Asterikasvit

Asterikasvit
Asterikasveihin kuuluva leskenlehti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset (Eucarya) Kunta: Kasvit (Plantae) Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Asterales Heimo: Asterikasvit Asteraceae Martinov
Synonyymit
Compositae
Katso myös
Asterikasvit Wikispeciesissä   Asterikasvit Commonsissa

Asterikasvit eli mykerökukkaiskasvit (Asteraceae eli Compositae) on lajimäärältään maailman suurin siemenkasviheimo, jossa on 1620 sukua ja 23600 lajia (toiseksi suurin on kämmekkäkasvit, 22075 lajia). Se on johdettu nimilajistaan asterista, mutta aiemmin tunnettu nimellä mykerökukkaiset (Compositae). Asterikasveille tyypillinen kukinto on mykerö, joka ulkonäöltään muistuttaa usein erehdyttävästi yhtä kukkaa mutta muodostuu itse asiassa useista sadoista pienistä, samassa kukkapohjuksessa ja toisissaan kiinni olevista kukista, joista jokaisessa on pienoiskoossa kaikki tavallisen kukan osat: terälehdet, heteet, emit ja usein verholehdetkin. Kunkin pikkukukan terälehdet ovat tosin kasvaneet yhteen ja muodostavat kielimäisen tai torvimaisen teriön. Joillakin asterikasveilla kuten päivänkakkaralla ja auringonkukalla mykeröä ympäröi vielä joukko laitakukkia, jotka näyttävät tavallisen kukan terälehdiltä, mutta joista jokaisessa on viisi kielimäisesti yhteen kasvanutta terälehteä. Asterikasvit ovat ulkonaisesti hyvinkin moninaisia.

Heimoon kuuluu yli 25000 lajia, jotka ovat levinneet Etelämannerta lukuun ottamatta kaikille mantereille.

Alaheimot

Nykyisten fylogeneettisten sukulaisuustutkimusten mukaan asterikasvit jaetaan 12 alaheimoksi. Seuraavassa mainittu myös runsaslajisimmat suvut ja suluissa oleva numero tarkoittaa suvun lajimäärää. Suomalaiset nimet Viljelykasvien nimistön mukaan.

• Barnadesioideae. Yhdeksän sukua ja 94 lajia Etelä-Amerikassa, erityisesti Andeilla.

• Mutisioideae. 44 sukua, 630 lajia Etelä-Amerikassa.
  • Acourtia (65)
  • Chaptalia (60)
  • Mutisia (50), inkaköynnös
  • Trixis (50)
  • Gerbera (35) , gerbera (sädelatva)

• Stifftioideae. Noin 10 sukua ja 40 lajia Venezuelassa, Guyanan alueella, Andeilla ja Etelä-Amerikan koillisosissa.

• Wunderlichioideae. Noin kahdeksan sukua ja 24 lajia Venezuelassa, Guyanan alueella, Etelä-Amerikan eteläosassa ja Lounais-Kiinassa.

• Gochnatioideae. Ehkä viisi sukua ja 90 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa, erityisesti Karibian alueella ja eteläisessä Etelä-Amerikassa.
  • Gochnatia (70)

• Hecastocleidoideae. Vain yksi laji: Hecastocleis shockleyi Lounais-Yhdysvalloissa.

• Carduoideae. 83 sukua ja 2780 lajia kaikkialla maapallolla, eniten pohjoisella pallonpuoliskolla.
  • Centaurea (695), kaunokit
  • Cousinia (655)
  • Saussurea (300), läätteet
  • Cirsium (250), ohdakkeet
  • Jurinea (200),
  • Echinops (120), pallo-ohdakkeet
  • Carduus (90),
  • Serratula (70), liuskalääte
  • Dicoma (65),
  • Onopordum (60) , kruunuohdake

• Pertyoideae. Viisi tai kuusi sukua ja 70 lajia Afganistanista Itä- ja Kaakkois-Aasiaan.
  • Ainsliaea (50).

• Gymnarrhenoideae. Ainoastaan Gymnarrhena micrantha, joka kasvaa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä.

