Asterikasvit

Asterikasvit
Asterikasveihin kuuluva leskenlehti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Asterales Heimo: Asterikasvit Asteraceae Martinov
Synonyymit
Compositae
Katso myös
Asterikasvit Wikispeciesissä   Asterikasvit Commonsissa

Asterikasvit (Asteraceae) on lajimäärältään maailman suurin siemenkasviheimo, jossa on 1620 sukua ja 23600 lajia (toiseksi suurin on kämmekkäkasvit, 22075 lajia). Se on johdettu nimilajistaan asterista, mutta aiemmin tunnettu nimellä mykerökukkaiset (Compositae). Asterikasveille tyypillinen kukinto on mykerö, joka ulkonäöltään muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa mutta muodostuu itse asiassa useista sadoista pienistä, samassa kukkapohjuksessa ja toisissaan kiinni olevista kukista, joista jokaisessa on pienoiskoossa kaikki tavallisen kukan osat: terälehdet, heteet, emit ja usein verholehdetkin. Kunkin pikkukukan terälehdet ovat tosin kasvaneet yhteen ja muodostavat kielimäisen tai torvimaisen teriön. Joillakin asterikasveilla kuten päivänkakkaralla ja auringonkukalla mykeröä ympäröi vielä joukko laitakukkia, jotka näyttävät tavallisen kukan terälehdiltä, mutta joista jokaisessa on viisi kielimäisesti yhteen kasvanutta terälehteä. Asterikasvit ovat ulkonaisesti hyvinkin moninaisia.

Heimoon kuuluu yli 25000 lajia, jotka ovat levinneet Etelämannerta lukuun ottamatta kaikille mantereille.

Alaheimot ja suvut

Nykyisten fylogeneettisten sukulaisuustutkimusten mukaan asterikasvit jaetaan 12 alaheimoksi. Seuraavassa mainittu myös runsaslajisimmat ja pohjoismaissa esiintyvät suvut. Suluissa oleva numero tarkoittaa suvun lajimäärää. Suomalaiset nimet Viljelykasvien nimistön mukaan.

• Barnadesioideae. Yhdeksän sukua ja 94 lajia Etelä-Amerikassa, erityisesti Andeilla.

• Mutisioideae. 44 sukua, 630 lajia Etelä-Amerikassa.
  • Acourtia (65)
  • Chaptalia (60)
  • Mutisia (50), inkaköynnös
  • Trixis (50)
  • Gerbera (35) , gerbera (sädelatva)

• Stifftioideae. Noin 10 sukua ja 40 lajia Venezuelassa, Guyanan alueella, Andeilla ja Etelä-Amerikan koillisosissa.

• Wunderlichioideae. Noin kahdeksan sukua ja 24 lajia Venezuelassa, Guyanan alueella, Etelä-Amerikan eteläosassa ja Lounais-Kiinassa.

• Gochnatioideae. Ehkä viisi sukua ja 90 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa, erityisesti Karibian alueella ja eteläisessä Etelä-Amerikassa.
  • Gochnatia (70)

• Hecastocleidoideae. Vain yksi laji: Hecastocleis shockleyi Lounais-Yhdysvalloissa.

• Carduoideae. 83 sukua ja 2780 lajia kaikkialla maapallolla, eniten pohjoisella pallonpuoliskolla. Tähän alaheimoon kuuluvat lajit ovat maitiasnesteettömiä ja niiden kaikki kukat ovat torvimaisia. Ne ovat usein piikkikkäitä.
  • Centaurea (695), kaunokit
  • Cousinia (655)
  • Saussurea (300), läätteet
  • Cirsium (250), ohdakkeet
  • Jurinea (200)
  • Echinops (120), pallo-ohdakkeet
  • Carduus (90), karhiaiset
  • Serratula (70), liuskalääte (Serratula tinctoria)
  • Dicoma (65)
  • Onopordum (60) , kruunuohdake
  • Arctium, takiaiset
  • Carlina, kurhot
  • Carthamus, värisaflori (Carthamus tinctorius)
  • Onopordum, kruunuohdake (Onopordum acanthium)
  • Ptilostemon, balkaninraappaohdake (Ptilostemon afer)
  • Silybum, maarianohdakkeet

• Pertyoideae. Viisi tai kuusi sukua ja 70 lajia Afganistanista Itä- ja Kaakkois-Aasiaan.
  • Ainsliaea (50).

• Gymnarrhenoideae. Ainoastaan Gymnarrhena micrantha, joka kasvaa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

• Cichorioideae. Kaikkialla maapallolla 224 sukua ja 3600 lajia. Tähän alaheimoon kuuluvat lajit ovat maitiaisnesteellisiä ja piikittömiä. Niiden kaikki kukat ovat kielimäisiä ja yleensä keltaisia. Tätä alaheimoa on aiemmin pidetty sikurikasvien (Cichoriaceae) heimona.
  • Vernonia (800-1000), vernonia
  • Crepis (200), keltot
  • Scorzonera (175), sikojuuret
  • Lactuca (125), salaatit
  • Lepidaploa (115)
  • Tragopogon (110), pukinparrat, kaurajuuri (Tragopogon porrifolius)
  • Lessinganthus (100)
  • Hieracium (90-1000+), ukonkeltanot
  • Vernonanthura (65)
  • Hypochaeris (60), häränsilmät
  • Sonchus (60), valvatit
  • Taraxacum (60-500+) , voikukat
  • Arnoseris, kultamaitiainen (Arnoseris minima)
  • Cicerbita, sinivalvatit
  • Cichorium, sikurit
  • Lapsana, linnunkaalit
  • Leontodon, maitiaiset
  • Mulgedium, rantasalaatit
  • Mycelis, jänönsalaatit
  • Picris, kitkeröt
  • Pilosella, harakankeltanot
  • Prenanthes, punahuisku (Prenanthes purpurea)

• Corymbioideae. Yksi suku ja seitsemän lajia Etelä-Afrikassa.

