Lääkkeiden väärinkäyttö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lääkkeiden väärinkäyttö voi olla mahdollisesti hengenvaarallista sekakäyttöä. Alkoholia, unilääkkeitä, opioideja ja rauhoittavia lääkkeitä.

Lääkkeiden väärinkäyttö tarkoittaa ilmiötä, jossa henkilö käyttää lääkettä väärin eli toisin kuin lääketieteen ammattilainen on ohjeistanut tai laajemmin toisin kuinka niitä on tarkoitettu käytettävän (muuhun kuin lääkekäyttöön). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa lääkkeiden väärinkäyttö määriteltiin reseptin vastaiseksi käytöksi tai käytöksi ilman reseptiä.[1] Kyselytutkimusten perusteella yleisin syy lääkkeiden väärinkäyttöön on nukkuminen tai sen helpottaminen.

Lääkkeiden väärinkäyttö voi olla myös lääkkeen käyttöä päihtymistarkoituksessa, ja tällöin käytetyt lääkeaineet ovat verrattavissa niin sanottuihin laittomiin huumeisiin. Esimerkiksi opioideja sisältäviä kipulääkkeitä saatetaan väärinkäyttää käyttämällä niitä silloin kun henkilöllä ei ole sellaista lääkitystä vaativaa kipua. Lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvät lääkkeiden katukauppa, lääkereseptien väärennökset ja lääkärit, jotka kirjoittavat lääkereseptejä ilman potilaan tilan asiaankuuluvaa määrittämistä. Lääkkeiden käyttöön päihtymistarkoituksessa voi liittyä sekakäyttöä.

Lääkkeiden väärinkäyttöä tilastoidaan heikosti, sillä väärinkäytön raja on vaikea määritellä. Määrättyjen lääkeannosten määristä ei voida vetää johtopäätöksiä, koska ne ovat yksilöllisiä.

Väärinkäytettyjä lääkeaineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päihteenä käytetään erityisesti ahdistuksen, unettomuuden tai kivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.[2] Kyselytutkimusten perusteella yleisin syy lääkkeiden väärinkäyttöön on nukkuminen tai sen helpottaminen.[1][3] Lääkkeen päihdekäyttöpotentiaaliin vaikuttavat lääkkeen imeytymisnopeus ja sen aikaansaaman mielihyväkokemuksen intensiteetti.[4]

Yleisiä väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat PKV-lääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit, opioidit, amfetamiinijohdokset ja -seokset. Vuonna 2008 rikosilmoituksissa eniten tavatuimmat: Diapam (diatsepaami), Rivatril (klonatsepaami), Tenox (tematsepaami) ja Xanor (alpratsolaami).[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valvonnan kannalta keskeisiä lääkkeitä ovat: kodeiini (Panacod, Ardinex), kovaan kipuun tarkoitetut opioidit, ”matala-mg”-bentsodiatsepiinit (alpratsolaami, klonatsepaami, loratsepaami, midatsolaami), bentsodiatsepiinien kaltaiset nukahtamislääkkeet, pregabaliini ja stimulantit (ADHD-lääkkeet).[5] ADHD-lääkkeiden päihdekäytön riski on pienin atomoksetiinilla ja bupropionilla ja suurin lyhytvaikutteisella metyylifenidaatilla ja amfetamiinivalmisteilla.[4]

Suomessa 2000-luvulla buprenorfiinin väärinkäyttö on korvannut heroiinin käytön.[6]

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valvira ei tilastoi lääkkeiden väärinkäyttöä. Lääkkeiden väärinkäyttöä tilastoidaan heikosti, sillä väärinkäytön raja on vaikea määritellä. Määrättyjen lääkeannosten määristä ei voida vetää johtopäätöksiä, koska ne ovat yksilöllisiä.[7]

Karjalainen, K. & Hakkarainen, P. vuoden 2013 tutkimuksen mukaan noin 250 000 suomalaista on joskus väärinkäyttänyt lääkkeitä. Tutkimuksen mukaan noin seitsemän prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä (15-69 vuotta) oli joskus elämänsä aikana väärinkäyttänyt lääkkeitä ja viimeisen vuoden aikana alle kolme prosenttia. Tutkimuksen mukaan yli puolet lääkkeitä joskus väärinkäyttäneistä henkilöistä ei ollut käyttänyt niin sanottuja laittomia huumeita.[8][3]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2012 väestötutkimuksen mukaan noin kolmekymppisistä miehistä joka kymmenes on käyttänyt lääkkeitä päihtymistarkoituksessa.[9] Lääkkeiden väärinkäyttö on Suomessa yleisempää naisilla kuin miehillä.[1] Yhdysvalloissa ADHD-tarkkaavaisuushäiriöön tarkoitettujen stimulanttilääkkeiden väärinkäyttö on yleistynyt teinien keskuudessa.[10]

