Unilääke

Wikipedia
Ohjattu sivulta Hypnootti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Unilääkkeet eli hypnootit ovat yksi maailman käytetyimmistä lääkeryhmistä ja Suomessa käytetään unilääkkeitä enemmän kuin muualla Euroopassa[1]. Unilääkkeet eivät kuitenkaan tarjoa pysyvää ratkaisua unettomuuden hoitoon, koska ne menettävät yleensä tehonsa elimistön tottumisen seurauksena. Unilääkkeiden teho alkaa heiketä usein jo kuukauden käytön aikana. Yli 60-vuotiaiden unettomuutta ei suositella hoidettavaksi lääkeaineilla[2]. Toisaalta vanhoilla henkilöillä käytetään usein nukahtamislääkkeitä vuosia koska lopettaminen tuo enemmän haittaa kuin hyötyä.

Unilääkkeet aiheuttavat pitkäikaiskäytössä myös riippuvuutta, joka ilmenee käytön lopettamisen yhteydessä ilmaantuvina vieroitusoireina kuten rebound-unettomuutena. Tällöin unihäiriö palaa takaisin aiempaa voimakkaampana.

Edellä mainituista syistä unilääkkeitä ei voida pitää unettomuuden perushoitona, vaan niitä suositellaan vain tilapäiseen käyttöön (esimerkiksi korkeintaan 3–4 iltana viikossa kunnes unettomuus korjaantuu). Unilääkkeiden jatkuvaan kuukausia kestävään käyttöön tulisi olla selvä syy. Kyseessä voi olla esimerkiksi niin sanotun idiopaattisen unettomuuden hoito. Oikea diagnoosi perustuu huolellisiin unilääketieteellisiin tutkimuksiin.

Kaikilla unilääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, esimerkiksi päiväaikaista väsymystä, muistihäiriöitä, sekavuutta ja aamuyön heräämistä. Unilääkkeet luokitellaan lääketieteellisen puoliintumisajan mukaan lyhytvaikutteisiin nukahtamislääkkeisiin ja varsinaisiin unilääkkeisiin, joilla on pidempi puoliintumisaika. Hankalien unihäiriöiden hoito lievittää päiväaikaista oireilua varsin lyhyessä ajassa.

Melatoniini nopeuttaa erään tutkimuksen mukaan unihäiriöstä kärsivien Asperger-lasten nukahtamista keskimäärin 18 minuutilla. Nukkumisen kokonaistehokkuus ei kuitenkaan parantunut merkitsevästi, koska melatoniini lisäsi myös yöunen katkonaisuutta. Lisäksi tuloksissa oli hyvin paljon yksilöllistä vaihtelua.[3]

Unettomuuden hoidossa käytetään myös yleisesti sedatiivisia eli väsyttävän tai rauhoittavan vaikutuksen omaavia masennuslääkkeitä (esimerkiksi mirtatsapiini) tai neurolepteja (esimerkiksi ketiapiini) eli antipsykoottisia lääkkeitä (pieninä annoksina).

Masennuslääkeiden pitkäaikaiskäytön tehosta unettomuuden hoidossa ei kuitenkaan ole olemassa tieteellisesti pätevää tutkimusnäyttöä[4]. Lisäksi kaikkiin keskushermostoon vaikuttaviin lääkeryhmiin liittyy toleranssin kasvun ja vieroitusoireiden riski. Esimerkiksi masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ja vieroitusoireet ovat samankaltaisia kuin bentsodiatsepiineilla[5][6]. Neuroleptien säännölliseen käyttöön tiedetään liittyvän lisäksi huomattavia terveyshaittoja ja -riskejä.

Jos uni- tai mielialalääkkeitä käytetään säännöllisesti raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita[7].

Suomessa ovat jotkut unettomat käyttäneet myös disykloveriinihydrokloridia (disykloveriini, disykloamiini, disyklamiini). Yleensä lääkettä on annettu nestemäisessä muodossa. Kyseessä on keskushermoston, lihasten ja sydämen kolinergisiä reseptoreja salpaava lääkeaine. Disykloveriinin haittoja ovat mm. muistihäiriöt, sydämen rytmihäiriöt, sekavuus, harhojen näkeminen, väsymys, lihasheikkous, hengityskatkokset, ummetus ja virstaamishäiriöt. Disykloveriini rentouttaa lihaksia ja uneton saattaa kokea sen myönteiseksi. Lääkkeen haitat ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin sen edut.lähde? Disykloveriinin kehittyy myös riippuvuutta.lähde? [8] Usein disykloveriinin kanssa käytetään samanaikaisesti klonatsepaamia (kauppanimeltään Rivatril). Klonatsepaami on erittäin pitkävaikuteinen bentsodiatsepiini. Myös se voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja väsymystä. Klonatsepaami aiheuttaa helposti vaikean riippuvuuden. Klonatsepaamin liian nopea lopettaminen voi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita.lähde?

Unilääkkeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

bentsodiatsepiinit nonbentsodiatsepiinit barbituraatit antihistamiinit yrtit muut

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Satu Kaaria: Unettomuus ei aina ole korvien välissä. Helsingin Sanomat 11.1.2010, D1.
  2. Käypähoito.fi
  3. Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto
  4. Unettomuuden hoito. Käypä hoito 23.8.2008. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50067#s14
  5. Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti
  6. Dependence on Antidepressants & Halting SSRIs. Dr David Healy
  7. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. 2008. Heli Malm, Kirsi Vähäkangas, Anna-Liisa Enkovaara ym.
  8. Unihäiriöt: Kohta unilääkkeiden käytöstä