Silmälasit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Silmälasi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Silmälasit JINS -merkkisillä kehyksillä.

Silmälasit ovat kehyksen ja linssien, tai vain linssien ja sankojen muodostama optinen apulaite, jota pidetään silmien edessä. Yleensä silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin. Silmälaseja käytetään myös mykiöleikkausten jälkitiloissa ja harmaakaihin yhteydessä. Joskus vahvuudettomia silmälaseja pidetään ainoastaan esteettisistä syistä.

Plus- ja miinuslasit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seattle taittovikaisen näkemänä ilman laseja ja lasien kanssa.

Taittovikaa korjaavia silmälaseja kutsutaan usein plus- ja miinuslaseiksi. Pluslaseja, jotka auttavat näkemään lähelle, kutsutaan myös lukulaseiksi ja niiden tarve liittyy usein ikääntymiseen. Miinuslaseilla puolestaan korjataan likinäköisyyttä eli parannetaan kauas näkemistä. Silmälasien linssit voivat myös olla kaksitehoiset, jolloin linssin ylempi osa parantaa kauas näkemistä, alempi lähelle näkemistä. Hajataittoisuutta hoidetaan sylinterilaseilla, joiden kaarevuussäde on eri suunnista erilainen. Myös karsastusta voidaan tarvittaessa hoitaa silmälaseilla, joihin hiotaan prismakorjaus.[1]

Silmälasien voimakkuus ilmaistaan dioptrioina. Dioptriluku kuvaa polttopisteen etäisyyttä linssistä. Miinuslasit ovat koveria ja niiden valepolttopiste on linssin edessä. Pluslasit ovat kuperia ja niiden polttopiste on linssin takana.

Tummuvat linssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasin linssit voivat olla itsestään tummuvat, jolloin ne UV-säteilyn vaikutuksesta tummuvat ja siirryttäessä pimeämpään jälleen vaalenevat. Tällöin linssit sisältävät jotakin hopeahalogenoidia, kuten hopeabromidia. Tällaisia silmälasin linssejä nimitetään fototrooppisiksi linsseiksi.

Materiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin silmälasien linssit tehtiin lasista, mutta nykyään ne tehdään pääosin muovista. Muovilinsseillä on useita etuja lasisiin verrattuna: ne ovat esimerkiksi kevyempiä eivätkä rikkoonnu yhtä helposti.

Kehykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehysten materiaali voi olla metallia, muovia tai titaania. Alkujaan sarvisankaiset kehykset ovat jo kauan sitten muuttuneet muovisiksi, vaikka näyttävät edelleen luonnonmateriaalilta.[2] "Muoviset" silmälasinkehykset tehdään nykyään useimmiten selluloosa-asetaatista, joka ei varsinaisesti ole muovia. Selluloosa-asetaatti on puuvilla- ja puukuitupohjainen polymeeri, jonka etuina on muun muassa se, että se on helposti taivuteltavissa ja muokattavissa, kuten myös se, että sitä saa tehtyä missä tahansa värissä ja enemmän tai vähemmän läpinäkyvänä.[3]

Materiaaleja toisinaan myös yhdistellään. Kehyksissä esimerkiksi kehysaukot, johon pannaan linssit, saattavat olla muovista/asetaatista tehdyt samalla, kun samojen kehysten sangat ja nenäsilta on tehty metallista.[4]

Aurinkolasit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näköä parantavien silmälasien lisäksi on olemassa häikäisyltä suojaavia aurinkolaseja sekä silmiä suojaavia suojalaseja työ- ja harrastekäyttöön. Suojaavat lasit voidaan varustaa vahvuuksillaselvennä, jolloin ne korjaavat samalla taittovikaa. Tavallisiin silmälaseihin on saatavilla linssien päälle asetettavia tummentimia, jotka tekevät laseista taittavat aurinkolasit.

