Amitriptyliini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amitriptyliini
Amitriptyliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
3-(10,11-dihydro-5H-dibentso[a,d]syklohepten-5-ylideeni)-N, N-dimetyyli-1-propanamiini
Tunnisteet
CAS-numero 50-48-6
ATC-koodi N06AA09
PubChem 2160
DrugBank APRD00227
Kemialliset tiedot
Kaava C20H23N 
Moolimassa 277,403
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 30–60% vatsalaukussa
Metabolismi Hepatic
CYP2C19, CYP1A2, CYP2D6
Puoliintumisaika 10–50 tuntia
(keskimäärin 15 tuntia)
Ekskreetio Munuaiset
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D

Reseptiluokitus
Antotapa oraalinen
Triptyl tabletteja: 50 mg (pinkit) ja 10 mg (valkoiset).

Amiptriptyliini on trisyklinen masennuslääke.[1] Sen kemiallisempi nimi on dibentsosykloheptadieeni. Lääkkeen toi markkinoille lääkeyhtymä Merck tuotenimellä Elavil, tämä tapahtui vuonna 1961.[2] Vähäisinä annoksina amiptriptyliinillä käytetään kipukynnyksen nostamiseen.[3] Amitriptyliinin kemiallinen kaava on C20H23N, moolimassa 277,403 g/mol ja CAS-numero 50-48-6.

Valmistenimet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on amitriptyliinia ollut saatavilla seuraavilla valmistenimillä: Amitriptylin, Laroxyl, Saroten ja Tryptizol. Kotimainen lääkealan yritys Orion Pharma valmistaa edelleen tuotetta nimellä Triptyl.[4]

Annostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinia voidaan käyttää kivun hoidossa annostuksella 30–50 mg/vrk, sekä myös unettomuuteen. Masennuksen lääkityshoidolla annostus liikkuu tavanomaisesti alueella 75–200 mg/vrk.[5]

Yliannostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliini omaa kardiovaskulaarisia, eli sydämeen ja verisuonistoon kohdistuvia, vaikutuksia runsain määrin yliannosteltuna. Lääkkeen terapeuttinen indeksi on suhteellisen kapea: viisinkertainen maksimipäiväannos (5x200=1 000 mg) saattaa olla jo tappava. [6]

Yhdistelmälääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinistä on kehitelty kaksi yhdistelmälääkeversiota. Näillä on voimistunut anksiolyyttis-sedatiivinen hoitovaikutus. Näistä toiseen on yhdistetty klooridiatsepoksidi, joka on bentsodiatsepiini, ja toiseen perfenatsiini, joka on 1. polven tyypillinen neurolepti. Kauppanimiä ovat Klotriptyl, Limbitrol (amitriptyliini+klooridiatsepoksidi) sekä Pertriptyl (amitriptyliini+perfenatsiini).

Sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinin syljeneritystä vähentävät ja verenkiertoa heikentävät vaikutukset[3] lisäävät hammasvaurioiden riskiä.[3] Trisyklisistä masennuslääkkeistä näyttää amitriptyliini aiheuttavan eniten ja useimmiten sydämeen kohdistuvia haittavaikutuksia. Sydämeen kohdistuvien mahdollisten toksisten vaikutusten johdosta amitriptyliiniä pitäisikin välttää sydänpotilaitten kohdalla.[7] Amitriptyliini vähentää myös verihiutaleiden määrää.[8]

Muut haittavaikutukset ovat yleensä luonteeltaan antikolinergisiä. Amitriptyliini saattaa huonontaa muistitoimintoja.[9] Amitriptyliinin yliannostuksen ottaminen suurin määrin voi olla kuolemaan johtavaa. Yleensä ei käytetä rinnakkaisesti samanaikaisia masennuslääkityksiä, koska näiden vaikutukset voivat voimistua. Erityisesti MAO-estäjät ovat vasta-aiheisia, koska tällöin saattaisi kehittyä jopa hengenvaarallinen tila.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Amiptriptyliini Yhtyneet laboratoriot Oy. Viitattu 31.10.2009.
  2. Edward Shorter: Psykiatrian historia, MTKL Helsinki 2005
  3. a b c Klotriptyl ja Klotriptyl Mite tabletit Lääkeinfo.fi. Lääketietokeskus. Viitattu 31.10.2009.
  4. http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=785&i=ORION+PHARMA_TRIPTYL
  5. http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Psykiatriset_hoitomuodot
  6. http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/6/471126.pdf
  7. Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY 1977
  8. Kottapurath Kunjumoideen, MD: Drugs causing thrombocytopenia or low platelet count. http://medicineworld.org/physicians/hematology/thrombocytopenia.html
  9. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo94401.pdf Hely Kalska ja Seppo Kähkönen: Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004;120(14):1738-1744]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.