Dopamiinireseptori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dopamiinireseptorit ovat merkittävä ryhmä metabotrooppisia G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja selkärankaisten keskushermostossa. Välittäjäaine dopamiini on dopamiinireseptorejen ensisijainen endogeeninen ligandi.

Dopamiinireseptorit ovat vuorovaikutuksessa monissa neurologisissa prosesseissa, mukaanlukien motivaatiossa, mielihyvässä, kognitiossa, muistamisessa, oppimisessa ja liikkeiden hienosäädössä, kuten myös neuroumpieritysjärjestelmäviestinnän moduloinnissa. Epänormaali dopamiiinireseptorien viestintä ja dopaminergisten hermojen toiminta on yhteydessä useisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin.[1] Tästä syystä dopamiinireseptorit ovat yleinen neurologisten lääkkeiden vaikutuskohde; antipsykootit ovat usein dopamiinireseptori antagonisteja ja psykostimulantit ovat tyypillisesti välillisiä dopamiinireseptori agonisteja.

Dopamiinireseptorien alatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetaan ainakin viisi dopamiinireseptorien alatyyppiä D1, D2, D3, D4 ja D5. Näistä D1 ja D5 kuuluvat D1-kaltaiseen reseptoriperheeseen, kun taas D2, D3 ja D4 kuuluvat D2-kaltaiseen reseptoriperheeseen. On olemassa viitteitä D6 ja D7 dopamiinireseptorejen olemassaolosta, mutta niitä ei ole vielä lopullisesti tunnistettu.[2]

Globaalilla tasolla D1-reseptoreita on laajalti ilmaistuna kautta aivojen. Lisäksi D1−2 alityyppejä löytyy 10-100 kertaa tiheämmin kuin D3−5 alityyppejä.[3]

Reseptori Geeni G-proteiini Mekanismi Tehtävä Ligandit
D1 DRD1 Gαs Adenylaattisyklaasi

cAMP

Proteiinikinaasi A

  • Hermosolujen kasvu ja kehitys
  • Käyttäytymisreaktioiden välitys
  • D2-reseptorin modulointi
D2 DRD2 Gαi Adenylaattisyklaasi

cAMP

  • Tarkkailu[5]
  • Skitsofrenia
  • Synaptinen plastisuus[5]
  • Muistijäljen syntyminen[5]
  • D2Sh
  • D2Lh
    • klassinen postsynaptinen reseptori joka välittää tietoa
    • viesti voi olla joko kiihottava tai vaimentava
D3 DRD3 Gαi Adenylaattisyklaasi

cAMP

D4 DRD4 Gαi Adenylaattisyklaasi

cAMP

D5 DRD5 Gαs Adenylaattisyklaasi

cAMP

Dopamiinireseptorien rooli keskushermostossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dopamiinireseptorit kontrolloivat hermoston viestintää, joka moduloi useita tärkeitä käyttäytymisen osa-alueita, kuten spatiaalityömuistia.[9] Vaikka dopamiinireseptoreita on levinnyt varsin laajalle, on aivojen eri alueilla eri reseptorityyppejä eri määrä, todennäköisesti heijastaen eri toiminnallisia rooleja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Girault J, Greengard P (2004). "The neurobiology of dopamine signaling". Arch Neurol 61 (5): 641–4. DOI:10.1001/archneur.61.5.641. PMID 15148138.
  2. Contreras F, Fouillioux C, Bolívar A, Simonovis N, Hernández-Hernández R, Armas-Hernandez M, Velasco M (2002). "Dopamine, hypertension and obesity". J Hum Hypertens 16 Suppl 1: S13–7. DOI:10.1038/sj.jhh.1001334. PMID 11986886.
  3. Hurley MJ, Jenner P (2006). "What has been learnt from study of dopamine receptors in Parkinson's disease?". Pharmacol Ther. 111 (3): 715–28. DOI:10.1016/j.pharmthera.2005.12.001. PMID 16458973.
  4. Zhang J, Xiong B, Zhen X, Zhang A. (2009). "Dopamine D1 receptor ligands: where are we now and where are we going.". Med Res Rev. 29 (2): 272–294. DOI:10.1002/med.20130. PMID 18642350.
  5. a b c Saab BJ, Georgiou J, Nath A, Lee FJ, Wang M, Michalon A, Liu F, Mansuy IM, Roder JC. (2009). "NCS-1 in the dentate gyrus promotes exploration, synaptic plasticity, and rapid acquisition of spatial memory.". Neuron 63 (5): 643–56. DOI:10.1016/j.neuron.2009.08.014. PMID 19755107.
  6. Joyce, JN; Millan, MJ (2007 Feb). "Dopamine D3 receptor agonists for protection and repair in Parkinson's disease.". Current Opinion in Pharmacology 7 (1): 100–5. DOI:10.1016/j.coph.2006.11.004. PMID 17174156.
  7. Breuer ME, Groenink L, Oosting RS, et al. (August 2009). "Antidepressant effects of pramipexole, a dopamine D3/D2 receptor agonist, and 7-OH-DPAT, a dopamine D3 receptor agonist, in olfactory bulbectomized rats". European Journal of Pharmacology 616 (1-3): 134–40. DOI:10.1016/j.ejphar.2009.06.029. PMID 19549514.
  8. Bertaina-Anglade V, La Rochelle CD, Scheller DK (October 2006). "Antidepressant properties of rotigotine in experimental models of depression". European Journal of Pharmacology 548 (1-3): 106–14. DOI:10.1016/j.ejphar.2006.07.022. PMID 16959244.
  9. Williams G, Castner S (2006). "Under the curve: critical issues for elucidating D1 receptor function in working memory". Neuroscience 139 (1): 263–76. DOI:10.1016/j.neuroscience.2005.09.028. PMID 16310964.