Tardiivi dyskinesia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tardiivi dyskinesia (TD) on vegetatiivisen eli autonomisen hermoston synnyttämä tila, joka ilmenee lihaskireyksinä ja jännitystiloina etenkin kasvojen ja kaulan alueella. Tooniset krampit voivat ulottua myös selkään ja ylävartalon alueelle. Useat neurolepti-tyyppiset lääkeaineet saattavat synnyttää näitä joskus tuskallisiakin kasvo- ja kaulalihasten kramppeja ja kouristustiloja. Ilmiötä kuvataan mm. "suun mukeltamisena". TD saattaa synnyttää hampaisiin kiillevauriota usein toistuvana.

Vain hyvin harva antipsykootti saattaa jo kerta-annoksesta nostaa esiin TD-oireilun. Tällöin kyseessä saattaa olla ohimenevä akuutti dystonia. Oireilun määrä on myös lääkeannostuksen tasosta riippuvaista. Myös uudemmat ns. 2. polven neuroleptit voivat aiheuttaa TD:tä.

Joidenkin jo luultavasti käytöstä poistettujen antiemeettisiksi tarkoitettujen lääkkeiden kohdalla (kuten Torecan) on jo yhden tabletin suuruinen kerta-annos saattanut aihettaa TD-oireiluja akuutisti. Akuutti TD-oireilu voi olla mahdollista joidenkin herkästi ekstrapyrimidaalisia sivuoireita aiheuttavien lääkkeiden kohdalla. Pitkäaikaisissa neuroleptien lääkkeenkäytössä on ongelma kuitenkin ollut yleensä seurausta ko. lääkkeen pitkäaikaisvaikutuksesta. Tällöin TD voi tulla hyvinkin hankalaksi hoitaa. Tuoreeltaan on esitetty Duodecim-verkkolehdessä, että melatoniini mahdollisesti auttaisi pitkäkestoiseen tardiiviin dyskinesiaan.

Tardiiviin dyskinesiaan tehoavat "vastalääkkeinä" parhaiten vanhat antiparkinsonismi-lääkkeet, kuten biperideeni (kauppanimiä: Akineton, Ipsatol). Ne auttavat myös muihin neuroleptien aiheuttamiin sivuoireisiin, tehon taso lienee vaihteleva yksilöllisesti. Mikäli TD -taikka muut sivuoireet ovat vakavia taikka hankalia, joudutaan neuroleptilääkitys usein joko vaihtamaan toiseen taikka kokonaan lopettamaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Therapia Fennica 1974, TF74
  • Lääkkeet ja niiden käyttö, Alfering-Olli-Tuomi, SHKS-WSOY 1977

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]