• Asteroideae. Levinneisyys yleismaailmallinen; 1135 sukua ja 16360 lajia.

• • Mikania (430), samettimikania
  • Baccharis (400)
  • Verbesina (300)
  • Ageratina (290), valkolatva
  • Stevia (235)
  • Pentacalia (200)
  • Viguiera (180)
  • Chromolaena (165)
  • Olearia (130)
  • Brickellia (110)
  • Calea (110)
  • Blumea (100)
  • Koanophyllum (110)
  • Euryops (100), kesämarjukka
  • Pectis (100)
  • Wedelia (100), wedelia
  • Diplostephium (90)
  • Emilia (90), emilia
  • Espeletia (90)
  • Symphyotrichum (90)
  • Felicia (85), nukkeasterit
  • Fleischmannia (80)
  • Pluchea (80)
  • Pulicaria (80), kirppuruohot
  • Pteronia (80)
  • Brachyscome (70), kaulukset
  • Cremanthodium (70)
  • Haplopappus (70)
  • Packera (65), rohtovillakko
  • Perityle (65)
  • Celmisia (60)
  • Gynoxys (60)
  • Leontopodium (60), alppitähdet
  • Monticalia (60)
  • Parasenecio (60)
  • Psiadia (60).

• • Tribus Inuleae
    • Inula, hirvenjuuret
    • Pulicaria, kirppuruohot
    • Telekia, auringontähti (Telekia speciosa)
  • Tribus Gnaphalieae
    • Anaphalis (110), nukkajäkkärät
    • Antennaria (70-useita satoja), kissankäpälät
    • Filago, sykerötuulenlennot
    • Gnaphalium (150), jäkkärät
    • Helichrysum (500-600), olkikukat
    • Logfia, tuulenlennot
    • Pseudognaphalium (80), valkojäkkärä (Pseudognaphalium luteoalbum)
  • Tribus Astereae
    • Aster (180), asterit
    • Bellis, kaunokaiset
    • Callistephus, kiinanasteri (Callistephus chinensis)
    • Conyza (60), koiransilmät
    • Crinitaria, kultakutriasteri (Crinitaria linosyris)
    • Erigeron (200), kallioiset
    • Solidago (150), piiskut
    • Tripolium, meriasteri (Tripolium vulgare)
  • Tribus Anthemideae
    • Achillea (115), kärsämöt
    • Anthemis (210), sauramot
    • Artemisia (550), marunat
    • Chamaemelum, kampasauramot
    • Chrysanthemum, krysanteemit
    • Cotula, nappikotula (Cotula coronopifolia)
    • Glebionis, suvikakkarat
    • Leucanthemum, päivänkakkarat
    • Matricaria, tuoksusauniot
    • Mauranthemum, peikonkakkara (Mauranthemum paludosum)
    • Seriphidium (130), merimaruna (Seriphidium maritimum)
    • Tanacetum (150), pietaryrtit
    • Tripleurospermum, peltosauniot
  • Tribus Senecioneae
    • Doronicum, vuohenjuuret
    • Ligularia (125), nauhukset
    • Petasites, ruttojuuret
    • Senecio (1000), villakot
    • Sinacalia, huiskunauhus (Sinicalia tangutica)
    • Tephroseris, karvakot
    • Tussilago, leskenlehdet
  • Tribus Calenduleae
    • Calendula, kehäkukat
  • Tribus Heliantheae
    • Ambrosia, tuoksukit
    • Arnica, arnikit
    • Bidens (235), rusokit
    • Coreopsis (115), kaunosilmät
    • Cosmos, kosmokset
    • Dahlia, daaliat
    • Galinsoga, saurikit
    • Guizotia, keltiö (Guizotia abyssinica)
    • Helianthus, auringonkukat
    • Heliopsis, päivänsilmä (Heliopsis helianthoides)
    • Iva, iiva (Iva xanthifolia)
    • Rudbeckia, päivänhatut
    • Sigesbeckia, nystytähdet
    • Tagetes, samettikukat
    • Xanthium, sappiruohot
  • Tribus Eupatorieae
    • Eupatorium (1200 laajasti ymmärrettynä, mutta 40 suppeasti ymmärrettynä), punalatvat

Asterikasvisukuja

• Echinacea punahatut
• Liatris punatähkät
• Ageratum sinitähtöset

Lähteet

• Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliitto. ISBN 951-8942-57-9
• Stevens, P. F. 2001-: Angiosperm Phylogeny Website. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/

Aiheesta muualla

• Luonnontieteellinen keskusmuseo: Asteraceae