Clement Attlee

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Clement Attlee
Attlee BW cropped.jpg
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
26. heinäkuuta 1945–26. lokakuuta 1951
Monarkki Yrjö VI
Varapääministeri Herbert Morrison
Edeltäjä Winston Churchill
Seuraaja Winston Churchill
Tiedot
Syntynyt 3. tammikuuta 1883
Lontoo, Englanti
Kuollut 8. lokakuuta 1967 (84 vuotta)
Lontoo, Englanti
Puolue Työväenpuolue
Puoliso Violet Attlee
Ammatti asianajaja
Uskonto agnostikko
Arvonimet jaarli
Clement Attleen patsas, Limehousen kirjaston edessä.

Clement Richard Attlee (3. tammikuuta 18838. lokakuuta 1967) oli jaarli, brittiläinen poliitikko ja pääministeri.[1]

Varhaisemmat vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attlee opiskeli lakia Haileburyn ja Oxfordin yliopistoissa. Hän kiinnostui pian sosialisista uudistuksista. Hän liittyi vuonna 1908 Itsenäiseen työväenpuolueeseen.selvennä Attlee asui East Endissä vuodet 1907–1922 toimien alueen hallinnossa. Attlee osallistui myös ensimmäiseen maailmansotaan.

Toisen maailmansodan ajan varapääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Attleestä tuli lopulta parlamentin jäsen vuonna 1922. Hän toimi ensimmäisessä työväenpuolueen hallituksessa sihteerinä ja myöhemmin toisessa hallituksessa kanslerina. Vuonna 1931 hänestä tuli työväenpuolueen johtaja. Attlee toimi ministerinä Neville Chamberlainin ja Winston Churchillin hallituksissa, vuodesta 1940 alkaen varapääministerinä ja siten Churchillin läheisenä työtoverina. Miehet olivat luonteiltaan erilaisia eivätkä heidän välinsä olleet erityisen läheiset, mutta koko sodan ajan he olivat jokseenkin yksimielisiä brittien sotaponnistelujen jatkamisesta. Työväenpuolueen ja Attleen osuus oli tärkeä, jotta ammattiyhdistykset eivät lakkoilleet sodan aikana.[1]

Pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Labour-puolueen voitettua vaalit heinäkuussa 1945 Attleesta tuli maan pääministeri. Attlee osallistui toisen maailmansodan päättymisen jälkeisiin liittoutuneitten konferensseihin. Hallitus päätti että valtio ottaisi haltuunsa hiilikaivokset, rautatiet, lentoyhtiöt, sähkö- ja kaasulaitokset sekä Englannin pankin. Perustettiin kansallinen terveyspalvelu National Health Service. Attlee osallistui Marshall-avun toteuttamiseen.

20. helmikuuta 1947 Attlee lupasi, että Intiasta tulisi itsenäinen valtio. Tämä käynnisti valtavan muutosliikkeen Brittiläisessä imperiumissa seuraaviksi vuosikymmeniksi. Clement Attlee äänestettiin Britannian 20. vuosisadan tehokkaimmaksi pääministeriksi MORI:n järjestämässä mielipidekyselyssä vuonna 2004.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 13. Suom. Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.
  2. Rating British Prime Ministers 29.11.2004. Ipsos MORI. Viitattu 6.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Ison-Britannian kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit
Walpole, Wilmingtonin jaarli, Pelham, Newcastlen herttua, Devonshiren herttua, Newcastlen herttua, jaarli Bute, G. Grenville, markiisi Rockingham, jaarli Chatham, Graftonin herttua, lordi North, markiisi Rockingham, jaarli Shelburne, Portlandin herttua, Pitt nuorempi, Addington, Pitt nuorempi, lordi Grenville, Portlandin herttua, Perceval, Liverpoolin jaarli, Canning, varakreivi Goderich, Wellingtonin herttua, jaarli Grey, varakreivi Melbourne, Peel, varakreivi Melbourne, Peel, lordi Russell, Derbyn jaarli, jaarli Aberdeen, varakreivi Palmerston, Derbyn jaarli, varakreivi Palmerston, jaarli Russell, Derbyn jaarli, Disraeli, Gladstone, Disraeli, Gladstone, markiisi Salisbury, Gladstone, markiisi Salisbury, Gladstone, Roseberyn jaarli, markiisi Salisbury, Balfour, Campbell-Bannerman, Asquith, Lloyd George, Bonar Law, Baldwin, MacDonald, Baldwin, MacDonald, Baldwin, Chamberlain, Churchill, Attlee, Churchill, Eden, Macmillan, Douglas-Home, Wilson, Heath, Wilson, Callaghan, Thatcher, Major, Blair, Brown, Cameron