Kukka

Wikipedia
Ohjattu sivulta Verholehti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kasvinosasta. Kukka on myös naisen etunimi. Lisäksi Kukka on yhtye.
Liljoja.

Kukka on suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, jossa syntyvät siemenet. Se on kasvussaan rajoittunut verso. Täydelliseen kukkaan kuuluu kukkapohjus ja kolmenlaisia lehtiä: emejä, heteitä ja kehälehtiä (verholehdet ja terälehdet). Useilla kasveilla kuitenkin heteet ja emit ovat eri kukissa tai (kaksikotisilla kasveilla) eri kasviyksilöilläkin. Jollei kukalla ole kehälehtiä, sitä sanotaan kehättömäksi. Kukkalehdet ovat kiinni kierteisesti tai kiehkuraisesti kukkapohjuksessa. Usean lähes kiinni toisissaan olevan pienen kukan yhdistelmää sanotaan kukinnoksi.[1][2]

Heteissä syntyy siitepölyä, ja hedelmöitys tapahtuu, kun siitepöly päätyy emiin. Tämä voi tapahtua eri tavoin. Pääsääntöisesti kukat voidaan jakaa kahteen tyyppiin: tuulipölytteisiin ja hyönteispölytteisiin. On myös kukkia, joiden pölytyksestä huolehtivat lepakot tai linnut (esimerkiksi kolibrit). Tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi kaikki heinäkasvit ja havupuut sekä monet lehtipuutkin kuten koivut ja lepät. Niiden kukat ovat yleensä ulkonäöltään vaatimattomia. Sitä vastoin hyönteispölytteiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä suurilla, värikkäillä terälehdillä. Hyönteispölytteisten kasvien kukat erittävät myös mettä ja erilaisia tuoksuja. Puhekielessä kukilla usein tarkoitetaankin vain hyönteispölytteisten kasvien kukkia, toisinaan koko kasviakin, varsinkin kukkien vuoksi viljeltyjä koristekasveja.

Terälehtien muodostama teriö on useimmiten kukan näkyvin osa. Toinen kukan kehälehdistä muodostuva osa on verhiö.[3]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kukka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, Rauno ym.: Biologian sanakirja. Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  2. Kauppi, Matti & Kauppi, Anneli: Siemenkasvien järjestelmä ja luokittelun perusteet. Oulun yliopisto, 1999.
  3. Antero Pankakoski: ”Kehälehdet”, Puutarhurin kasvioppi, s. 164-165. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.