• Cichorioideae. Kaikkialla maapallolla 224 sukua ja 3600 lajia.
  • Vernonia (800-1000), vernonia
  • Crepis (200), keltot
  • Scorzonera (175), sikojuuret
  • Lactuca (125), salaatit
  • Lepidaploa (115),
  • Tragopogon (110), T. porrifolius, kaurajuuri
  • Lessinganthus (100),
  • Hieracium (90-1000+), keltanot
  • Vernonanthura (65),
  • Hypochaeris (60), häränsilmät
  • Sonchus (60), valvatit
  • Taraxacum (60-500+) , voikukat

• Corymbioideae. Yksi suku ja seitsemän lajia Etelä-Afrikassa.

• Asteroideae. Levinneisyys yleismaailmallinen; 1135 sukua ja 16360 lajia.
  • Senecio (1000), villakot
  • Eupatorium (1200 laajasti ymmärrettynä, mutta 40 suppeasti ymmärrettynä), punalatvat
  • Helichrysum (500-600), olkikukat
  • Artemisia (550), marunat
  • Mikania (430), samettimikania
  • Baccharis (400),
  • Verbesina (300),
  • Ageratina (290), valkolatva
  • Bidens (235), rusokit
  • Stevia (235),
  • Anthemis (210), sauramot
  • Erigeron (200), kallioiset
  • Pentacalia (200),
  • Aster (180), asterit
  • Viguiera (180),
  • Chromolaena (165),
  • Gnaphalium (150),
  • Solidago (150), piiskut
  • Tanacetum (150), pietaryrtit
  • Olearia (130),
  • Seriphidium (130),
  • Ligularia (125), nauhukset
  • Achillea (115), kärsämöt
  • Coreopsis (115), kaunosilmät
  • Anaphalis (110), nukkajäkkärät
  • Brickellia (110),
  • Calea (110),
  • Blumea (100),
  • Koanophyllum (110),
  • Euryops (100), kesämarjukka
  • Pectis (100),
  • Wedelia (100), wedelia
  • Diplostephium (90),
  • Emilia (90), emilia
  • Espeletia (90),
  • Symphyotrichum (90),
  • Felicia (85), nukkeasterit
  • Fleischmannia (80),
  • Pluchea (80),
  • Pseudognaphalium (80),
  • Pulicaria (80), kirppuruohot
  • Pteronia (80),
  • Antennaria (70-useita satoja), kissankäpälät
  • Brachyscome (70), kaulukset
  • Cremanthodium (70),
  • Haplopappus (70),
  • Packera (65), rohtovillakko
  • Perityle (65),
  • Celmisia (60),
  • Conyza (60),
  • Gynoxys (60),
  • Leontopodium (60), alppitähdet
  • Monticalia (60),
  • Parasenecio (60),
  • Psiadia (60).

Asterikasvisukuja

• Arnikit (Arnica)
• Asterit (Aster)
• Auringonkukat (Helianthus)
• Daaliat (Dahlia)
• Jäkkärät (Gnaphalium)
• Kallioiset (Erigeron)
• Karhiaiset (Carduus)
• Kaunokaiset (Bellis)
• Kaunokit (Centaurea)
• Kaunosilmät (Coreopsis)
• Kehäkukat (Calendula)
• Keltanot (Hieracium)
• Keltot (Crepis)
• Kissankäpälät (Antennaria)
• Krysanteemit (Chrysanthemum)
• Kärsämöt (Achillea)
• Leskenlehdet (Tussilago)
• Linnunkaalit (Lapsana)
• Maitiaiset (Leontodon)
• Marunat (Artemisia)
• Nauhukset (Ligularia)
• Ohdakkeet (Cirsium)
• Pallo-ohdakkeet (Echinops)
• Piiskut (Solidago)
• Pukinparrat (Tragopogon)
• Punahatut (Echinacea)
• Punalatvat (Eupatorium)
• Punatähkät (Liatris)
• Päivänhatut (Rudbeckia)
• Rusokit (Bidens)
• Ruttojuuret (Petasites)
• Salaatit (Lactuca)
• Samettikukat (Tagetes)
• Sauramot (Anthemis)
• Sinitähtöset (Ageratum)
• Sinivalvatit (Cicerbita)
• Takiaiset (Arctium)
• Tuoksukit (Ambrosia)
• Tuoksusauniot (Matricaria)
• Valvatit (Sonchus)
• Villakot (Senecio)
• Voikukat (Taraxacum)
• Vuohenjuuret (Doronicum)

Lähteet

• Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliitto. ISBN 951-8942-57-9
• Stevens, P. F. 2001-: Angiosperm Phylogeny Website. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/

Aiheesta muualla

• Luonnontieteellinen keskusmuseo: Asteraceae