Loratsepaami

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Loratsepaami
Loratsepaami
Loratsepaami
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-9-kloori-6-(2-kloorifenyyli)-4-hydroksi-2,5-diatsabisyklo-(5.4.0)undeka-5,8,10,12-tetraen-3-oni
Tunnisteet
CAS-numero 846-49-1
ATC-koodi N05BA06
PubChem 3958
DrugBank APRD00116
Kemialliset tiedot
Kaava C15H10N2Cl2 
Moolimassa 321.2
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 85%
Metabolismi Hepaattinen
Puoliintumisaika 10-20 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D (USA)

Reseptiluokitus

Schedule IV(US)

Antotapa Oraalinen, I.M., I.V., parenteraalinen

Loratsepaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine. Suomessa loratsepaamia myydään tuotenimillä Temesta ja Lorazepam Orifarm.

Käyttöalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loratsepaami on keskipitkävaikutteinen bentsodiatsepiini. Sitä käytetään erilaisiin jännitys- ja ahdistustiloihin, unettomuuteen ja rauhoitteena ennen kirurgisia leikkauksia. Loratsepaamia käytetään myös usein lievittämään akuutteihin psykoositiloihin liittyvää ahdistuneisuutta.[1] Loratsepaami sopii myös epileptisten kohtausten hoitoon.[2]

Loratsepaami on markkinoilla olevista anksiolyyteistä pienimmällä annoksella vaikuttava. 1 mg loratsepaamia vastaa karkeasti arvioiden noin 10 mg diatsepaamia, joka vastaa noin 35 mg oksatsepaamia.[3]

Loratsepaami ei aiheuta hengityslamaa siinä määrin kuin esimerkiksi diatsepaamilähde?, joka tuottaa monenlaisia metaboliitteja. Loratsepaamia voidaan annostella myös lihaksen ja suonensisäisesti. Käyttöaiheena on erityisesti akuutti psykoosi ja psykoottistasoinen alkoholin vieroitusoireyhtymä (Delirium tremens).

Eri valmistajien loratsepaamivalmisteita

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loratsepaamin hyvin yleiset haittavaikutukset ovat uneliaisuus, väsymys, ja uupumus.

Loratsepaamin pitkäaikainen käyttö varsinkin suurilla annoksilla aiheuttaa riippuvuutta. Koska loratsepaamilla on suhteellisen lyhyt puoliintumisaika, se aiheuttaa joillain potilailla pitkäaikaisen käytön jälkeen voimakkaampia vieroitusoireita kuin jotkin muut bentsodiatsepiinit.[4] Vieroitusoireet ovat samankailtaiset kuin muillakin bentsodiatsepiineilla. Vieroitusoireiden välttämiseksi pitkään jatkunut käyttö tulee lopettaa lääkärin valvonnassa ja vähentämällä annosta vähän kerrallaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00059
  2. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../nak04797
  3. http://www.benzo.org.uk/bzequiv.htm
  4. Kemper N; Poser W, Poser S. (December 5, 1980). "[Benzodiazepine dependence: addiction potential of the benzodiazepines is greater than previously assumed (author's transl)]". Deutsche medizinische Wochenschrift (1980). 105 (49): 1707–12. PMID 7439058. 
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.