Tehot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yksiteho = yksiteholasit eli linssit yksitehosilmälaseissa, tarkoittaa, että koko linssi on hiottu samalla voimakkuudella. Se on myös kaikkein tavallisin silmälasilinssi. Yksiteholla hiottu linssi auttaa esimerkiksi lukemista, tai autolla ajaessa kauempana olevien liikennemerkkien huomaamista. Yksiteholla hiotut linssit korjaavat näköä, jos näkee epäselvästi joko lähelle tai kauas. Sen lisäksi, että yksiteholasit korjaavat lähinäköä tai kaukonäköä, yksiteholasit korjaavat myös näkövikoja, kuten astigmatismia ja taittovikaa.[5]
  • Moniteho = voimakkuus muuttuu asteittain niin, että linssin yläosalla näkee kauas, väliosalla välietäisyyksille ja alaosalla lähelle.[6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmälasit 1400-luvulla

Keisari Neron kerrotaan ajanlaskun alussa seuranneen gladiaattorikisoja smaragdin lävitse mahdollisesti auttaakseen likinäköisyyttään [7]. Arabeilla saattoi olla suurennuslaseja 1100-luvulla.

Silmälasit keksittiin Pohjois-Italiassa, todennäköisesti Pisassa 1280- tai 1290-luvulla. Alkuperäiseksi keksijäksi on useissa lähteissä väitetty Salvino D’Armatea, mutta tämä tieto on osoitettu vääräksi, ja alkuperäinen keksijä on jäänyt tuntemattomaksi. [8]

Dominikaanisaarnaja Pisan Jordania (Giordano da Pisa) kertoo vuodelta 1306 peräisin olevassa saarnassaan tavanneensa silmälasien keksijän alle 20 vuotta aikaisemmin. Pian tämän jälkeen hänen kollegansa, pisalainen pastori Alessandro della Spina alkoi valmistamaan silmälaseja. [9]

Venetsiasta tuli pian tärkeä silmälasien tuotantokeskus, erityisesti Muranossa valmistetun korkealaatuisen lasin ansiosta. Varhaisin kuvallinen todiste silmälasien käytöstä on Tommaso da Modenan vuonna 1352 maalaama muotokuva kardinaali Saint-Cherin Hugosta.

Toinen varhainen esimerkki silmälasien käytöstä on Alppien pohjoispuolelta, Saksan Bad Wildungenin kirkon alttaritaulusta vuonna 1403 löytynyt kuvaus silmälaseista, joilla voitiin korjata sekä kaukonäköisyyttä että ikänäköisyyttä. Kuitenkin vasta vuonna 1604 Johannes Kepler antoi selityksen sille, miksi kuperilla ja koverilla linsseillä voitiin korjata ikä- ja likinäköisyyttä.

Ensimmäiset silmälasikehykset koostuivat kahdesta toisiinsa kiinnitetystä suurennuslasista, joiden kahvoista saattoi pitää kiinni. Ensimmäiset tunnetut silmälasikehykset löydettiin saksalaisen Wienhausenin luostarin lattialautojen alta ja niiden arvioitu olevan noin vuodelta 1400.[10]

Maailman ensimmäinen silmälasikauppa avattiin Strasbourgissa, silloisen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja nykyisen Ranskan alueella, vuonna 1466. [11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Optisen alan tiedotuskeskus - Karsastus (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. CD-perussanakirja. Pohjautuu painettuun julkaisuun Suomen kielen perussanakirja 1–3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 94. Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4.
  3. http://www.helsinginkatse.fi/mista-on-hyvat-muovikehykset-tehty/
  4. https://anna.fi/lifestyle/muoti/silmalasimuoti-2023-on-suurta-ja-nayttavaa
  5. Lensway.fi / Mitkä ovat yksiteholasit? lensway.fi.
  6. Fenno Optiikka / Monitehot fennooptiikka.fi. Arkistoitu 22.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
  7. sarahemilybond: I Wear My Sunglasses at the Fight? The Emperor Nero and the History of Sunglasses History From Below. 22.5.2016. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
  8. Linssit.net - Historia
  9. Silmälasien historiaa Piilari.info. 23.11.2021. Viitattu 23.11.2021.
  10. Neil Handley: Rivet spectacles www.college-optometrists.org. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 23.11.2021.
  11. Why do billions of people still not have glasses? BBC News. 20.11.2019. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]