Asterikasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asterikasvit
Asterikasveihin kuuluva leskenlehti
Asterikasveihin kuuluva leskenlehti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Martinov[1]
Synonyymit
  • Compositae
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Asterikasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Asterikasvit Commonsissa

Asterikasvit (Asteraceae) on lajimäärältään maailman suurin siemenkasviheimo, jossa on 1620 sukua ja 23600 lajia (toiseksi suurin on kämmekkäkasvit, 22075 lajia)[2]. Se on johdettu nimilajistaan asterista, mutta aiemmin tunnettu nimellä mykerökukkaiset (Compositae). Asterikasveille tyypillinen kukinto on mykerö, joka ulkonäöltään muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa mutta muodostuu itse asiassa useista sadoista pienistä, samassa kukkapohjuksessa ja toisissaan kiinni olevista kukista, joista jokaisessa on pienoiskoossa kaikki tavallisen kukan osat: terälehdet, heteet, emit ja usein verholehdetkin. Kunkin pikkukukan terälehdet ovat tosin kasvaneet yhteen ja muodostavat kielimäisen tai torvimaisen teriön. Joillakin asterikasveilla kuten päivänkakkaralla ja auringonkukalla mykeröä ympäröi vielä joukko laitakukkia, jotka näyttävät tavallisen kukan terälehdiltä, mutta joista jokaisessa on viisi kielimäisesti yhteen kasvanutta terälehteä. Asterikasvit ovat ulkonaisesti hyvinkin moninaisia.

Heimoon kuuluu yli 25000 lajia, jotka ovat levinneet Etelämannerta lukuun ottamatta kaikille mantereille.[3]

Alaheimot ja suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisten fylogeneettisten sukulaisuustutkimusten mukaan asterikasvit jaetaan 12 alaheimoksi. Seuraavassa mainittu myös runsaslajisimmat ja pohjoismaissa esiintyvät suvut[4]. Suluissa oleva numero tarkoittaa suvun lajimäärää. Suomalaiset nimet Viljelykasvien nimistön mukaan.[5]

  • Barnadesioideae. Yhdeksän sukua ja 94 lajia Etelä-Amerikassa, erityisesti Andeilla. [6]
  • Stifftioideae. Noin 10 sukua ja 40 lajia Venezuelassa, Guyanan alueella, Andeilla ja Etelä-Amerikan koillisosissa. [8]
  • Wunderlichioideae. Noin kahdeksan sukua ja 24 lajia Venezuelassa, Guyanan alueella, Etelä-Amerikan eteläosassa ja Lounais-Kiinassa. [9]
  • Gochnatioideae. Ehkä viisi sukua ja 90 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa, erityisesti Karibian alueella ja eteläisessä Etelä-Amerikassa.
  • Asteroideae. Levinneisyys yleismaailmallinen; 1135 sukua ja 16360 lajia.

Asterikasvisukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS: Asteraceae (englanniksi)
  2. Stevens 2001-
  3. South African National Biodiversity Institute
  4. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart: Suuri Pohjolan Kasvio, s. 588. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  5. Räty ja Alanko 2004
  6. Stevens 2001-
  7. Stevens 2001-
  8. Stevens 2001-
  9. Stevens 2001-
  10. Stevens 2001-
  11. Stevens 2001-
  12. Stevens 2001-
  13. Stevens 2001-
  14. Stevens 2001-
  15. Stevens 2001-
  16. Stevens 2001-
  17. Stevens 2001-
  18. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart: Suuri Pohjolan Kasvio, s. 588. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]