Avicenna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avicenna

Avicenna (pers. Abu Ali Husain ebn Abdallah Ebn-e Sina tai lyhyesti Ibn Sina; 9801037) oli persialais-turkkilainen[1][2][3][4][5] lääkäri, filosofi ja tiedemies. Hänen tuotantonsa koostuu 450 teoksesta lähinnä filosofian ja lääketieteen alalta.

Monet pitävät Avicennaa nykyaikaisen lääketieteen isänä. Hän oli tunnettu Aristoteleen kommentaattori, ja hän pyrki ajattelussaan yhdistämään uusplatonismin ja aristotelismin. Hänen pääteoksellaan Al-Shifa (Sielun tervehtymisen kirja) oli suuri vaikutus myös keskiajan länsimaisiin filosofeihin, kuten Tuomas Akvinolaiseen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avicennan elämä tunnetaan melko hyvin. Hänen omaelämäkertansa kattaa hänen elämänsä kolmekymmentä varhaisinta vuotta, ja loput on kirjoittanut ylös hänen oppilaansa al-Juzajani, joka oli myös hänen sihteerinsä ja ystävänsä.

Avicenna syntyi vuonna 980 (islamilaisen ajanlaskun vuonna 370) Afshanassa, äitinsä kotipaikkakunnalla, lähellä Bukharaa, nykyisessä Uzbekistanissa. Avicenna oli turkkilaista sukujuurta,[4][5] mutta hänen äidinkielensä oli persia.[6][7] Hänen isänsä oli Samanidien hallinnon virkamies, ja koulutti hänet huolellisesti Bukharassa. Avicenna sai vaikutteita islamin ismaili-suuntauksesta, mutta hänen itsenäistä ajatteluaan tukivat hänen älykkyytensä ja poikkeuksellisen hyvä muistinsa, joilla hän hämmästytti naapureitaan muistamalla Koraanin sekä suuren määrään arabialaista runoutta ulkoa kymmenen vuoden iässä. Hänen kerrotaan voittaneen jotkut opettajansa jo neljäntoista vuoden iässä, ja hänet laitettiin lopulta yksityisopettajan alaisuuteen.

Häntä vaivasivat kuitenkin metafysiikan ongelmat ja erityisesti Aristoteleen teokset. Seuraavan puolentoista vuoden aikana hän keskittyi filosofiaan, joka tarjosi hänelle suurempia esteitä. Joskus hän joutui jättämään kirjansa jouduttuaan umpikujaan, ja suoritti vaaditut pesut, meni moskeijaan, ja jatkoi rukoilua kunnes sai selvennettyä ajatuksensa ja voitti ongelmansa. Hän jatkoi opiskelua pitkälle yöhön ja piti itseään hereillä juomalla silloin tällöin hieman viiniä. Hänen kerrotaan lukeneen Aristoteleen Metafysiikan läpi neljäkymmentä kertaa ennen kuin hän saattoi muistaa sen, mutta vielä silloinkaan hän ei ymmärtänyt kaikkea. Hän löysi kuitenkin valaistumisen kerran, pienestä al-Farabin kirjoittamasta kommentaariosta. Hänen ilonsa oli suuri, sillä hän oli löytänyt merkityksen teoksesta, jolta oli odottanut vain mysteereitä. Tämän vuoksi hän halusi palauttaa kiitoksen Jumalalle, ja antoi almuja köyhille.

Hän kääntyi lääketieteen pariin kuudentoista vuoden iässä. Hän ei ainoastaan oppinut lääketieteen teorioita, vaan kertoi, että sairaiden palveleminen sai hänet löytämään uusia hoitotapoja. Hän sai täyden lääkärin statuksen kahdeksantoistavuotiaana.

Myöhempi elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeiset kymmenen tai kaksitoista vuotta Avicenna vietti Abu Ya'far 'Ala Addaulan palveluksessa toimien tämän lääkärinä ja yleisenä kirjallisuuden ja tieteen neuvonantajana, ottaen osaa jopa tämän lukuisille sotaretkille.

Näiden vuosien aikana hän alkoi tutkia kirjallisuutta ja filologiaa. Kerrotaan, että häntä yllytti tähän hänen kirjoitustyylistään saamansa kritiikki. Innokkaasta opiskelustaan huolimatta hän ei kuitenkaan koskaan unohtanut rakkauttaan erilaisiin ruumiillisiin nautintoihin. Hänet tunnettiin rakkaudestaan viiniin ja naisiin yhtä paljon kuin rakkaudestaan oppimiseen.