Vuoden 2008 syyskuussa reseptiväärennöksiä todettiin Suomessa 913.[2] Vuosittain n. 50 lääkäristä tehdään reseptien kirjoittamisen vuoksi valitus, kun lääkäreitä on Suomessa noin 24 000. 10–15 lääkäriä saa reseptinkirjoitusrajoituksen vuosittain.[5] Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan ammattioikeuksien poisto- ja rajoituspäätökset ovat nousseet Suomessa 2000-2012.[11] Päihdeongelmaisista hoitajista moni on hakeutunut vanhustenhuoltoon tai kotisairaanhoitoon, joissa lääkkeisiin pääsee helpoimmin käsiksi.[12]

Reseptiväärennöksien lisäksi käyttäjät ovat kiertäneet lääkäriltä toiselle hankkimassa useita reseptejä. Suomessa reseptiväärennöksien ja reseptien keräämisen ehkäisemiseksi on otettu käyttöön sähköinen resepti. Järjestelmän avulla lääkäri näkee potilaan lääkehistorian suoraan koneeltaan ja sähköistä reseptiä on liki mahdoton väärentää. Järjestelmän käyttöönotto on kuitenkin johtanut osaltaan lievään apteekkimurtojen ja -ryöstöjen lisääntymiseen.[13]

Vaarallisuus ja sekakäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa myrkytyskuolemien tärkeimmiksi löydöksiksi todetut lääkeaineet vuoden 2010 järjestyksessä
Lääkeaine 2006 2007 2008 2009 2010
Buprenorfiini 28 35 32 38 49
Tramadoli 28 41 36 35 47
Kodeiini 49 44 61 46 39
Amitriptyliini 48 35 34 39 32
Levomepromatsiini 32 30 36 26 24
Tsopikloni 29 31 30 29 21
Fentanyyli 3 7 15 6 20
Ketiapiini 10 12 12 25 17
Mirtatsapiini 14 19 14 16 16
Metadoni 13 16 18 20 15
Pregabaliini 1 7 9 12 15
Lähde: [14]

Lääkeaineiden aiheuttamiin myrkytyskuolemiin menehtyi Suomessa vuonna 2007 570 ihmistä.[15] Vuonna 2009 lääkeaineiden aiheuttamia myrkytyskuolemia oli 636, joista 301 itsemurhia[16]. Lisäksi vuosittain tapahtuu satoja lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksien aiheuttamia kuolemantapauksia.[17] Kolme neljästä lääke- ja huumeaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon hakeutuneesta käyttää opioideja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2012 huumeraportin mukaan huumepotilaista lähes 60 prosenttia käytti ainakin kolmea ongelmapäihdettä.[18] Usean päihteen samanaikaista käyttöä kutsutaan sekakäytöksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Univaikeudet usein lääkkeiden väärinkäytön taustalla Keskisuomalainen 25.10.2013.
  2. a b c Lääkkeiden väärinkäyttö tuttua jopa ala-asteikäisillä Terve.fi 2008.
  3. a b Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset Yhteiskuntapolitiikka 2013.
  4. a b ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski Käypä hoito 24.11.2011.
  5. a b Lääkkeiden päihdekäyttö ja valvonta Elina Kotovirta 25.9.2013
  6. Buprenorfiinin väärinkäyttö on Suomessa korvannut heroiinin Verkkouutiset 14.2.2014.
  7. Lääkkeiden väärinkäytön tutkimiseen kaivataan työkaluja Tutka 24.9.2013.
  8. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset referaatti, Teemu Kaskela, 30.10.2013.
  9. Vahvojen lääkkeiden väärinkäyttö huolettaa tutkijoita Yle 19.3.2012.
  10. Tarkkaavaisuushäiriöön tarkoitettujen lääkkeiden väärinkäyttö yhä yleisempää Tohtori.fi 03.09.2009
  11. Sadoilta terveydenhuollon työntekijöiltä poistettu ammattioikeus mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi Seinäjoen Sanomat 23.01.2013.
  12. SAIRAANHOITAJIEN PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖ Opinnäytetyö, Sanna Blomqvist, 2013.
  13. Sähköinen resepti lopetti lääkäreillä kiertämisen Karjalainen 26.08.2014.
  14. Lääkärilehti: Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun
  15. Lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt Yle 3.11.2009.
  16. Lääkärilehti: Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun
  17. Lääkkeet Päihdelinkki Pikatieto
  18. Lääkkeiden sekakäyttö ja moniongelmaisuus haastavat päihdepolitiikan Kansan Uutiset 8.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]