Ketiapiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ketiapiini
Ketiapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-(2-(4-dibentso[b,f][1,4]tiatsepin- 11-yyli-1-piperatsinyyli)etoksi)etanoli
Tunnisteet
CAS-numero 111974-69-7
ATC-koodi N05AH04
PubChem 5002
DrugBank APRD00675
Kemialliset tiedot
Kaava C21H25N3O2S 
Moolimassa 383,5099 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 9 %
Metabolismi Hepaattinen
Puoliintumisaika 6 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus

Reseptilääke

Antotapa Oraalinen
Seroquel-tabletteja.

Ketiapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääke (neurolepti), joka vaikuttaa keskushermostossa useisiin hermosolujen välittäjäainereseptoreihin. Sitä käytetään skitsofrenian hoidossa ja väsyttävän vaikutuksensa takia usein myös unilääkkeenä; joskus myös masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon ja joidenkin Aspergerin oireyhtymän oireiden vaimentamiseen. Monissa maissa sitä myydää n kauppanimellä Seroquel, Suomessa Orionin valmisteena Ketipinor. Seroquel valmisteesta on saatavana Suomessa myös pitkävaikutteinen Seroquel Prolong valmiste. Myös Mylanilta on Suomessa myynnissä Quetiapin Mylan ketiapiini rinnakkaisvalmiste.

Sisällysluettelo

Vaikutus[muokkaa]

Ketiapiini on epätyypillinen antipsykoottinen aine, joka vaikuttaa lukuisiin hermosolujen välittäjäainereseptoreihin. Se sitoutuu aivojen serotoniini- (5HT2) ja dopamiini-D1- ja D2-reseptoreihin. Aineella on suurempi selektiivisyys 5HT2- kuin D2-reseptoreihin, minkä arvellaan myötävaikuttavan ketiapiinin antipsykoottisiin ominaisuuksiin ja alhaiseen alttiuteen aiheuttaa ekstrapyramidaalisia (EPS) haittavaikutuksia (pakkoliikkeitä ja vapinaa).

Ketiapiini salpaa voimakkaasti myös histamiinireseptoreita ja adrenergisia alfa1-reseptoreita, jonkin verran heikommin adrenergisia alfa2-autoreseptoreita, mutta ei olennaisesti kolinergisia muskariinireseptoreita tai bentsodiatsepiinireseptoreita.

Ketiapiini vaikuttaa pääasiassa vaikuttamalla aivojen adrenergisiin ja serotonergisiin osiin. Ketiapiini sitoo vasta suurilla annoksilla dopaminergistä järjestelmää aivoissa.

Ketiapiinista muodostuu kehossa myös norketiapiinia, joka osaltaan aiheuttaa ketiapiinin terapeuttiset vaikutukset.

Sivuvaikutukset[muokkaa]

Tyypillisiä haittoja ovat hypotonia (alhainen verenpaine), uneliaisuus, voimattomuus, takykardia (sydämentykytys), ruoansulatuskanavan oireet, lihominen, suun kuivuminen, päänsärky sekä riniitti eli nenätulehdus. FDA:n mukaan ketiapiini saattaa aiheuttaa myös diabetesta ja sydänvaivoja. Ketiapiini kaksinkertaistaa riskin kuolla sydäninfarktiin.kenen mukaan?

Ketiapiinin lääkepitoisuusmäärityksistä voi olla hyötyä, mikäli potilaan vaste hoidolle on puutteellinen tai kyseessä on potilas, joka saa merkittäviä haittavaikutuksia pienistä lääkeannoksista. Ketiapiinin ja alkoholin yhteiskäyttö voi korostaa ketiapiinin käytön aiheuttamaa uneliaisuutta.[1]

Ketiapiinilla ja muilla toisen polven psykoosilääkkeillä on todettu sivuvaikutuksena laskimotukoksia. Ilmiön selitykseksi on esitetty, että psykoosilääkkeet vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen.[2]

Antipsykoottisten lääkkeiden pitkäaikaisen käyttö on todettu johtavan kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen ja aivovaurioihin.[3]

Ketiapiini vaikuttaa voimakkaasti adrenergiseen hermostoon, mikä voi johtaa verenkierron, kortisoli-, insuliini- ja verensokeritasojen vaarallisiin toimintahäiriöihin ja muutoksiin sekä aiheuttaa diabetestä. Erityisesti haiman alpha2 adrenaliini reseptorien herkistyminen voi aiheuttaa insuliiniresistanssia ja lääkitystä vähennettäessä vaarallista insuliinimäärien vähenemistä ja verensokeriarvojen nousua.lähde?

Annostus[muokkaa]

Hyvin matalilla (< 25 mg) annoksilla ketiapiini toimii pääasiassa antihistamiinina (histamiinireseptorien sitominen) ja adrenergistä järjestelmää salpaamalla. Hiukan korkeammilla annoksilla ketiapiini sitoutuu voimakkaasti serotoniinireseptoreihin. Korkeilla annoksilla (yli 300 mg) ketiapiini alkaa sitoutua myös dopamiinireseptoreihin. Ketiapiinin käyttö alle 200 mg:n päiväannoksena ei ole suositeltavaa kuin hetkellisesti lääkitystä aloitettaessa tai lopetettaessa (alle 30 päivän ajan).lähde?

Nopeavaikutteista ketiapiinia suositellaan käytettävän 2–3 kertaa päivässä, mikäli sitä ei yhdistetä muiden lääkkeiden kanssa. Lääkkeen hidasvaikutteinen (Seroquel Prolong) tabletti otetaan tavallisesti kerran päivässä.lähde?

Imeytyminen ja hajoaminen[muokkaa]

Nopeavaikutteinen ketiapiini imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta ja sen biologinen hyötyosuus on suuri. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1–2 tunnissa. Ketiapiini sitoutuu voimakkaasti (83 %) plasman proteiineihin.

Eliminaation puoliintumisaika on keskimäärin seitsemän tuntia. Ketiapiini eliminoituu pääasiassa maksametabolian kautta. Osa ketiapiinin metaboliiteista on farmakologisesti aktiivisia, mutta pienten pitoisuuksiensa takia metaboliiteilla ei ole arveltu olevan merkittävää kliinistä merkitystä. Ketiapiinin puhdistuman on todettu pienenevän vanhuksilla ja erityisesti maksan vajaatoiminnassa. Maksaentsyymejä indusoivat lääkeaineet, kuten karbamatsepiini ja fenytoiini, pienentävät ketiapiinin lääkepitoisuutta veressä.

Lopettaminen[muokkaa]

Ketiapiini-lääkitystä tulee käyttää tarkoin lääkärin ohjeiden mukaan. Lääkitystä ei tule lopettaa omatoimisesti. Lääkityksen äkillinen keskeyttäminen voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, nukkumisvaikeuksia ja mahdollisesti kuoleman.lähde?

Väärinkäyttö[muokkaa]

Ketiapiinia käytetään jonkun verran sen sedatiivisen, keskushermostoa lamaavan vaikutuksen vuoksi.

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]