Kamomillasaunio
| Kamomillasaunio | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Tuoksusauniot Matricaria |
| Laji: | chamomilla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Matricaria chamomilla |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla)[1] on asterikasveihin kuuluva mauste- ja rohdoskasvi. Sen nimi on peräisin kreikankielisestä sanasta ”chamimelon” eli maaomena, joka johtuu sen lehtien omenamaisesta tuoksusta. Kamomillasaunio esiintyy Etelä-Suomessa, varsinkin muutamilla kaupunkiseuduilla, paikallisesti melko yleisenäkin ja satunnaisesti muualla Suomessa. Se on maassa muinaistulokas.
Egyptiläiset ovat käyttäneet kamomillasauniota sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin että värjäykseen. Keskiaikana kamomillasaunio oli suosittu yrtti tuoksunsa vuoksi. Kamomillasaunio kuuluu kauppayrtteihin.
Kamomillasauniota muistuttavia kasveja ovat peltosaunio eli saunakukka (Matricaria perforata) ja merenrannoilla kasvava merisaunio (Tripleurospermum maritinum).
Lääkekasvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamomillateetä on käytetty luonnonlääkkeenä vatsavaivoihin sekä lievän ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. Se sisältää apigeniini-nimistä flavonoidia. Nukahtamista auttavaa ominaisuutta ei ole tutkittu kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa.[2]
Kamomilla sisältää kumariinia halpojen kanelien tapaan. Kumariini on myrkyllistä maksalle ja voi altistaa syövälle. Sen vuoksi kamomillateen käyttöä suositellaan kohtuudella. Kamomilla voi aiheuttaa myös keskenmenon aiheuttavia kohdun supistuksia, joten raskaana oleville sitä ei suositella.[3]
Kamomillasauniota ei pidä sekoittaa jalosauramoon (Anthemis nobilis), joka tunnetaan myös roomalaisena kamomillana.[4] Kamomillasaunio puolestaan tunnetaan yleisesti saksalaisena kamomillana.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
- ↑ Duodecim terveyskirjasto: Kamomillasaunio terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 2.3.2013.
- ↑ Roman chamomile: MedlinePlus nlm.nih.gov.
- ↑ Kamomillasaunio Yrttitarha.fi. Viitattu 11.4.2016.
- ↑ Matricaria recutita L. ITIS. Viitattu 11.4.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2022: Kamomillasaunion (Matricaria chamomilla) levinneisyys Suomessa.
- Luontoportti: Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Matricaria chamomilla - kamomillasaunio
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla)
- Suomen Lajitietokeskus: Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla)
- Kamomillasaunio, Eliaksen yrttitarha (Internet Archive)
- Yrttitarha: Kamomillasaunio (Matricaria recutita)
- United States Department of Agriculture (USDA): Matricaria recutita (englanniksi)
|