hullukaali, BZ-huume | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Jalostettu hamppukannabis, JWH-018, synteettinen Spice-huumekannabis, THC | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kannabis | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
