Glaukooma

Glaukooma eli silmänpainetauti (vanha nimitys viherkaihi) on silmän sairaus, jossa liian korkea silmänpaine aiheuttaa silmänpohjan pupillan eli näköhermon nystyn kovertumisena ilmenevän näköhermovaurion ja siihen liittyvää etenevää näkökentän sumenemista ja hämärtymistä. Glaukoomalla on paljon riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat kohonnut silmänpaine, ikä, sukurasitus, pseudoeksfoliaatio eli mykiön hilseytystauti, likitaitteisuus ja silmänpohjan ikärappeuma (makuladegeneraatio). Glaukooma saattaa johtaa sokeuteen.

Kuvaesimerkki normaalista näkökentästä...

... ja glaukoomapotilaan näkökentästä.

Vanhasta viherkaihi-nimestä huolimatta silmänpainetaudilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen kaihin eli harmaakaihin kanssa.

Suomessa on noin 80 000 glaukoomapotilasta. Yli 5 000:lla heistä sairaus on aiheuttanut pysyvän näkövamman. Vuosittain uusia tapauksia ilmenee noin 2 500. Sairauden esiintyvyys kasvaa iän myötä.

Tyypit

Glaukoomalla on paljon erilaisia tyyppejä, jotka ovat primaarinen avokulmaglaukooma, sulkukulmaglaukooma ja kongenitaalinen glaukooma. Sulkukulmaglaukooma jakaantuu akuuttiin eli äkilliseen ja krooniseen tilaan. On myös olemassa sekundaarisia glaukoomia. Absoluuttinen glaukooma tarkoittaa glaukooman vuoksi sokeutunutta silmää.

Oireet

• Silmänpaine
• Vetisyys
• Valonarkuus
• Valon ympärillä näkyy sateenkaarikehä
• Luomikouristukset
• Kirvely
• Punoitus
• Kutina
• Kuivuus
• Näkökyvyn vaihtelut
• Päänsärky

Hoito

Näköhermon pään muotoa voidaan mitata kolmiulotteisesti uudella kuvantamismenetelmällä. Sen avulla saadaan tietoa glaukoomavaurion etenemisestä, vaikka pelkästään siihen ei pitkäaikaisseurantaa voi perustaa.

Glaukooman etenemistä pyritään estämään lääkkeillä, laserilla ja viimeiseksi leikkauksella, lähes aina trabekulektomia-leikkauksella. Glaukoomaan on paljon erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi timololi, joka on yleisin beetasalpaaja silmänpaineen hoidossa. Muita lääkkeitä ovat esimerkiksi betaksololi, pilokarpiini, brimonidiini, apraklonidiini, asetatsoliamidi, brintsoliamidi, dortsoliamidi ja latanoprosti. Ennen kaikkea silmätipat ovat välttämättömiä. Pilokarpiini on keskeisin glaukooman hoitoon käytettävä parasympatomimeetti.

Potilaiden on suojattava silmiään liian kirkkaalta valolta, kuten auringolta ja kirkkailta lampuilta. Yleensä kannattaa vaihtaa kodin lamput loisteputkiin, sillä ne eivät häikäise niin paljon^lähde?. Potilaiden on vältettävä myös liian hämäriä paikkoja, sillä niistä poistuttaessa saattaa kestää hyvin kauan, ennen kuin näkö tottuu normaaliin valomäärään ja palautuu.

Lisätietoa

Glaukoomasimulaattori | glaukooma.com