Joskus hänen ystävänsä kehottivat häntä hidastamaan tahtiaan, ja ottamaan elämän kohtuullisemmin. Hän kieltäytyi, sanoen pitävänsä enemmän lyhyestä mutta leveästä elämästä, kuin kapeasta mutta pidemmästä elämästä. Kuolinvuoteellaan häntä kohtasivat tunnonvaivat, ja hän luovutti omaisuutensa köyhille, palautti vääryydellä saadut voitot, vapautti orjansa, ja kuunteli joka kolmas päivä kuolemaansa saakka Koraanin lukemista. Hän kuoli heinäkuussa 1037 58-vuotiaana, ja hänet haudattiin Hamadãniin.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ibn Sinaa voidaan hyvin verrata sellaisiin suuruuksiin kuten Abu Bakr Mohammad Ibn Zakariya al-Raziin. Häntä kuitenkin muistetaan harvoin länsimaailmassa, ja hänen merkityksensä lääketieteen kehitykseen unohdetaan usein.

Ibn Sinaa pidetään usein sekä suurena filosofina että lääkärinä. Hänen filosofiansa ei muodostanut mitään koulukuntaa, joka olisi säilynyt hänen jälkeensä. Lännessä on kiinnitetty huomiota ainoastaan osaan hänen filosofiastaan, jota kutsutaan "latinalaiseksi avicennalaisuudeksi". Toinen, muun muassa Suhrawardin ylistämä merkittävä osa hänen filosofiastaan on yhä suurimmaksi osaksi tuntematonta lännessä. Tätä merkittävää osaa kutsutaan nimellä حكمت مشرقيه tai hikmat-al-mashriqqiyya. Joissain kirjoituksissaan hän on pitänyt tätä merkittävimpänä saavutuksenaan. Suhrawardin sanotaan lopettaneen sen, minkä Ibn Sina aloitti.

Ibn Sina kirjoitti filosofiassa laajalti myös muun muassa logiikan, etiikan ja metafysiikan aloista. Kaikki hänen teoksensa oli kirjoitettu arabiaksi, joka oli tuon ajan tieteen de facto -kieli, tai persiaksi, joka oli hänen äidinkielensä.[6][7] Joillakin lähes puhtaalla persian kielellä kirjoitetuilla teoksilla on edelleen myös kielitieteellistä merkitystä.

Päinvastoin kuin esimerkiksi Tuomas Akvinolainen, joka otti Aristoteleen opetukset melko suoraan kirkon dogmaksi, Avicenna myös korjasi Aristotelesta usein, ja rohkaisi yleisöä käymään ajatuksista keskustelua ijtihadin, islamilaisen lain tulkinnan, hengessä. Näin hän on yksi ensimmäisiä tieteelliseen metodiin kuuluvan vertaisarvioinnin suuria puolestapuhujia ja merkittäviä kehittäjiä.

Ibn Sinan nimiin on laitettu yli 100 tutkielmaa. Jotkut niistä ovat vain muutaman sivun käsittäviä lehtisiä, jotkut taas useita kirjoja käsittäviä teoksia. Tunnetuin teoksista on 14-osainen Lääketieteen kaanon, ja joka oli lääketieteen keskeisin teos Länsi-Euroopassa 700 vuoden ajan. Suurin osa Avicennan maineesta on teoksen ansiota. Teos luokittelee ja kuvaa tauteja, ja hahmottelee niiden oletettuja syitä. Teos käsittelee myös hygieniaa, yksinkertaisia ja monimutkaisempia lääkkeitä, sekä eri ruumiinosien toimintaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
  • Corbin, Henry: History of Islamic Philosophy

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Duignan, Brian: Medieval Philosophy, s. 89. The Rosen Publishing Group, 2010. ISBN 978-1-61530-244-4. Teoksen verkkoversio.
  2. Urmson, James Opie & Rée, Jonathan (toim.): The Concise Encyclopedia of Western Philosophy and Philosophers, s. 48. Routledge, 1991. ISBN 0415078830.
  3. O'Connor, John J. & Robertson, Edmund F.: Abu Ali al-Husain ibn Abdallah ibn Sina (Avicenna) MacTutor History of Mathematics archive. (englanniksi)
  4. a b Bukharaev, Ravil: Islam in Russia: The Four Seasons, s. 95. Palgrave Macmillan, 16 Eyl, 2000.
  5. a b Levin, Theodore Craig: The Hundred Thousand Fools of God: Musical Travels in Central Asia (And Queens, New York), s. 40. Indiana University Press, 1996. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Heynick, Frank: Jews and Medicine: An Epic Saga, s. 94. KTAV Publishing House, Inc., 2002. ISBN 0881257737. Teoksen verkkoversio.
  7. a b Khan, Aisha: Avicenna (Ibn Sina): Muslim Physician And Philosopher of the Eleventh Century, s. 83. Great Muslim Philosophers And Scientists of the Middle Ages. The Rosen Publishing Group, 2006. ISBN 1404205098. Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avicenna & al-Ghazali: Kaksi filosofia: Avicennan ja al-Ghazalin omaelämäkerrat. Toimitus Jaakko Hämeen-Anttila. Käännökset Jaakko Hämeen-Anttila ja Taneli Kukkonen. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avicenna.