Ostrobotnia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rakennusta. Ostrobotnia on myös Suomen Pohjanmaan nimitys.
Osakuntatalo Ostrobotnia Etu-Töölössä

Ostrobotnia (tuttavallisemmin "Botta") on Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien (Vasa nation, Etelä-Pohjalainen Osakunta sekä Pohjois-Pohjalainen Osakunta) hallinnoima rakennus Helsingin Töölössä Kansallismuseon tuntumassa. Talon katuosoite on Museokatu 10 tai Töölönkatu 3. Rakennuksessa on osakuntien lisäksi näiden omistama ravintolarypäs johon kuuluvat vuodesta 1985 lähtien[1] ravintola Manala, St. Urho's Pub ja erityinen juhlakerros, mutta talossa on ollut myös muuta ravintolatoimintaa aina sen valmistumisesta vuodesta 1912 lähtien. Talon on piirtänyt arkkitehti W. G. Palmqvist.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus omasta talosta heräsi pohjalaisten ylioppilaiden keskuudessa 1842, jolloin pidetyssä kokouksessa toimi sihteerinä Zacharias Topelius. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Seuraava yritys tapahtui 1903. Talolle todettiin olevan tarvetta, koska pohjalaisilla opiskelijoilla oli Helsingissä hyvin vähän tuttuja perheitä, ja he tunsivat olonsa kodittomiksi.

Sopiva tontti löytyi Kansallismuseon vierestä, ja syyskuussa 1908 Helsingin kaupunki myi silloin vielä kovin syrjäisen tontin pohjalaisille osakunnille. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka kaikkien palkittujen ehdotusten takaa löytyi W. G. Palmqvist. Ostrobotnia vihittiin juhlavin menoin 9. marraskuuta 1912.[2]

Ostrobotnian toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin 27. lokakuuta 1914 kokous, josta sai alkunsa Suomen itsenäistymiseen tähdännyt Jääkäriliike.[3] Kassahuone, jossa liikkeen ensimmäiset kokoukset järjestettiin, kunnostettiin ja uudelleennimettiin Jääkärisaliksi, ja vihittiin uudelleen helmikuussa 1941.[4]

Vuosina 1928 – 1963 Ostrobotnialla toimi Pohjalainen ylioppilaskoti, opiskelija-asuntola osakuntalaisille.

Presidentti Urho Kekkonen piti talossa 4. helmikuuta 1967 melkoisesti huomiota herättäneen puheen, jossa hän muun muassa ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että myös kansan­demo­kraateilla oli oltava peri­aatteellinen oikeus olla mukana maan hallituksessa vaikuttamassa valta­kunnan asioiden kulkuun. Puhe tuli tunnetuksi Ostrobotnian puheena.[5]

Talon toisen kerroksen Snellman-kabinetissa syttyi 29.11.2008 tulipalo, joka tuhosi kabinetin täysin ja sen mukana alkuperäiset Fredric Westinin maalaaman Frans Mikael Franzénin sekä Oskar Nylanderin maalaaman J. V. Snellmanin muotokuvat.[6] Tulipalo vaurioitti erityisesti myös viereistä Snellman-kabinettia, mutta koko rakennuksen toinen kerros, nk. juhlakerros ja siellä sijaitseva irtaimisto maalauksineen kärsivät mittavia savuvahinkoja. Savuvahingoista kärsivät myös rakennuksen ylemmät kerrokset.[7]

Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjalaiset osakunnat eivät suoraan omista Ostrobotnia-taloa, vaan osakuntatalo on säätiöity. Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia aloitti toimintansa vuoden 1943 alusta.[8] Jokainen pohjalainen osakunta nimittää säätiön kuusihenkiseen hallitukseen kaksi edustajaa, ja lisäksi säätiöllä on vuodesta 1964 lähtien ollut 30-jäseninen edustajisto, jonka jäsenet pohjalaiset osakunnat nimittävät kolmeksi vuodeksi kerrallaan.[9] Alun perin Ostrobotnia-talo oli kiinteistöosakeyhtiö, jonka omistivat pohjalaiset osakunnat ja lukuisat yksityishenkilöt, mutta vuonna 1928 Pohjalainen Valtuuskunta kuitenkin lunasti lähes kaikki osakkeet itselleen, lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä osakkeita, jotka myöhemmin saatiin valtuuskunnan haltuun lahjoituksina.[2]

Pohjalaisten osakuntien omat toimintatilat ovat sijainneet talon historian aikana kaikissa kerroksissa ensimmäistä katutason kerrosta lukuun ottamatta. Vuoden 2007 alusta alkaen osakunnat sijaitsevat jälleen rakennuksen ylimmässä, viidennessä kerroksessa.

Lähteet ja kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaija Hackzell: Viertotietä itään ja länteen, Helsingin vanhoja kortteleita osa 3. Sivu 214. Sanoma Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-875-103-X.
  • Kai Linnilä (toim.): Ostrobotnia. Pohjalainen Valtuuskunta 1966.
  • Roiko-Jokela, Heikki: ISÄNMAA - MAAKUNTA - YLIOPPILAS, Pohjois-Pohjalainen Osakunta pohjoispohjalaisen identiteetin rakentajana ja kehittäjänä 1907-2007. PPO:n kotiseutujulkaisusarja Jouko XI. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2007. ISBN 978-951-746-895-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oy Botta Ab: Oy Botta Ab Viitattu 12.12.2007.
  2. a b Linnilä s. 9
  3. Roiko-Jokela s. 94
  4. Linnilä s. 11
  5. Seppo Zetterberg, Allan Tiitta: Suomi kautta aikojen, s. 516. Otava, 1992. ISBN 951-1-14925-3.
  6. Snellmanin ja Franzénin muotokuvat tuhoutuivat Bottan palossa HS.fi. 30.11.2008 kello 12:45. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 16.12.2008.
  7. Tuli riehui Helsingin keskustassa Ostrobotnian juhlakerroksessa HS.fi. 30.11.2008. Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 16.12.2008.
  8. Linnilä s. 12
  9. Linnilä s. 14

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°10′26.5″N, 24°55′52.5″E