Harmaakaihi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuva silmästä, jossa on kaihi. Normaalisti mustana näkyvä mustuainen on kaihin takia harmaa.

Harmaakaihi tai katarakta[1] (myös cataracta tai catarrhacta) on silmäsairaus, joka tarkoittaa silmän normaalisti kirkkaan linssin (mykiön) samenemista.[1] Hoitamattomana harmaakaihi heikentää näköä pysyvästi ja voi aiheuttaa sokeuden tai lievemmän näkövamman.

Harmaakaihi on maailman yleisin sokeuden syy.[2]

Harmaakaihin riskiä lisää korkea ikä. 16 prosenttia 65–69-vuotiaista kärsii siitä, ja yli 85-vuotiaista peräti yli 70 prosenttia.[3] Perintötekijöillä on jotain vaikutusta sairauden syntyyn, ja sairastumisen riski on suurempi naisilla ja mm. diabeetikoilla. Riskitekijöitä tunnetaan lukuisia.

Altistus UV-säteilylle sekä ionisoivalle säteilylle kasvattavat harmaakaihin riskiä. Icelandairin lentäjien keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että harmaakaihin riski oli lentäjillä kolminkertainen muuhun väestöön nähden, koska säteily on lentokorkeudessa voimakkaampaa kuin maan pinnalla.[4]

Aurinkolasit voivat auttaa osaltaan ennaltaehkäisemään harmaakaihia vähentämällä silmään tulevaa UV-säteilyä. Myös osassa piilolinssejä on UV-suojaus. Aurinkolaseja käytettäessäkin jopa 50 % ympäröivästä UV-säteilystä saattaa silti päästä silmään linssien ohitse. On esitetty, että riittävä säännöllinen antioksidanttien (kuten A-, C- ja E-vitamiinit) auttaisi estämään harmaakaihia, mutta lisäravinteina otettuna niistä ei ole todettu olevan hyötyä.[5]

Harmaakaihi etenee yksilöllisesti ja esiintyy joko jommassakummassa tai molemmissa silmissä.

Harmaakaihin oire on heikkenevä näöntarkkuus. Sairauteen ei tyypillisesti liity kipua. Harmaakaihipotilas joutuu yleensä aluksi hankkimaan silmälasit, ja lopuksi näöntarkkuus voidaan palauttaa leikkauksen avulla. Sokeus voi ilmetä potilailla, joilla sairaus pahenee eikä sitä leikata.

Nykyaikaisessa kaihileikkauksessa samentunut silmän mykiö (linssi) korvataan keinotekoisella; aiemmin mykiö poistettiin kokonaan ja näön keskittyminen palautettiin voimakkailla erikoissilmälaseilla; eräs kuuluisimpia näin leikattuja potilaita oli ranskalainen fyysikko, kaksinkertainen Nobel-palkinnon saaja Marie Curie.[6]

Suomessa keskimääräinen kaihileikkauspotilas on 72–74-vuotias. Sairautta esiintyy harvinaisempana myös nuoremmilla henkilöillä, joilla sen monesti aiheuttaa jokin muu sairaus tai ikään liittymättömät riskitekijät. Lääkehoitoa ei ole, mutta sairauden näkökyvylle aiheuttama haitta on korjattavissa leikkauksella varsin tehokkaasti. Lisävaikutuksena on joskus ollut se, että potilas on onnistuneen leikkauksen jälkeen voinut jättää siihen asti käyttämänsä lukulasit pois.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. Causes of blindness and visual impairment, WHO
  3. Harmaakaihi, Käypähoito.fi
  4. V. Rafnsson, E. Olafsdottir, J. Hrafnkelsson jne.: Cosmic radiation increases the risk of nuclear cataract in airline pilots: a population-based case-control study. (doi: 10.1001/archopht.123.8.1102 pmid: 16087845) Arch Ophthalmol, 2005, 123. vsk, nro 8, s. 1102–1105. (englanniksi)
  5. A randomized, placebo-controlled, clinical trial of high-dose supplementation with vitamins C and E and beta carotene for age-related cataract and vision loss: AREDS report no. 9. (10.1001/archopht.119.10.1439)
  6. Eve Curie: Äitini Marie Curie

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]