Pyörtyminen
Wikipedia
Pyörtyminen (lääk. synkopee) on aivojen verenkierron äkillisestä heikkenemisestä aiheutuva ohimenevä tajuttomuus. Pyörtyneen tajuttomuustila kestää yleensä muutamasta sekunnista minuuttiin. Jos tajunnan häiriötila kestää paria minuuttia kauemmin, kyse on pyörtymistä vakavammasta tajuttomuustilasta.
Pyörtymisen aiheuttama lihasten äkillinen veltostuminen voi johtaa siihen, että pyörtyvä henkilö lysähtää maahan. Vaikka pyörtyminen ei itsessään ole yleensä vaarallista, pyörtyvä henkilö saattaa loukata itsensä vakavastikin kaatuessaan maahan, esimerkiksi lyödessään päänsä johonkin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pyörtymisen syyt ja oireet
Pyörtyminen johtuu aivoverenkierron häiriöstä, joka puolestaan aiheutuu tavallisesti verisuonten jänteystason alenemisesta. Tällöin verellä on taipumus pakkautua kehon alempiin osiin, minkä seurauksena aivojen verenkierto ja hapensaanti jää riittämättömäksi.[1] Myös verenpaineen tai veren hiilidioksidipitoisuuden äkilliset muutokset voivat johtaa pyörtymiseen. Pyörtymisen välillisesti aiheuttavat verenkierron muutokset saattavat johtua muun muassa seuraavista syistä:
- pitkään paikoillaan seisominen
- voimakas pelko- tai kiputila tai epämiellyttävä kokemus (esimerkiksi rokotus tai verinäytteen otto)
- pahoinvointi tai oksentaminen
- voimakas yskiminen
- hyperventilaatio
Välittömästi pyörtymistä edeltävinä oireina voivat olla huojuminen tai epävarma olo, pahoinvointi, hikisyyden tunne, kalpeus, näön hämärtyminen ja näkökentän kaventuminen. Äkillisen pyörtymisen jälkeen henkilö voi tuntea itsensä säikähtäneeksi. Myös väsymys on tyypillinen tuntemus pyörtymisen jälkeen. Muisti katkeaa yleensä vain kehon lysähtäneisyyden ajaksi, ja tavallisesti pyörtyjä muistaa hyvin vielä välittömästi pyörtymistä edeltävät oireet.
Tavallista pyörtymistä kutsutaan vasovagaaliseksi eli vasomotoriseksi synkopeeksi. Se on ohimenevä ja vaaraton tila, jonka takia ei ole aihetta käydä lääkärin vastaanotolla, ellei pyörtyjä ole esimerkiksi loukannut itseään. Jos pyörtymistä kuitenkin tapahtuu usein, kannattaa pyrkiä tunnistamaan pyörtymiseen johtavat syyt, jotka selviävät parhaiten lääkärin tutkimuksella. Joskus taustalla voi olla sairaus kuten sydämen rytmihäiriöt, sokeritauti tai epilepsia. Tavalliseen pyörtymiseen ei koskaan liity tajuttomuuden jälkeistä sekavuutta, mikä erottaa sen esimerkiksi epileptisistä kohtauksista.
Tavallisen pyörtyminen johtuu verenpaineen nopeasta alenemisesta, joka puolestaan aiheutuu yleensä verisuonten laajenemisesta tai sydämen sykkeen äkillisestä hidastumisesta. Voimakkaan pelon tai kivun aiheuttaman pyörtymisen selityksenä on autonomisen hermoston ylireagointi, mutta tarkkaa syytä tähän ei vielä tunneta.[2] Hyperventilaation yhteydessä puolestaan veren hiilidioksidipitoisuus alenee ja pH-arvo nousee, mistä aiheutuu verisuonten supistuminen ja sitä kautta aivojen hapen saannin väheneminen.[3]
[muokkaa] Kasvuikäisten pyörtyily
Pyörtyily on varsin tavallista kasvuikäisillä nuorilla, ja se liittyy voimakkaaseen fyysiseen kasvuvaiheeseen. Nuori saattaa pyörtyä usein nopeasti ylös noustessaan, pitkään paikallaan seistessään tai jännittävissä tilanteissa. Kasvuikäisten pyörtyily on tavallista, verenpaineen äkillisestä alenemisesta johtuvaa pyörtymistä, joka on sinänsä vaaratonta. Pyörtymiseen taipuvat nuoret oppivat yleensä tunnistamaan pyörtymistä edeltävät oireet, joita ovat muun muassa silmien sumeneminen, korvien kohina, kuuloaistimuksen muutokset, haukottelu, ja pahoinvointi.[4] Oireiden ilmetessä pyörtyminen ja sen aiheuttama kaatuminen voidaan välttää käymällä nopeasti pitkälleen ja nostamalla jalat ylös.
Pyörtymisen voi melko helposti saada aikaan myös tahallisesti; varsinkin kouluikäiset lapset harrastavat usein syviin hengityksiin sekä niiden jälkeiseen nopeaan ylösnousuun ja hengityksen pidättämiseen perustuvaa pyörtymisleikkiä, ja joskus myös vaarallisena pidettyä tukehduttamispeliä.
