Synapsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Synapsi on kahden hermosolun eli neuronin liitospinta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy tai jää siirtymättä neuronista toiseen. Neuronista lähtee viejähaarakkeita, aksoneja, jotka nimensä mukaan vievät hermoimpulssia eteenpäin. Aksoni haaroittuu päästään useaksi synapsipäätteeksi ja päät muodostavat joko synapsin neuronien dendriittien eli tuojahaarakkeiden kanssa tai hermo-lihasliitoksen, joka on muutoin synapsin kaltainen systeemi, mutta jossa tiedon vastaanottajana toimii lihas.

Kun keskushermostosta lähtee käsky esimerkiksi lihaksille, tieto välittyy neuronien välityksellä. Peräkkäisten neuronien määrä riippuu kohteesta. Käsky välittyy neuronista toiseen synapsien kautta. Stimuloitu neuroni vapauttaa aksoninsa synapsipäätteestä synapsirakoon välittäjäaineita, joita on varastoitu valmiiksi välittäjäainerakkuloihin. Siitä onko tarkoituksena stimuloida vai inhiboida riippuu, mitä välittäjäainetta vapautuu synapsirakoon. Vastaanottavan neuronin dendriitin reseptorit tunnistavat välittäjäaineet, jotka sitoutuvat reseptoreihin ja aiheuttavat vasteen. Reseptorit välittävät tiedon solun sisään, jonka seurauksena ionikanavien toiminta muuttuu siten että solukalvon lepopotentiaali muuttuu. Solukalvon jännite on negatiivinen, mutta jos synapsi on eksitoiva, tapahtuu depolarisaatio. Tällöin kalvojännite on hetken positiivinen, ja vastaanottavassa neuronissa syntyy aktiopotentiaali, joka ajaa tietoa edelleen eteenpäin. Inhiboiva synapsi aiheuttaa hyperpolarisaation, joka aiheuttaa ionikanavien välityksellä kalvojännitteen hetkellisen muuttumisen entistä negatiivisemmaksi, ja estää tiedon edelleen siirron tai rentouttaa lihaksen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Synapsi.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.